Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 17.12.2021

Julkiset menot kasvoivat voimakkaasti vuonna 2020

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaismenot olivat Tilastokeskuksen tietojen mukaan 57,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2020. Vuonna 2019 vastaava luku oli 53,3 prosenttia. Koronapandemian vuoksi etenkin työttömyysetuuksia ja yritystukia maksettiin edellisiä vuosia enemmän. Yli puolet julkisyhteisöjen menojen kasvusta tuli sosiaaliturvasta ja yritystoiminnan tukemisesta.

Julkisyhteisöjen menojen tehtäväjakauma vuonna 2020

Tehtävän osuus kokonaismenoista,
%		 Tehtävän osuus nettomenoista,
% 1)		 Tehtävän osuus kulutusmenoista,
%
G01 Yleinen julkishallinto 14,6 11,0 12,4
G02 Puolustus 2,4 2,5 4,9
G03 Yleinen järjestys ja turvallisuus 2,0 2,1 4,1
G04 Elinkeinoelämän edistäminen 9,1 9,0 9,3
G05 Ympäristönsuojelu 0,4 0,3 0,6
G06 Asuminen ja yhdyskuntapalvelut 0,6 0,2 0,4
G07 Terveydenhuolto 13,4 13,1 25,9
G08 Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 2,6 2,7 3,7
G09 Koulutus 10,2 10,6 17,4
G10 Sosiaaliturva 44,6 48,5 21,3
G0 Tehtävät yhteensä 100,0 100,0 100,0
1) Nettomenot = kokonaismenot vähennettynä saaduilla myynti- ja maksutuloilla sekä tuotoksella omaan loppukäyttöön.

Julkisyhteisöjen menot yhteensä

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaismenot olivat 135,7 miljardia euroa vuonna 2020. Sulautetuista menoista on poistettu julkisyhteisöjen alasektoreiden, esimerkiksi valtion ja paikallishallinnon, väliset tulonsiirrot. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat 7,9 miljardia euroa eli 6,2 prosenttia edellisvuodesta. Samaan aikaan bruttokansantuote pieneni käypähintaisesti 1,6 prosenttia, joten julkisyhteisöjen menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi huomattavasti.

Sosiaaliturva muodostaa julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista suurimman yksittäisen menoluokan ja sen osuus kokonaismenoista vuonna 2020 oli 44,6 prosenttia. Sosiaaliturvamenot kasvoivat 2,9 miljardia euroa eli 5,0 prosenttia edellisvuodesta. Vaikka sosiaaliturvamenot kasvoivat kaikista menoluokista euromääräisesti eniten, niiden osuus kokonaismenoista kuitenkin laski edellisvuodesta hieman, sillä ne kasvoivat suhteellisesti kokonaismenoja hitaammin. Suurin osa sosiaaliturvamenojen kasvusta tuli vuonna 2020 työttömyysetuuksista ja eläkkeistä. Työttömyyteen liittyvät menot kasvoivat 1,3 miljardia euroa ja vanhuuteen liittyvät menot 1,2 miljardia euroa.

Julkisyhteisöjen sulautuista kokonaismenoista suhteellisesti eniten vuonna 2020 kasvoivat elinkeinoelämän edistämiseen liittyvät menot. Ne kasvoivat 2,2 miljardia euroa eli 22,0 prosenttia edellisvuodesta. Kasvusta suurin osa tuli valtion ja paikallishallinnon maksamista tukipalkkioista eli erilaista yritystoiminnan tuista.

Taloustoimittain tarkasteltuna julkisyhteisöjen menoista eniten kasvoivat vuonna 2020 rahamääräiset sosiaalietuudet sekä tukipalkkiot. Maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet kasvoivat 2,6 miljardia euroa eli 5,9 prosenttia edellisvuodesta. Tukipalkkiot kasvoivat 1,8 miljardia euroa eli peräti 67,7 prosenttia edellisvuodesta.

Alasektoreiden menot

Julkisyhteisöjen menoja on tapana tarkastella sulautettuina menoina, mutta julkisyhteisöjen alasektoreiden menoja sen sijaan tarkastellaan yleensä sulauttamattomina, eli poistamatta alasektoreiden välisiä tulonsiirtoja. Vuonna 2020 julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista 26,8 prosenttia oli valtiohallinnon, 39,6 prosenttia paikallishallinnon ja 33,7 prosenttia sosiaaliturvarahastojen menoja.

Vuonna 2020 valtionhallinnon sulauttamattomat kokonaismenot kasvoivat 8,0 miljardia euroa eli 13,1 prosenttia edellisvuodesta. Tästä kasvusta kuitenkin 4,6 miljardia euroa kohdistui tulonsiirtoihin muille julkisyhteisöjen alasektoreille, eli ne sulautuvat pois koko julkisyhteisöjen tasolla. Tehtäväluokista valtionhallinnon menot kasvoivat eniten elinkeinoelämän edistämisen tehtävällä, pääosin yritystukien kasvun vuoksi. Paikallishallinnon menot kasvoivat 1,9 miljardia euroa eli 3,6 prosenttia. Paikallishallinnon menoissa suurin kasvu kohdistui terveydenhuoltoon. Sosiaaliturvarahastoista työeläkelaitosten menot kasvoivat 0,8 miljardia euroa eli 3,0 prosenttia ja muiden sosiaaliturvarahastojen menot kasvoivat 2,2 miljardia eli 12,1 prosenttia. Työeläkelaitosten menoista kasvoivat lähinnä maksetut työeläkkeet. Muilla sosiaaliturvarahastoilla menoissa oli kasvua useilla sosiaaliturvaan liittyvillä tehtävillä, mutta erityisesti työttömyysetuusmenoissa.

Netto- ja kulutusmenot

Julkisyhteisöjen kokonaismenot ovat luonteeltaan bruttomenoja, joissa ei huomioida tehtäville kohdistuvia tuloja. Tilaston nettomenot saadaan, kun kokonaismenoista vähennetään myynti- ja maksutulot sekä tuotos omaan loppukäyttöön. Tällöin esimerkiksi julkisyhteisöjen yrityksiltä, kotitalouksilta tai toisilta julkisyhteisöiltä saamat myyntituotot ja palvelumaksut vähentävät kyseisen tehtävän menoja. Nettomenoista ei kuitenkaan ole vähennetty julkisyhteisöjen toisilleen tai itselleen maksamia veroja kuten arvonlisäveroa eikä sosiaalivakuutusmaksuja.

Vertailukelpoinen mittari on myös julkisyhteisöjen kulutusmenot, joka kuvaa julkisyhteisöille palvelujen tuotannosta aiheutuneita juoksevia menoja, vähennettyinä palveluista saaduilla palvelumaksuilla ja muilla palveluiden myyntituloilla.

Vuonna 2020 julkisyhteisöjen sulautetut nettomenot olivat 120,0 miljardia euroa. Nettomenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 50,9 prosenttia, joka oli 4,1 prosenttiyksikköä edellisvuotta korkeampi. Julkisyhteisöjen kulutusmenot olivat 57,8 miljardia euroa eli 24,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kasvua edellisvuodesta 1,3 prosenttiyksikköä.


Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ohto Soininvaara 029 551 3046, rahoitus.tilinpito@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (215,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 17.12.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-0593. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jmete/2020/jmete_2020_2021-12-17_tie_001_fi.html