Etusivu > Tilastot > Eduskuntavaalit > 2019 > Ehdokkaat ja valitut > 1. Ehdokkaiden ja eduskuntaan valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2019

1. Ehdokkaiden ja eduskuntaan valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2019

Seuraavassa tarkastellaan eduskuntavaaleissa 2019 äänioikeutettuja, puolueiden ehdokkaaksi asettamia henkilöitä ja eduskuntaan valittuja eri taustatietojen mukaan. Tiedot äänioikeutetuista on saatu 22.2.2019 perustetusta äänioikeusrekisteristä ja tiedot ehdokkaista 14.3.2019 perustetusta ehdokasrekisteristä. Tiedot valituksi tulemisesta perustuvat 17.4.2019 vahvistettuun tulokseen. Taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoaineistoihin, mm. väestö-, työssäkäynti- ja perhetilastoihin sekä tutkintorekisteriin. Äänioikeutettujen tarkastelussa ovat mukana vain Suomessa asuvat äänioikeutetut. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdokkaita eduskuntaan saaneet puolueet on esitetty kuvioissa ja taulukoissa eriteltyinä ja niistä käytetään analyysissä nimitystä ”Eduskuntapuolueet”. Tähän luetaan mukaan kuuluvaksi myös Perussuomalaisista erkaantunut Sininen tulevaisuus. Muiden puolueiden ja valitsijamiesyhdistysten ehdokkaiden tiedot on summattu ryhmään ”Muut”.

Ehdokkaat ja eduskuntaan valitut eroavat ikä- ja sukupuolirakenteeltaan kaikista äänioikeutetuista. Ehdokkaissa on alle 30- ja yli 70-vuotiaita huomattavasti vähemmän kuin äänioikeutetuissa sekä miehiä enemmän kuin naisia. Tämä on otettava huomioon, kun ehdokkaita ja eduskuntaan valittuja verrataan äänioikeutettuihin. Analyysin taulukoissa ja kuvioissa tietoja ei ole ikävakioitu. Vakiointi pienentäisi hieman eroa ehdokkaiden, eduskuntaan valittujen ja äänioikeutettujen välillä esim. verrattaessa ko ryhmien koulutustasoa, pääasiallista toimintaa, perheasemaa ja sosioekonomista asemaa.

1.1. Yhteenveto

Naisten osuus ehdokkaista nousi yli 40 prosentin

Vaaleissa asetettiin 2 468 ehdokasta, mikä on 322 ehdokasta enemmän kuin edellisissä vaaleissa ja enemmän kuin koskaan 2000-luvulla. Ehdokkaista miehiä on 1 432 ja naisia 1 036. Kaikissa 2000-luvun eduskuntavaaleissa naisten osuus ehdokkaista on ollut niukasti alle 40 prosenttia. Nyt naisten osuus nousi 42 prosenttiin – osuus on kasvanut edellisistä vaaleista 2,6 prosenttiyksikköä. Eduskuntapuolueista suhteellisesti vähiten naisehdokkaita asettivat Perussuomalaiset (31,5 %) ja Sininen tulevaisuus (32,9 %). Naisten osuus ehdokkaista on suurin Vihreällä liitolla (62,0 %). Vihreän liiton lisäksi RKP:llä ja Kristillisdemokraateilla on enemmän nais- kuin miesehdokkaita. Vaalipiireistä suurin naisten osuus on Uudellamaalla (44 %) ja pienin Vaasassa (37 %).

Naisia ennätysmäärä eduskuntaan

Naisia valittiin eduskuntaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eduskuntaan valittiin 94 naista, mikä on 47 prosenttia kaikista valituista. Vuoden 2015 vaaleihin verrattuna naisten määrä nousi yhdellätoista. Suhteellisesti eniten naisia on Vihreän liiton valituista, joista 85 prosenttia on naisia. Pienimmät naisten osuudet valituista ovat Perussuomalaisissa (30,8 %) ja Keskustassa (32,3 %).

Vajaa kolmannes ehdolla myös edellisissä vaaleissa – yli puolet valittiin uudelleen

Vajaa 30 prosenttia ehdokkaista oli ehdolla myös 2015 vaaleissa. Eduskuntapuolueista eniten samoja ehdokkaita viime vaaleihin verrattuna on SDP:llä, yli 40 prosenttia. Vähiten samoja ehdokkaita on RKP:llä (23,5 %) ja Vihreällä liitolla (29,6 %). Sinisen tulevaisuuden ehdokkaista noin 16 prosenttia oli vuoden 2015 vaaleissa Perussuomalaisten ehdokkaana.

Yli puolet nyt valituiksi tulleista valittiin suoraan eduskuntaan myös vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Vanhimmat ehdokkaat eduskuntapuolueista Sinisellä tulevaisuudella, nuorimmat Vihreällä liitolla

Ehdokkaat ovat keskimäärin 4,3 vuotta nuorempia kuin äänioikeutetut. Ehdokkaiden keski-ikä on 46,9 vuotta ja äänioikeutettujen 51,2 vuotta. Eduskuntapuolueista vanhimmat ehdokkaat ovat Sinisellä tulevaisuudella: sen ehdokkaiden keski-ikä on 54,4 vuotta ja 60 vuotta täyttäneitä ehdokkaista on noin 38 prosenttia. Keski-iältään nuorimpia puolestaan ovat Vihreän liiton ehdokkaat. Heistä noin 15 prosenttia on alle 30-vuotiaita, ja ehdokkaiden keski-ikä on 41,3 vuotta.

Naiset enemmistönä alle 45-vuotiaista kansanedustajista

Eduskuntaan valitut miehet ovat selvästi eduskuntaan valittuja naisia vanhempia. Valittujen miesten keski-ikä on 48,8 vuotta ja naisten 44,1 vuotta. Alle 45-vuotiaista kansanedustajista lähes 60 prosenttia on naisia. Vastaavasti taas 55 vuotta täyttäneistä naisten osuus jää alle 30 prosentin.

Syntyperältään ulkomaalaisia 2,4 prosenttia ehdokkaista – ja valituista 0,5 prosenttia

Syntyperältään ulkomaalaistaustaisten osuus ehdokkaista on samalla tasolla kuin äänioikeutetuistakin, noin 2,5 prosenttia. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus kaikista Suomessa asuvista on kuitenkin suurempi, sillä eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ja ehdokaskelpoisia ovat vain Suomen kansalaiset. Esimerkiksi vuonna 2017 Suomessa asuvasta väestöstä oli syntyperältään ulkomaalaisia noin seitsemän prosenttia. Eduskuntapuolueista eniten syntyperältään ulkomaalaisia ehdokkaita on SDP:llä ja Vasemmistoliitolla, hieman yli neljä prosenttia ja vähiten Perussuomalaisilla, noin puoli prosenttia ehdokkaista.

Valituista 0,5 prosenttia on syntyperältään ulkomaalaisia. Tarkasteltuna kielen mukaan vieraskielisten osuus valituista on myös 0,5 prosenttia. Ruotsia äidinkielenään puhuu 7,0 prosenttia valituista. Vieraskielisten osuus valituista on kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin heidän osuutensa äänioikeutetuista. Ruotsinkielisiä puolestaan valittiin eduskuntaan hieman heidän väestöosuuttaan enemmän.

Ehdokkaat ja valitut korkeammin koulutettuja ja enemmän työelämässä

Lähes puolet ehdokkaista on suorittanut korkeakouluasteen tutkinnon. Äänioikeutetuista vastaava osuus on hieman alle neljännes. Vain perusasteen varassa olevia ehdokkaita on alle kymmenen prosenttia, mutta äänioikeutetuista noin neljännes. Osin tämä on selitettävissä äänioikeutettujen ja ehdokkaiden erilaisella ikärakenteella. Korkeimmin koulutettuja ovat Vihreän liiton ja Kokoomuksen ehdokkaat, joista yli puolella on ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen tasoinen tutkinto.

Eduskuntaan valitut ovat korkeammin koulutettuja kuin äänioikeutetut ja ehdokkaana olleet. Valituista korkeakouluasteen tutkinto on noin 70 prosentilla ja pelkän perusasteen varassa on noin kolme prosenttia.

Ero ehdokkaiden, eduskuntaan valittujen ja äänioikeutettujen ikärakenteessa heijastuu myös eroavaisuuksiin heidän työmarkkina-asemassaan: valituista työllisiä on lähes kaikki, ehdokkaista yli 70 prosenttia ja äänioikeutetuista hieman yli puolet. Eläkkeellä äänioikeutetuista puolestaan on lähes kolmannes, mutta ehdokkaana olevista vain noin joka kymmenes. Eduskuntaan valituista eläkkeellä tai muuten työvoiman ulkopuolella on kaksi prosenttia. Työllisyysaste lasketaan työikäisestä, 18-64-vuotiaasta väestöstä. Ehdokkaiden työllisyysaste on 78 prosenttia, äänioikeutettujen noin kymmenen prosenttiyksikköä alempi.

Sosioekonomiselta asemaltaan ehdokkaissa on enemmän toimihenkilöitä kuin äänioikeutetuissa: ehdokkaista 70 prosenttia ja äänioikeutetuista työllisistä noin 59 prosenttia kuuluu toimihenkilöihin. Kaikilla eduskuntapuolueilla toimihenkilöiden osuus ehdokkaista on suurempi kuin äänioikeutetuista.

Eduskuntaan valituista lähes 80 prosenttia on ylempiä toimihenkilöitä. Yrittäjätaustaisia on kaksi prosenttia ja työntekijäammateissa toimivia 3 prosenttia. Uusista valituista ylempiä toimihenkilöitä on lähes puolet.

Työelämässä olevista ehdokkaista 43 prosenttia on töissä julkisella sektorilla. Kuntasektorilla työskentelee suurin piirtein yhtä paljon sekä äänioikeutetuista kuin ehdokkaistakin, sen sijaan valtiosektori työllistää kansanedustajaehdokkaita huomattavasti enemmän kuin äänioikeutettuja. Kun kaikista äänioikeutetuista hieman yli viisi prosenttia on töissä valtiosektorilla, niin ehdokkaista heitä on noin 18 prosenttia.

Eduskuntaan valituista enemmistö - noin kaksi kolmasosaa - on töissä valtiosektorilla, mitä selittää istuvien kansanedustajien uudelleenvalinta. Sen sijaan uusista kansanedustajista yli puolet työskentelee yksityisellä sektorilla, valtiosektorin palkansaajia on 18,0 prosenttia ja kuntasektorin palkansaajia vajaa neljännes.

Eduskuntaan valituista puolet lapsiperheen vanhempia

Ehdokkaat ja eduskuntaan valitut poikkeavat myös perheasemaltaan äänioikeutetuista: perheen vanhempia on huomattavasti enemmän ja lapsettomassa parisuhteessa eläviä huomattavasti vähemmän kuin äänioikeutetuissa. Tätä selittää tietenkin jo se, että ehdokkaiden ja valittujen ikärakenne on nuorempi kuin äänioikeutettujen. Kaikista äänioikeutetuista on 22 prosenttia lapsiperheen vanhempia, ehdokkaista reilu kolmannes ja eduskuntaan valituista vajaa puolet. Yksin asuvia on puolestaan äänioikeutetuista neljännes, ehdokkaista hieman yli viidennes ja eduskuntaan valituista noin 15 prosenttia.

Perheasema ei kerro sitä, kuinka monella ehdokkaalla on tai on ollut omia lapsia, koska vanhemmissa ikäluokissa lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa ja esimerkiksi perheen hajotessa lapset voivat asua toisen vanhemman luona. Asiaa voidaan kuitenkin tarkastella Väestötietojärjestelmään tallennetun lasten lukumäärätiedon perusteella. Ehdokkailla on lapsia hieman keskimääräistä enemmän. Ehdokkaista 70 prosentilla on omia lapsia, äänioikeutetuista vastaava osuus on 66 prosenttia. Ehdokkailla on keskimäärin 1,7 lasta ja äänioikeutetuilla 1,5 lasta.

Eduskuntaan valituista lapsettomia on noin viidennes niin miehistä kuin naisistakin. Vähintään kolme lasta on valituista naisista 23 prosentilla ja miehistä 38 prosentilla. Keskimäärin eduskuntaan valituilla naisilla on 1,8 ja miehillä 2,2 lasta.

Kokoomuksen ehdokkailla korkein tulotaso

Ehdokkaat ovat korkeammin koulutettuja kuin äänioikeutetut ja heistä on myös suurempi osa työelämässä. Tämä selittää pitkälti ehdokkaiden äänioikeutettuja korkeamman tulotason. Ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on 29 100 euroa, kaikkien äänioikeutettujen 21 500 euroa. Ehdokkaiden käytettävissä oleva rahatulo on noin 36 prosenttia suurempi kuin äänioikeutettujen.

Puolueittain ehdokkaiden tulot vaihtelevat Kokoomuksen noin 47 500 eurosta Sinisen tulevaisuuden 26 300 euroon. Äänioikeutetun väestön suurituloisimmalla kymmenesosalla on käytettävissä vähintään 39 600 euroa ja pienituloisimmalla kymmenesosalla korkeintaan 9 400 euroa. Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 27 prosenttia. Ehdokkaista tulojakauman hyvätuloisimmassa päässä ovat Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkaat. Kokoomuksen ehdokkaista noin 62 prosenttia ja Keskustan ehdokkaista puolet kuuluu ylimpään tulokymmenykseen.

Kaikkien eduskuntaan valittujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on 55 400 euroa vuodessa. Äänioikeutettuihin verrattuna eduskuntaan valituilla on 2,6-kertaisesti ja ehdokkaisiin verrattuna lähes kaksinkertaisesti rahaa käytettävissään.

1.2. Ehdokkaat, valitut ja äänioikeutetut sukupuolen mukaan

Naisten osuus ehdokkaista 42 prosenttia

Vaaleissa asetettiin 2 468 ehdokasta, mikä on 322 ehdokasta enemmän kuin edellisissä vaaleissa ja enemmän kuin koskaan 2000-luvulla. Neljä puoluetta eli Keskusta, SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreä liitto asetti ehdokkaita enimmäismäärän, mikä on 216. Perussuomalaisillakin ehdokkaiden määrä on samalla tasolla kuin edellisellä kerralla, vaikka Perussuomalaisista erkaantunut Sininen tulevaisuus asetti nyt 152 ehdokasta.

Taulukko 1. Ehdokkaiden lukumäärä puolueittain eduskuntavaaleissa 2011, 2015 ja 2019

	Ehdokkaiden lukumäärä			Muutos edellisiin vaaleihin, %
	2011	2015	2019	2015	2019
Kaikki ehdokkaat	2 315	2 146	2 468	-7.3	15,0
Suomen Keskusta KESK	233	216	216	-7.3	0,0
Perussuomalaiset PS	238	215	213	-9.7	-0.9
Kansallinen Kokoomus KOK	232	214	211	-7.8	-1.4
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	238	216	216	-9.2	0,0
Vihreä liitto VIHR	228	208	216	-8.8	3,8
Vasemmistoliitto VAS	236	216	216	-8.5	0,0
Ruotsalainen kansanpuolue RKP	83	104	98	25,3	-5.8
Suomen Kristillisdemokraatit KD	191	193	190	1,0	-1.6
Sininen tulevaisuus SIN	.	.	152	.	.
Muut	636	564	740	-11.3	31,2

Ehdokkaista miehiä on 1 432 ja naisia 1 036. Naisten osuus ehdokkaista on nyt 42 prosenttia, osuus on kasvanut edellisistä vaaleista 2,6 prosenttiyksikköä. Suurista eduskuntapuolueista suhteellisesti vähiten naisehdokkaita asettivat vuoden 2019 vaaleihin Perussuomalaiset (31,5 %) ja Sininen tulevaisuus (32,9 %). Eniten naisehdokkaita on Vihreällä liitolla (62,0 %) ja Suomen ruotsalaisella kansanpuolueella (53,1 %). Näiden lisäksi myös Suomen Kristillisdemokraateilla on enemmän nais- kuin miesehdokkaita (51,1 %). Äänioikeutetuista naisia on enemmistö eli 51,4 prosenttia.

Kuvio 1. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut sukupuolen mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

Naisten osuus eduskuntavaaliehdokkaista nousi nyt ensimmäisen kerran 2000-luvulla yli 40 prosentin. Naisten osuus ehdokkaista on edellisvaaleja korkeampi kaikilla muilla puolueilla paitsi Kokoomuksella ja Perussuomalaisilla. Naisehdokkaiden osuus väheni Kokoomuksella 0,8 ja Perussuomalaisilla 3,8 prosenttiyksikköä. Sininen tulevaisuus asetti myös ehdokkaakseen vähemmän naisia (32,9 %) kuin Perussuomalaisilla oli vuoden 2015 vaaleissa. Eniten naisehdokkaiden osuus kasvoi RKP:ssä (8,9 %-yksikköä) ja Keskustassa (6,5 %-yksikköä).

Naisten osuus valituista 47 prosenttia

Eduskuntaan valittiin 106 miestä ja 94 naista. Naisten osuus valituista on 47 prosenttia, mikä on viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten osuus ehdokkaista. Naisten osuus valituista nousi 2007 vaaleissa yli 40 prosentin. Vuoden 2015 vaaleihin verrattuna eduskuntaan valittiin 11 naista enemmän eli naisten osuus kasvoi 5,5 prosenttiyksikköä.

Suhteellisesti eniten naisia on Vihreän liiton valituista, joista 85 prosenttia on naisia. Naiset ovat enemmistönä myös Kristillisdemokraattien, SDP:n ja Vasemmistoliiton valituista. Kaikissa näissä puolueissa naisten osuus valituista on suurempi kuin ehdokkaista. Pienimmät naisten osuudet valituista olivat Perussuomalaisissa (30,8 %) ja Keskustassa (32,3 %). Vastaavasti näillä puolueilla samoin kuin Kokoomuksella ja Kristillisdemokraateilla naisten osuus on valituista pienempi kuin heidän osuutensa on ehdokkaista.

Taulukko 2. Naisten osuus äänioikeutetuista sekä ehdokkaista ja valituista (puolueittain) eduskuntavaaleissa 2007, 2011, 2015 ja 2019, %

		2007	2011	2015	2019
	Äänioikeutetut	51,6	51,6	51,5	51,4
Ehdokkaat	Puolueet yhteensä	39,9	39,0	39,4	42,0
	Suomen Keskusta KESK	43,8	41,2	39,8	46,3
	Kansallinen Kokoomus KOK	44,0	44,8	46,3	45,5
	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	49,1	43,3	47,2	49,5
	Vasemmistoliitto VAS	45,7	43,6	43,1	49,5
	Vihreä liitto VIHR	52,5	51,8	56,3	62,0
	Suomen Kristillisdemokraatit KD	39,4	42,9	45,6	51,1
	Ruotsalainen kansanpuolue RKP	45,3	44,6	44,2	53,1
	Perussuomalaiset PS	25,0	33,2	35,3	31,5
	Sininen tulevaisuus SIN	-	-	-	32,9
	Muut	28,2	28,5	24,5	30,5
Valitut	Puolueet yhteensä	42,0	42,5	41,5	47,0
	Suomen Keskusta KESK	29,4	34,3	28,6	32,3
	Kansallinen Kokoomus KOK	40,0	34,1	43,2	42,1
	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	55,6	64,3	61,8	57,5
	Vasemmistoliitto VAS	17,6	42,9	58,3	56,3
	Vihreä liitto VIHR	66,7	50,0	46,7	85,0
	Suomen Kristillisdemokraatit KD	57,1	50,0	60,0	60,0
	Ruotsalainen kansanpuolue RKP	55,6	55,6	33,3	44,4
	Perussuomalaiset PS	20,0	28,2	31,6	30,8
	Muut	100,0	100,0	-	-

Ehdokkaista vähiten naisia Vaasan vaalipiirissä

Vuoden 2019 vaaleissa naisia on ehdokkaista vähiten Vaasan vaalipiirissä, noin 37 prosenttia. Se on ainoa vaalipiiri, jossa naisten osuus ehdokkaista jää alle 40 prosentin. Vaasan vaalipiirissä naisehdokkaiden osuus on pysytellyt muuttumattomana vuodesta 2007 lähtien.

Eniten naisehdokkaita on Manner-Suomen vaalipiireistä Uudellamaalla, jossa naisten osuus ehdokkaista on 44 prosenttia. Myös Keski-Suomen, Oulun, Hämeen ja Varsinais-Suomen ehdokkaista on naisia keskimääräistä enemmän. Edellisiin vaaleihin verrattuna naisten osuus ehdokkaista kasvoi eniten Lapissa (4,6 %-yksikköä), Uudellamaalla (4,5 %-yksikköä) ja Pirkanmaalla (4,4 %-yksikköä).

Ahvenanmaan vaalipiirin viidestä ehdokkaasta on naisia kaksi eli 40 prosenttia.

Äänioikeutetuista enemmistö, 51,4 prosenttia, on naisia. Suurin naisenemmistö on Helsingin vaalipiirissä, jonka äänioikeutetuista 54,2 prosenttia on naisia. Oulun vaalipiiri on ainoa, jossa naisten osuus äänioikeutetuista jää alle 50 prosentin.

Naisten aliedustus ehdokkaissa on suurinta Vaasan ja Helsingin vaalipiireissä, joissa naisia on ehdokkaina 13 prosenttiyksikköä vähemmän kuin heidän osuutensa on äänioikeutetuista. Oulun, Keski-Suomen ja Uudenmaan vaalipiireissä tämä ero on pienin, 6–7 prosenttiyksikköä.

Naisia suhteellisesti eniten eduskuntaan Satakunnan ja Savo-Karjalan vaalipiireistä

Suhteellisesti eniten naisia valittiin Satakunnan ja Savo-Karjalan vaalipiireissä, joissa naisten osuus oli vähintään 60 prosenttia valituista. Vähintään puolet valituista oli naisia myös Helsingin (59,1 %), Varsinais-Suomen (52,9 %) ja Hämeen (50,0 %) vaalipiireissä. Suhteellisesti vähiten naisia valittiin eduskuntaan Vaasan vaalipiirissä, jossa alle 20 prosenttia on naisia. On kuitenkin otettava huomioon, että pienissä vaalipiireissä satunnaisuus voi heilauttaa sukupuoliosuuksia huomattavastikin.

Taulukko 3. Naisten osuus ehdokkaista ja valituista vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa, 2011, 2015 ja 2019, %

	2011		2015		2019
	Ehdokkaat	Valitut	Ehdokkaat	Valitut	Ehdokkaat	Valitut
Koko maa	39,0	42,5	39,4	41,5	42,0	47,0
Helsinki	40,8	42,9	41,3	36,4	41,3	59,1
Uusimaa	40,9	48,6	39,6	34,3	44,1	47,2
Varsinais-Suomi	40,3	47,1	41,0	52,9	42,4	52,9
Satakunta	40,2	33,3	38,1	50,0	40,2	62,5
Häme	38,6	42,9	42,5	42,9	43,2	50,0
Pirkanmaa	36,7	44,4	37,4	42,1	41,8	42,1
Kaakkois-Suomi	36,3	38,9	38,9	41,2	40,8	47,1
Savo-Karjala	40,7	33,3	38,1	50,0	41,2	60,0
Vaasa	36,1	35,3	35,9	31,3	36,9	18,8
Keski-Suomi	41,8	60,0	40,9	30,0	43,8	40,0
Oulu	38,5	33,3	40,6	50,0	43,5	44,4
Lappi	33,3	42,9	35,6	57,1	40,2	42,9

Vajaa kolmannes ehdokkaista ehdolla myös vuonna 2015

Vuoden 2019 eduskuntavaalien ehdokkaista vajaa 30 prosenttia oli ehdokkaana myös vuoden 2015 vaaleissa ja noin 13 prosenttia on ollut ehdokkaana sekä vuoden 2015 että 2011 vaaleissa. Eduskuntapuolueista eniten samoja ehdokkaita viime vaaleihin verrattuna on SDP:llä (42,1 %). Vähiten samoja ehdokkaita on RKP:llä (23,5 %) ja Vihreällä liitolla (29,6 %). Sinisen tulevaisuuden ehdokkaista noin 16 prosenttia oli vuoden 2015 vaaleissa Perussuomalaisten ehdokkaana.

Kuvio 2. Samojen ehdokkaiden (puolueittain) osuus eduskuntavaaleissa 2011, 2015 ja 2019 % puolueen ehdokkaista

Eduskuntaan valituista kolmannes valittu myös kaksissa edellisissä vaaleissa

Eduskuntaan valituksi tulleista 111 eli 55,5 prosenttia valittiin suoraan myös edelliseen eduskuntaan vuonna 2015. Edustajakauden aikana tapahtuneista henkilövaihdoksista johtuen istuvia kansanedustajia valituista on hieman enemmän eli 117 (58,5 %). Suhteellisesti eniten samoja valittuja on Kristillisdemokraateilla, jonka kaikki nyt eduskuntaan valitut ehdokkaat valittiin myös vuoden 2015 vaaleissa. Toiseksi eniten samoja ehdokkaita on vaalien häviäjällä Keskustalla (67,7 %). Suhteellisesti vähiten (30 %) valittiin samoja edustajia Vihreästä liitosta, joka puolestaan kuuluu vaalien voittajiin sekä Perussuomalaisista (35,9 %), jonka viime vaalien valituista osa oli ehdokkaana Sinisessä tulevaisuudessa. Reilu kolmannes uuden eduskunnan kansanedustajista on valittu eduskuntaan sekä vuoden 2015 että 2011 vaaleissa.

Kuvio 3. Samojen valittujen kansanedustajain (puolueittain) osuus eduskuntavaaleissa 2011, 2015 ja 2019, % puolueen valituista kansanedustajista

1.3. Ikärakenne

Ehdokkaat keskimäärin 4,3 vuotta nuorempia kuin äänioikeutetut

Miesehdokkaiden keski-ikä on 47,9 ja naisten 45,5 vuotta. Naisehdokkaat ovat keskimäärin lähes seitsemän vuotta nuorempia kuin naisäänioikeutetut, miesehdokkaat noin kaksi vuotta nuorempia. Äänioikeutettujen keski-ikä on edellisistä eduskuntavaaleista noussut noin vuodella. Miesten keski-ikä vaalipäivänä on nyt 49,8 ja naisten 52,3 vuotta.

Ehdokkaiden ikärakenne on erilainen äänioikeutettuihin verrattuna. Kummankaan ryhmän ikäpyramidi ei ole enää nimensä mukaisesti pyramidi. Äänioikeutettujen pyramidi on melko tasapaksu aina 74 -vuotiaisiin saakka, jonka jälkeen ikäluokat pienenevät voimakkaasti. Ehdokkaiden pyramidissa näkyy kaikissa ikäluokissa miesten enemmyys sekä nuorimpien että vanhimpien ikäluokkien puuttuminen. Miesehdokkaita on eniten 35–39 -vuotiaissa ja 55–59 -vuotiaissa. Naisehdokkailla painopiste sen sijaan on ikävuosien 40–54 välissä.

Kuvio 4. Äänioikeutettujen ikäjakauma sukupuolen mukaan eduskuntavaaleissa 2019, % kaikista äänioikeutetuista

Kuvio 5. Ehdokkaiden ikäjakauma sukupuolen mukaan eduskuntavaaleissa 2019, % kaikista ehdokkaista

Alle 45-vuotiaista kansanedustajista enemmistö on naisia

Eduskuntaan valitut miehet ovat selvästi eduskuntaan valittuja naisia vanhempia. Valittujen miesten keski-ikä on 48,8 vuotta ja naisten 44,1 vuotta. Eniten miehiä on 55–59 -vuotiaissa ( 9,0 prosenttia kaikista valituista) ja naisia 40–44 -vuotiaissa (12,5 prosenttia kaikista valituista). Alle 45-vuotiaista kansanedustajista lähes 60 prosenttia onkin naisia. Vastaavasti taas 55 vuotta täyttäneistä naisten osuus jää alle 30 prosentin.

Keskimääräistä vanhempia ovat Kristillisdemokraattien ja RKP:n valituiksi tulleet kansanedustajat. Valittujen Kristillisdemokraattien keski-ikä on 56,6 vuotta ja RKP:n 49,9 vuotta. Nuorimmat kansanedustajat puolestaan ovat Vihreällä liitolla (42 vuotta) ja Vasemmistolitolla (43 vuotta). (Taulukko 4, kuvio 6)

Kuvio 6. Eduskuntaan valittujen ikäjakauma sukupuolen mukaan eduskuntavaaleissa 2019, % kaikista valituista

Sinisen tulevaisuuden ehdokkaat vanhimpia

Eduskuntapuolueista vanhimmat ehdokkaat ovat Sinisellä tulevaisuudella: sen ehdokkaiden keski-ikä on 54,4 vuotta ja 60 vuotta täyttäneitä ehdokkaista on noin 38 prosenttia. Keski-iältään nuorimpia puolestaan ovat Vihreän liiton ehdokkaat. Heistä noin 15 prosenttia on alle 30-vuotiaita, ja ehdokkaiden keski-ikä on 41,3 vuotta. Eniten alle 30-vuotiaita ehdokkaita on RKP:llä, hieman yli 17 prosenttia, mikä on lähes sama kuin alle 30-vuotiaiden osuus kaikista äänioikeutetuista. Kaikista ehdokkaista noin kymmenen prosenttia on alle 30-vuotiaita ja 19 prosenttia 60 vuotta täyttäneitä. Vain kolmella puolueella eli Vihreällä liitolla, RKP:llä ja Kokoomuksella on enemmän alle 30-vuotiaita kuin 60 vuotta täyttäneitä ehdokkaita.

Kuvio 7. Alle 30-vuotiaiden ja 60 vuotta täyttäneiden osuudet äänioikeutetuista, ehdokkaista (puolueittain) ja valituista eduskuntavaaleissa 2019, %

Taulukko 4. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen (puolueittain) keski-ikä sukupuolen mukaan eduskuntavaaleissa 2019

		Miehet	Naiset	Yhteensä
	Äänioikeutetut	49,8	52,3	51,1
Ehdokkaat	Puolueet yhteensä	47,9	45,5	46,9
	KESK	46,4	44,8	45,7
	PS	49,1	45,8	48,1
	KOK	46,9	43,6	45,4
	SDP	47,2	43,9	45,6
	VIHR	43,0	40,3	41,3
	VAS	44,9	43,7	44,3
	RKP	47,3	41,2	44,0
	KD	51,7	50,9	51,3
	SIN	54,2	54,7	54,4
	Muut	47,7	47,7	47,7
Valitut	Puolueet yhteensä	48,8	44,1	46,6
	KESK	48,0	42,7	46,3
	PS	47,3	45,5	46,7
	KOK	47,2	43,8	45,8
	SDP	52,8	46,3	49,1
	VIHR	53,3	39,9	42,0
	VAS	49,1	38,2	43,0
	RKP	46,8	53,8	49,9
	KD	58,5	55,3	56,6
	Muut	50,0	.	50,0

1.4. Ulkomaalaistausta

Vieraskielisiä ehdokkaita 2,3 prosenttia

Vieraskielisten osuus ehdokkaista on samalla tasolla kuin äänioikeutetuista. Ehdokkaista vieraskielisiä on 2,3 prosenttia ja äänioikeutetuista vieraita kieliä äidinkielenään puhuu 2,4 prosenttia. Vuoden 2011 eduskuntavaaleista vieraskielisten ehdokkaiden osuus on lähes samalla tasolla, vaikka vieraskielisten äänioikeutettujen osuus on kasvanut. Vuoden 2011 vaaleissa vieraskielisiä olikin suhteellisesti enemmän ehdokkaissa kuin äänioikeutetuissa. Vieraskielisistä ehdokkaista yli 60 prosenttia on ehdokkaana Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä.

Myös ruotsinkielisiä on ehdokkaista hieman enemmän kuin äänioikeutetuista. Äänioikeutetuista ruotsia puhuu äidinkielenään 5,2 prosenttia ja ehdokkaista 6,0 prosenttia. Manner-Suomessa ruotsinkieliset ehdokkaat ovat keskittyneet Vaasan, Helsingin, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen vaalipiireihin.

Taulukko 5. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut sukupuolen ja kielen mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

		Miehet	Naiset	Yhteensä
Äänioikeutetut	Suomi, saame	92,2	92,2	92,2
	Ruotsi	5,4	5,1	5,2
	Muu kieli	2,3	2,6	2,4
	Tuntematon	0,1	0,1	0,1
	Yhteensä	100,0	100,0	100,0
Kaikki ehdokkaat	Suomi, saame	91,4	90,8	91,2
	Ruotsi	5,3	6,9	6,0
	Muu kieli	2,6	1,9	2,3
	Tuntematon	0,7	0,3	0,5
	Yhteensä	100,0	100,0	100,0
Valitut	Suomi, saame	90,6	94,7	92,5
	Ruotsi	8,5	5,3	7,0
	Muu kieli	..	..	0,5
	Yhteensä	100,0	100,0	100,0

Eniten vieraskielisiä ehdokkaita on Vihreällä liitolla, Vasemmistoliitolla ja SDP:llä, 3,7 prosenttia. Vähiten vieraskielisiä on ehdokkaina puolestaan Perussuomalaisilla, RKP:llä ja Kristillisdemokraateilla, noin prosentti tai alle.

Valituista 0,5 prosenttia on vieraskielisiä ja 7,0 prosenttia ruotsinkielisiä (taulukko 5). Vieraskielisten osuus valituista on kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin heidän osuutensa äänioikeutetuista. Ruotsinkielisiä puolestaan valittiin eduskuntaan hieman heidän väestöosuuttaan enemmän.

Kuvio 8. Vieraskielisten osuudet äänioikeutetuista ja ehdokkaista (puolueittain) sekä valituista eduskuntavaaleissa 2019, %

Syntyperältään ulkomaalaisia 2,4 prosenttia ehdokkaista

Väestön ulkomaalaistaustaisuutta voidaan tarkastella myös henkilön syntyperän mukaan. Syntyperältään ulkomaalaisiksi on määritelty henkilöt, joiden molemmat (tai ainoa) vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa syntyperältään ulkomaalaisia on ehdokkaista 2,4 prosenttia ja äänioikeutetuista 2,5 prosenttia. Edellisiin vaaleihin verrattuna syntyperältään ulkomaalaisten osuus on kasvanut äänioikeutettujen, mutta pysynyt samalla tasolla ehdokkaiden joukossa. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus kaikista Suomessa asuvista on kuitenkin suurempi, sillä eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ja ehdokaskelpoisia ovat vain Suomen kansalaiset. Esimerkiksi vuonna 2017 Suomessa asuvasta väestöstä oli syntyperältään ulkomaalaisia noin seitsemän prosenttia.

Kuvio 9. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista eduskuntavaaleissa 2007, 2011, 2015 ja 2019, %

Suomessa asuvan väestön osalta viimeisin tieto vuodelta 2017

Eduskuntapuolueista eniten syntyperältään ulkomaalaisia ehdokkaita on SDP:llä ja Vasemmistoliitolla (4,2 %). Eduskuntapuolueista vähiten syntyperältään ulkomaalaisia on Perussuomalaisilla, noin puoli prosenttia asetetuista ehdokkaista.

Valituista syntyperältään ulkomaalaisia on 0,5 prosenttia.

Kuvio 10. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista (puolueittain) ja valituista eduskuntavaaleissa 2019, %

1.5. Koulutustaso

Eduskuntaan pyrkii yhä koulutetumpaa väkeä

Eduskuntaan pyrkii korkeasti koulutettua väkeä. Ehdokkaiden koulutustaso on noussut vaali vaalilta. Vuoden 2007 vaaleissa vain perusasteen varassa olevia ehdokkaita oli noin 14 prosenttia, vuoden 2015 vaaleissa hieman vajaat kymmenen prosenttia ja nyt vuoden 2019 vaaleissa ehdokkaista 8,5 prosenttia on jäänyt pelkän perusasteen koulutuksen varaan. Vastaavasti korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus ehdokkaista on noussut vuoden 2007 vaaleista noin yhdeksän prosenttiyksikköä, 39 prosentista noin 48 prosenttiin.

Äänioikeutetuista korkeakouluasteen tutkinto on noin 23 prosentilla ja pelkästään perusasteen koulutuksen suorittaneita on 24 prosenttia.

Korkeimmin koulutettuja ovat Vihreän liiton ja Kokoomuksen ehdokkaat, joista yli puolella on ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen tasoinen tutkinto. Vähiten tämän tason tutkinnon suorittaneita on Perussuomalaisten (17,4 %) ja Sinisen tulevaisuuden sekä Vasemmistoliiton ehdokkaissa (molemmissa noin 23 %).

Eduskuntaan valituista 70 prosentilla korkeakouluasteen tutkinto

Kansanedustajiksi valitaan korkeasti koulutettuja henkilöitä. Valituista yli 70 prosentilla on suoritettuna korkeakouluasteen tutkinto, kun kaikista ehdokkaista korkeakouluasteen tutkinnon on suorittanut noin puolet ja äänioikeutetuista noin 23 prosenttia. Pelkän perusasteen tutkinnon varassa olevia kansanedustajia on enää vain kolme prosenttia valituista. Ehdokkaina pelkästään perusasteen koulutuksen suorittaneita oli 8,5 prosenttia ja kaikissa äänioikeutetuissa noin 24 prosenttia.

Naiset ovat nykyisin koulutetumpia kuin miehet, etenkin nuoremmissa ikäluokissa. Sama pätee nyt myös uuteen eduskuntaan. Naiskansanedustajista korkeakouluasteen tutkinnon on suorittanut noin 82 prosenttia ja mieskansanedustajista 62 prosenttia.

Taulukko 6. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut koulutusasteen mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

	Vain perusaste	Toinen aste	Alin korkea-aste	Alempi korkeakouluaste	Ylempi korkeakouluaste, tutkijakoulutus	Yhteensä
Äänioikeutetut	24,0	43,5	10,0	11,8	10,7	100,0
Ehdokkaat
Kaikki ehdokkaat	8,5	34,0	9,4	16,1	32,1	100,0
Suomen Keskusta KESK	2,3	22,7	13,4	19,0	42,6	100,0
Perussuomalaiset PS	10,8	43,7	10,3	17,8	17,4	100,0
Kansallinen Kokoomus KOK	2,8	18,5	10,9	15,2	52,6	100,0
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	6,0	29,2	11,6	19,0	34,3	100,0
Vihreä liitto VIHR	3,7	19,9	4,6	17,1	54,6	100,0
Vasemmistoliitto VAS	5,1	44,4	5,1	22,2	23,1	100,0
Ruotsalainen kansanpuolue RKP	5,1	26,5	4,1	18,4	45,9	100,0
Suomen Kristillisdemokraatit KD	5,8	22,1	12,6	15,8	43,7	100,0
Sininen tulevaisuus SIN	11,2	37,5	17,1	11,2	23,0	100,0
Muut	14,9	44,6	8,0	12,8	19,7	100,0
Valitut
Miehet	4,7	27,4	5,7	15,1	47,2	100,0
Naiset	1,1	11,7	5,3	14,9	67,0	100,0
Yhteensä	3,0	20,0	5,5	15,0	56,5	100,0

1.6. Työmarkkina-asema

Suurin osa ehdokkaista työelämässä

Suurin ero ehdokkaiden pääasiallisessa toiminnassa äänioikeutettuihin verrattuna on työllisten ja eläkeläisten osuuksissa. Viimeisin tilastotieto väestön pääasiallisesta toiminnasta on vuoden 2017 lopusta. Kaikista äänioikeutetuista oli tuolloin työllisiä hieman yli puolet, kun taas ehdokkaista työllisiä oli yli 70 prosenttia. Eläkeläisiä äänioikeutetuissa on puolestaan huomattavasti enemmän kuin ehdokkaissa, eli noin 32 prosenttia. Ehdokkaista eläkeläisiä on joka kymmenes. Ero johtuu suurimmaksi osaksi ikärakenteesta. Ehdokkaista 65 vuotta täyttäneitä on noin 10 prosenttia, kun vastaavasti äänioikeutetuista 28 prosenttia on jo täyttänyt 65 vuotta. Jos vertaa ehdokkaita alle 65-vuotiaisiin äänioikeutettuihin, niin ero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä pienenee.

Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkaista yli 90 prosenttia on työssä olevia. Myös SDP:n, Vihreän liiton, RKP:n ja Perussuomalaisten ehdokkaista yli 80 prosenttia on työllisiä. Eduskuntapuolueista pienin työllisten osuus on Sinisen tulevaisuuden ehdokkailla, joista noin 60 prosenttia oli työllisiä vuoden 2017 lopussa. Eläkeläisten osuus on lähes kolminkertainen eduskuntapuolueiden ulkopuolisissa ehdokkaissa (18,5 %) eduskuntapuolueisiin verrattuna (6,7 %). Eduskuntapuolueista eläkeläisehdokkaita on eniten Sinisellä tulevaisuudella (23,7 %) ja RKP:llä (11,1 %).

Opiskelijoita on äänioikeutetuissa hieman enemmän ja työttömiä puolestaan hieman vähemmän kuin ehdokkaissa. Opiskelijoita on eniten ehdokkaana RKP:llä ja työttömiä Vasemmistoliitolla ja Sinisellä tulevaisuudella.

Eduskuntaan valituista lähes kaikki eli 96,5 prosenttia oli työllisiä vuoden 2017 lopussa. Työttömänä oli 1,5 prosenttia ja eläkkeellä tai muuten työvoiman ulkopuolella kaksi prosenttia valituista.

Kuvio 11. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

Taulukko 7. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

	Työlliset	Työttömät	Opiskelijat	Eläkeläiset	Muut	Yhteensä
Äänioikeutetut	52,3	6,3	6,5	31,6	3,3	100,0
Äänioik. -64-v.	71,5	8,7	9,1	6,3	4,5	100,0
Kaikki ehdokkaat	72,6	8,9	4,8	10,1	3,6	100,0
Suomen Keskusta KESK	89,4	1,9	4,2	3,7	0,9	100,0
Perussuomalaiset PS	83,1	6,1	2,3	5,6	2,8	100,0
Kansallinen Kokoomus KOK	91,5	0,9	3,3	2,4	1,9	100,0
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	88,4	4,2	1,9	4,6	0,9	100,0
Vihreä liitto VIHR	85,6	5,6	3,7	2,3	2,8	100,0
Vasemmistoliitto VAS	76,9	13,0	3,2	5,1	1,9	100,0
Ruotsalainen kansanpuolue RKP	83,7	1,0	5,1	7,1	3,1	100,0
Suomen Kristillisdemokraatit KD	77,9	7,4	2,6	11,1	1,1	100,0
Sininen tulevaisuus SIN	60,5	11,2	1,3	23,0	3,9	100,0
Muut	49,2	16,1	9,1	18,4	7,3	100,0
Valitut	96,5	1,5	-	1,5	0,5	100,0

Korkein työllisyysaste on Keskustan, SDP:n ja Kokoomuksen ehdokkailla

Työllisyysaste kuvaa työllisten osuutta tietyn ikäisestä väestöstä, useimmiten käytetään ikäluokkaa 15-64 -vuotiaat. Tässä työllisyysaste on laskettu 18-64 -vuotiaista. Äänioikeutettujen työllisyysaste on 71,5 prosenttia. Ehdokkaiden työllisyys on selvästi korkeammalla tasolla. Kaikkien ehdokkaiden työllisyysaste on 78,6 prosenttia. Korkein työllisyysaste on Kokoomuksen, Keskustan ja SDP:n ehdokkailla: heidän työllisyysasteensa on noin 93 prosenttia. Eduskuntapuolueista alhaisin työllisyysaste on Sinisen tulevaisuuden ehdokkailla, 71,3 prosenttia.

Naisten työllisyys on yleensä korkeammalla tasolla. Äänioikeutettujen naisten työllisyysaste on 2,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin miesten ja naisehdokkaiden neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin miesehdokkaiden. Puolueiden välillä on kuitenkin eroja. Naisten työllisyysaste on miesten työllisyysastetta korkeampi Perussuomalaisten, Vihreän liiton, Keskustan, SDP:n ja Sinisen tulevaisuuden ehdokkailla. Perussuomalaisten naisehdokkaiden työllisyysaste on kaikkein korkein, 95 prosenttia.

Kuvio 12. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden (puolueittain) työllisyysaste eduskuntavaaleissa 2019, työllisten osuus 18–64-vuotiaista, %

Työllisistä ehdokkaista suuri osa toimihenkilöitä

Työllisistä ehdokkaista 70 prosenttia on toimihenkilöitä. Äänioikeutetuista työllisistä tähän ryhmään kuuluu noin 59 prosenttia. Eniten toimihenkilöitä on RKP:n ja Kristillisdemokraattien ehdokkaissa (noin 80 prosenttia). Kaikilla eduskuntapuolueilla toimihenkilöiden osuus ehdokkaista on suurempi kuin äänioikeutetuista. Eduskunnan ulkopuolisten puolueiden ja valitsijayhdistysten ehdokkaina on sen sijaan selkeästi eduskuntapuolueita vähemmän toimihenkilöitä.

Äänioikeutetuista työllisistä yrittäjiä on joka kymmenes, ehdokkaista hieman useampi (12 %). Eduskuntapuolueista eniten yrittäjätaustaisia ehdokkaita on Sinisellä tulevaisuudella ja Keskustalla. Sosioekonomiselta asemaltaan työntekijöitä on äänioikeutetuista 28 prosenttia. Ehdokkaista huomattavasti pienempi osuus kuuluu tähän joukkoon (12,4 %). Eniten työntekijöitä on Vasemmistoliiton (22 %) ja SDP:n (18,4 %) ehdokkaissa.

Valituista lähes 80 prosenttia on ylempiä toimihenkilöitä. Yrittäjätaustaisia on kaksi prosenttia ja työntekijäammateissa toimivia kolme prosenttia. Uusista valituista ylempiä toimihenkilöitä on lähes puolet.

Kuvio 13. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut sosioekonomisen aseman mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

Valtio työllistää ehdokkaita enemmän kuin äänioikeutettuja

Työelämässä olevista ehdokkaista 43 prosenttia on töissä julkisella sektorilla. Kuntasektorilla työskentelee suurin piirtein yhtä paljon sekä äänioikeutetuista kuin ehdokkaistakin, sen sijaan valtiosektori työllistää kansanedustajaehdokkaita huomattavasti enemmän kuin äänioikeutettuja. Kun kaikista äänioikeutetuista noin viisi prosenttia on töissä valtiosektorilla, niin ehdokkaista heidän osuutensa on lähes viidennes. Tätä selittää paljolti se, että ehdokkaissa on 165 istuvaa kansanedustajaa, joiden työnantajasektori on valtio. Jos tarkastellaan vain ehdokkaita, jotka eivät ole tällä hetkellä kansanedustajia, niin silloinkin valtiosektorin palkansaajien osuus korostuu ehdokkaiden taustoissa: uusista ehdokkaista 10,6 prosenttia on töissä valtiosektorilla.

Puolueittain ehdokkaiden työantajasektori vaihtelee erittäin paljon. Valtiosektorilla työskenteleviä on eniten Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkaissa, noin 27 prosenttia, ja vähiten Kristillisdemokraateilla (11,0 %) ja Vasemmistoliitolla (11,6 %). Kuntasektorilla työskentelee eniten SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreän liiton ehdokkaista, reilu kolmannes. Eniten yksityisellä sektorilla eli yli puolet on RKP:n ja Kristillisdemokraattien ehdokkaista. Yrittäjiä puolestaan on eniten Sinisen tulevaisuuden (18,7 %) ja Keskustan (15,5 %) ehdokkaissa.

Uusista valituista yli puolet yksityisen sektorin edustajia

Eduskuntaan valituista enemmistö - noin kaksi kolmasosaa - on töissä valtiosektorilla, mitä selittää istuvien kansanedustajien uudelleenvalinta. Sen sijaan uusista kansanedustajista yli puolet työskentelee yksityisellä sektorilla, valtiosektorin palkansaajia on 18,0 prosenttia ja kuntasektorin palkansaajia vajaa neljännes.

Kuvio 14. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut työnantajan sektorin mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

1.7. Perheasema

Yksinasuvia äänioikeutetuista neljännes, ehdokkaista viidennes

Ehdokkaat poikkeavat myös perheasemaltaan äänioikeutetuista: perheen vanhempia on huomattavasti enemmän ja lapsettomassa parisuhteessa eläviä huomattavasti vähemmän kuin äänioikeutetuissa. Tätä selittää tietenkin jo se, että ehdokkaiden ikärakenne on nuorempi kuin äänioikeutettujen. Isolla osalla äänioikeutetuista lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, kun taas suuri osa ehdokkaista on sen ikäisiä, että lapset asuvat vielä kotona.

Kaikista äänioikeutetuista noin 20 prosenttia on perheasemaltaan vanhempia kahden puolison perheessä. Yksinhuoltajia on vajaat kolme prosenttia kaikista äänioikeutetusta. Lapsettomia, parisuhteessa eläviä on noin 38 prosenttia, perheettömiä yksinasuvia noin 26 prosenttia ja kotona vanhempiensa kanssa asuvia aikuisia lapsia noin viisi prosenttia äänioikeutetuista. Loput noin yhdeksän prosenttia ovat perheettömiä, jotka asuvat yhdessä joidenkin muiden kanssa, ovat asunnottomia tai laitosväestöä.

Eniten perheasemaltaan vanhempana kahden puolison perheessä on Kokoomuksen (44,1 %) ja SDP:n (38 %) ehdokkaista. Vähiten avio-/avoperheen vanhempia on Sinisen tulevaisuuden ehdokkaista, joista vain noin viidennes kuuluu tähän ryhmään. Yksinhuoltajia kaikista ehdokkaista on 5,0 prosenttia. Eniten heitä on Vihreän liiton (7,4 %) ja Vasemmistoliiton ehdokkaista (6,5 %).

Kuvio 15. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut perheaseman mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

Kotona vanhempiensa kanssa asuvia aikuisia lapsia on puolestaan eniten RKP:n (8,2 %) ehdokkaina. Perheettömiä yksinasuvia on ehdokkaissa eniten Sinisellä tulevaisuudella, noin neljännes eli saman verran kuin yksinasuvia on äänioikeutetuistakin.

Valituista vajaa puolet lapsiperheen vanhempia

Valituista vajaa puolet on perheasemaltaan lapsiperheen vanhempia eli asuu yhdessä alaikäisten lastensa kanssa samassa perheessä. Valituista naisista yhden tai kahden huoltajan perheessä lastensa kanssa asuu 51 prosenttia ja miehistä noin 44 prosenttia. Parisuhteessa ilman kotona asuvia alaikäisiä lapsia on valituista hieman alle 30 prosenttia sekä miehistä että naisista. Perheettömiä yksiasuvia on eduskuntaan valituista 15,5 prosenttia, miehistä 17 prosenttia ja naisista vastaavasti 14 prosenttia.

Lapsia eniten Kristillisdemokraattien ehdokkailla

Vaikka suuri osa äänioikeutetuista ja moni ehdokaskaan ei tällä hetkellä elä lapsiperheen arkea, se ei tarkoita sitä, ettei heillä olisi siitä kokemusta. Äänioikeutetuista 34 prosentilla ei ole koskaan ollut tai ei vielä ole omia lapsia, ehdokkaista taas kokonaan lapsettomia on noin 30 prosenttia. Lapsettomia ehdokkaita on vähiten Kristillisdemokraateilla, noin 20 prosenttia.

Kuvio 16. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut lasten lukumäärän mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

Keskimäärin naisehdokkailla on 1,8 lasta ja miesehdokkailla 1,7 lasta. Äänioikeutetuilla naisilla on keskimäärin 1,6 ja miehillä 1,4 lasta. Näissä luvuissa on mukana henkilön kaikki biologiset ja adoptoidut lapset riippumatta heidän iästään tai siitä asuvatko he enää kotona.

Eduskuntaan valituista lapsettomia on noin viidennes niin miehistä kuin naisistakin. Vähintään kolme lasta on valituista naisista 23 prosentilla ja miehistä 38 prosentilla. Keskimäärin eduskuntaan valituilla naisilla on 1,8 ja miehillä 2,2 lasta.

1.8. Tulotaso

Ehdokkaiden tulotaso korkeampi kuin äänioikeutettujen

Seuraavassa on tarkasteltu äänioikeutettuja ja ehdokkaita käytettävissä olevien rahatulojen mukaan. Tulotiedot ovat viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2017. Käytettävissä olevilla rahatuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Ehdokkaat ovat korkeammin koulutettuja kuin äänioikeutetut ja heistä on myös suurempi osa työelämässä. Tämä selittää pitkälti sen, että myös heidän tulotasonsa on korkeampi kuin äänioikeutettujen. Ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on 29 100 euroa, kaikkien äänioikeutettujen 21 500 euroa. Ehdokkaiden käytettävissä oleva rahatulo on noin 36 prosenttia suurempi kuin äänioikeutettujen.

Suurin ero äänioikeutettuihin on Kokoomuksen ehdokkailla, joiden käytettävissä oleva rahatulo on yli kaksinkertainen äänioikeutettuihin verrattuna. Myös Keskustan, RKP:n ja SDP:n ehdokkaiden tulot ovat 70–80 prosenttia suuremmat kuin äänioikeutetuilla. Eduskuntapuolueista Sininen tulevaisuus on lähimpänä äänestäjäkuntaa 26 300 euron käytettävissä olevilla rahatuloillaan.

Kaikkien eduskuntaan valittujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on 55 400 euroa vuodessa. Eduskuntaan valittujen keskimääräiset käytettävissä olevat rahatulot ovat huomattavasti suuremmat kuin äänioikeutetuilla tai ehdokkaaksi asettautuneilla. Äänioikeutettuihin verrattuna eduskuntaan valituilla on 2,6-kertaisesti ja ehdokkaisiin verrattuna lähes kaksinkertaisesti rahaa käytettävissään. Myös uudet valitut ovat äänioikeutettuja ja ehdokkaita hyvätuloisempia noin 41 100 euron käytettävissä olevilla rahatuloillaan.

Kuvio 17. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden (puolueittain) ja valittujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani eduskuntavaaleissa 2019, € vuodessa

Suurituloisimmat ehdokkaat Kokoomuksella

Kun äänioikeutettu väestö järjestetään vuoden 2017 tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen osaan, saadaan äänioikeutetun väestön tulokymmenykset. Näistä jokaisessa on noin 425 000 henkilöä. Äänioikeutetun väestön suurituloisimmalla kymmenesosalla käytettävissä on vähintään 39 600 euroa ja pienituloisimmalla kymmenesosalla korkeintaan 9 400 euroa.

Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 27 prosenttia. Ehdokkaista tulojakauman hyvätuloisimmassa päässä ovat Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkaat. Kokoomuksen miesehdokkaista 66 prosenttia ja naisehdokkaista 57 prosenttia yltää ylimpään tulokymmenykseen. Keskustan ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu miehistä noin 58 ja naisista 41 prosenttia.

Kuvio 18. Ylimpään tulokymmenykseen kuuluneet äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut eduskuntavaaleissa 2019, % (käytettävissä olevat rahatulot)

Niin äänioikeutetuissa kuin ehdokkaissakin naisia on vähemmän ylimmässä tulokymmenyksessä. Suurin sukupuolten välinen ero on RKP:n, Keskustan ja Vasemmistoliiton ehdokkailla. Näissä puolueissa miehiä on yli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän ylimmässä tulokymmenyksessä kuin naisia. Ainoastaan SDP:llä asetelma on päinvastainen: sen naisehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 42 prosenttia ja miesehdokkaista 37 prosenttia.

Kuvio 19. Alimpaan tulokymmenykseen kuuluneet ehdokkaat (puolueittain), valitut ja äänioikeutetut eduskuntavaaleissa 2019, % (käytettävissä olevat rahatulot)

Myös alimmassa tulokymmenyksessä on enemmän miehiä kuin naisia, mutta erot naisten ja miesten välillä ovat pienempiä kuin ylimpään tuloluokkaan kuuluvien kohdalla. RKP:n ja Kokoomuksen naisehdokkaat tekevät poikkeuksen: Heistä alimpaan tuloluokkaan kuuluu enemmän kuin puolueensa miesehdokkaista.

Valituista suurin osa eli 80 prosenttia kuuluu ylimpään tulokymmenykseen ja alimmassa tulokymmenyksessä ei ole yhtään eduskuntaan valituista kansanedustajista.

Taulukko 8. Ylimpään ja alimpaan tulokymmenykseen kuuluneiden äänioikeutettujen, ehdokkaiden (puolueittain) ja valittujen osuudet sukupuolen mukaan eduskuntavaaleissa 2019, % puolueen ehdokkaista

	Alin tulokymmenys			Ylin tulokymmenys
	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä
Äänioikeutetut	10,7	9,3	10,0	14,2	6,0	10,0
Kaikki ehdokkaat	8,6	5,8	7,4	28,5	26,3	27,6
Suomen Keskusta KESK	6,9	3,0	5,1	57,8	41,0	50,0
Perussuomalaiset PS	4,8	4,5	4,7	26,2	25,4	25,9
Kansallinen Kokoomus KOK	2,6	6,3	4,3	66,1	57,9	62,4
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	2,8	2,8	2,8	36,7	42,1	39,4
Vihreä liitto VIHR	9,8	3,7	6,0	31,7	26,9	28,7
Vasemmistoliitto VAS	6,4	6,5	6,5	23,9	12,1	18,1
Ruotsalainen kansanpuolue RKP	4,4	9,6	7,2	60,0	32,7	45,4
Suomen Kristillisdemokraatit KD	3,2	2,1	2,6	31,2	25,0	28,0
Sininen tulevaisuus SIN	6,9	4,0	5,9	23,5	14,0	20,4
Muut	14,6	10,7	13,4	10,5	7,1	9,4
Valitut	-	-	-	80,2	81,9	81,0

Lähde: Eduskuntavaalit 2019, valittujen tausta-analyysi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Kaija Ruotsalainen 029 551 3599, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 29.4.2019