Julkaistu: 16.6.2021
Vuoden 2019 jätekertymä taantui – syynä kaivannaisjätteiden ja rakentamisen jätteiden määrän väheneminen
Jätteitä kertyi vuonna 2019 yhteensä yli 116 miljoonaa tonnia. Tämä on lähes 12 miljoonaa tonnia vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin jätekertymä oli kohonnut pääosin mineraalien kaivusta aiheutuvien jätteiden vuoksi. Vuoden 2019 vähenemä selittyi pääosin mineraalien kaivun jätemäärämuutoksella, mutta vähenemiseen vaikutti myös rakentamisen ja purkamisen jätteiden määrän väheneminen.
Jätteiden kertymät sektoreittain ja jätelajeittain vuonna 2019, 1 000 tonnia vuodessa
Mineraalijätteiden osuus jätteiden kokonaiskertymästä oli noin 91 prosenttia. Kaivostoiminnan ja louhinnan lisäksi mineraalijätteitä syntyi erityisesti rakentamisesta, jonka jätteistä valtaosa oli läjitettyjä ylijäämämaita. Rakentamisen mineraalijätteitä kertyi 1,8 miljoonaa tonnia edellisvuotta vähemmän, yhteensä 13,2 miljoonaa tonnia.
Teollisen tuotannon ja energiahuollon kokonaisjätemäärä kasvoi 9,9 miljoonasta tonnista 10,2 miljoonaan tonniin.
Palveluiden ja kotitalouksien yhteenlaskettu jätemäärä kasvoi tilastoinnin epätarkkuuden takia huomattavasti koska aiemmin jätehuoltoon kirjautuneita mineraalijätteitä, kuten maamassoja, jouduttiin tilastoimaan yleisemmin kunnallisten palveluiden kerryttämäksi. Palveluiden ja kotitalouksien jätemäärä nousi tästä syystä yhteensä 4,3 miljoonaa tonniin. Ilman tätä mineraalijätteiden määrän muutosta palveluiden ja kotitalouksien jätemäärä olisi noussut vain vähän.
Jätteiden käsittelytavat vuosina 2010-2019, 1 000 tonnia vuodessa
Jätteiden käsittelymäärät seurasivat jätemäärän vähenemistä. Suurin osa käsiteltävästä jätteestä oli kaivosalueille läjitettävää mineraalijätettä, sekä läjitettäviä rakentamisen maamassoja. Näitä hyödynnettiin jätemäärän vähenemisen takia materiaalina aiempia vuosia vähemmän, mikä laski materiaalihyödyntämisen osuutta, ollen kaikesta käsitellystä jätteestä 7,2 prosenttia.
Ilman mineraalijätteitä tarkasteltuna, aiempaa hieman vähemmän, 56 prosenttia jätteistä hyödynnettiin energiana. Nämä jätteet olivat pääosin puujätettä ja sekajätettä, kuten kotitalousjätettä. Materiaalina hyödyntämisen osuus nousi hieman edellisvuodesta, 33,4 prosentista 33,9 prosenttiin. Muista kuin mineraalijätteistä kaatopaikalle päätyi aiempaa enemmän, 9,2 prosenttia, mikä selittyy erilaisten lietteiden allastamisen ja läjittämisen lisääntymisellä.
Jätteiden tuonti- ja vientitietoja laskettiin Tilastokeskuksessa nyt ensimmäistä kertaa. Vuonna 2019 jätteitä tuotiin noin 1,3 ja vietiin noin 0,9 miljoonaa tonnia. Suhteessa kaikkeen käsiteltyyn jätteeseen, määrät vastasivat noin 1,2 ja 0,8 prosenttia.
Lähde: Jätetilasto 2019, Tilastokeskus
Lisätietoja: Juha Espo 029 551 3463, Heidi Pirtonen 029 551 3583, ymparistotilinpito@stat.fi
Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja
Julkaisu pdf-muodossa (241,4 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Jätetilasto (16.6.2021)
Päivitetty 16.6.2021
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Jätetilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3339. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jate/2019/jate_2019_2021-06-16_tie_001_fi.html