Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Puolueiden menestys ja äänestysaktiivisuus

Keskusta nousi niukasti vaalien voittajaksi

Keskusta nousi eduskuntavaalien suurimmaksi voittajaksi edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna. Se lisäsi ääniosuuttaan 2,3 prosenttiyksiköllä saaden koko maan äänistä 24,7 prosenttia, mikä toi sille seitsemän lisäpaikkaa eduskuntaan. Kaikkiaan se sai 55 edustajaa ja 689 391 ääntä, lähes 89 000 enemmän kuin vuonna 1999. Erityisen hyvin Keskusta lisäsi kannatustaan eteläisessä Suomessa; Helsingissä se sai yhden lisäpaikan, Uudellamaalla 2 paikkaa ja Hämeen ja Satakunnan vaalipiireihin molempiin yhden lisäpaikan.

Vaalien toiseksi voittajaksi nousi SDP. Se sai 24,5 prosenttia äänistä lisäten kannatustaan 1,6 prosenttiyksiköllä ja kahdella edustajapaikalla. Sen äänimäärä oli 683 223, yli 70 000 ääntä edellisvaaleja enemmän. SDP:n ja Keskustan vaalitulos muodostui lähes tasaväkiseksi. SDP hävisi äänissä Keskustalle vain runsaalla 6 000 äänellä. Viime vaaleissa sama luku puolueiden välillä oli SDP:n hyväksi reilut 12 000 ääntä.

Kokoomus kärsi näissä vaaleissa tappion. Sen äänimäärä putosi noin 46 000 äänellä ja se menetti edellisiin vaaleihin verrattuna kuusi paikkaa. Kokoomuksen ääniosuus kaikista äänistä oli 18,6 prosenttia, mikä on 2,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime eduskuntavaaleissa. Kokoomuksen kokonaisäänimäärä oli 517 904.

Näissä vaaleissa eduskuntaan pyrkivien uusien puolueiden äänimäärät jäivät vaatimattomiksi, niiden joukosta ei tullut valituksi yhtään edustajaa. Ns. protestiäänet menivät edellisen eduskunnan pienimmälle puolueelle Perussuomalaisille, kun se lisäsi paikkalukuaan yhdestä kolmeen.

Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa 2003 ja 1999

kuva

Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa 2003 ja 1999

   KESK SDP KOK VAS VIHR KD RKP PS Muut
2003 24,7 24,5 18,6 9,9 8,0 5,3 4,6 1,6 2,7
1999 22,4 22,9 21,0 10,9 7,3 4,2 5,1 1,0 5,3

 

Vaaliosallistuminen nousi edellisistä eduskuntavaaleista

Suomessa asuvien kansalaisten äänestysprosentti oli 69,7. Se oli 1,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 1999. Vaaliosallistuminen on pitkään pysynyt laimeana. Vuodesta 1979 äänestysprosentit laskivat tasaisesti vaali vaalilta, nyt äänestysprosentti kääntyi hienoiseen nousuun ensimmäistä kertaa.

Vilkkainta äänestäminen oli Helsingin vaalipiirissä,73,9 prosenttia. Keskimääräistä vilkkaammaksi se nousi myös Vaasan (73,5 %), Uudenmaan (70,9 %) ja Varsinais-Suomen (70,7 %) vaalipiireissä. Muissa vaalipiireissä äänestysprosentit jäivät alle 70 prosentin.

Kaikkiaan äänioikeutettuja oli 4 220 951. Suomessa asuvia äänioikeutettuja oli 4 015 552 ja ulkomailla asuvia 205 399. Myös ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus nousi 8,8 prosenttiin. Edellisiin vaaleihin verrattuna nousua oli 2,3 prosenttiyksikköä.

Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa 1945 - 2003

kuva

Prosentteina äänioikeutetuista, vuodesta 1975 lähtien pois lukien ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset

Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa 1945 - 2003

Vuosi yhteensä % Vuosi yhteensä % Ulkomailla as.
Suomen kansal.
1945 74,9 1975 79,7 7,1
1948 78,2 1979 81,2 6,7
1951 74,6 1983 81,0 6,7
1954 79,9 1987 76,4 5,8
1958 75,0 1991 72,1 5,6
1962 85,1 1995 71,9 6,1
1966 84,9 1999 68,3 6,5
1970 82,2 2003 69,7 8,8
1972 81,4      

Prosentteina äänioikeutetuista, vuodesta 1975 lähtien pois lukien ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset


Päivitetty 1.6.2005

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Eduskuntavaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-6252. 2003, Puolueiden menestys ja äänestysaktiivisuus . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/evaa/2003/evaa_2003_2004-05-31_kat_003.html