Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani hiukan edellisestä neljänneksestä

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat 0,8 miljardia euroa vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä 1,6 miljardia euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen nettoluotonotto kasvoi 0,8 miljardilla eurolla edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Vuoden 2020 neljänteen neljännekseen verratessa kausitasoitetut tulot kasvoivat ja kausitasoitetut menot vähenivät. Näin ollen julkisyhteisöjen rahoitusasema ei enää huonontunut vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 1,7 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain tilastosta. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista.

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Muutokset edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen käytetään kausitasoittamattomia lukuja. Koronakriisin seurauksena valtion menot kasvoivat ja tulot pienenivät vuodentakaisesta neljänneksestä. Valtion kokonaistulot olivat ensimmäisellä neljänneksellä 14,1 miljardia euroa ja kokonaismenot 17,7 miljardia euroa. Valtion kokonaistulot vähenivät 0,9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Tuloista väheni eniten omaisuustulot. Verotulot kuitenkin kasvoivat hieman. Edellisvuotta pienemmiksi jääneistä veroista merkittävimmät olivat tuotannon ja tuonnin veroihin luettavat rahapelitoiminnan voittovarat, auto- ja moottoripyörävero sekä arpajaisvero, jonka verokanta aleni merkittävästi vuodenvaihteessa. Kokonaismenot kasvoivat 7,0 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Eniten menoista kasvoivat julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot sekä maksetut tukipalkkiot. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava valtion alijäämä oli 3,6 miljardia euroa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Paikallishallinnon kokonaistulot olivat ensimmäisellä neljänneksellä 14,4 miljardia euroa. Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna ne kasvoivat 6,0 prosenttia. Tuloista nousua oli eniten tuloveroissa. Yhteisöveron jako-osuuden muutos valtion ja paikallishallinnon kesken näkyy tilinpidossa vasta vuoden 2020 toisesta neljänneksestä lähtien. Lisäksi henkilöiden tulovero kasvoi. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä paikallishallinnon kokonaismenot olivat 13,3 miljardia euroa. Ne kasvoivat 3,8 prosenttia. Menoissa suurinta kasvua oli välituotekäytössä. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava paikallishallinnon ylijäämä (nettoluotonanto) oli 1,1 miljardia euroa, kun edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä paikallishallinto oli 0,7 miljardia euroa ylijäämäinen.

Sosiaaliturvarahastot koostuvat työeläkelaitoksista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Työeläkelaitosten kokonaistulot olivat ensimmäisellä neljänneksellä 7,8 miljardia euroa ja kokonaismenot 7,3 miljardia euroa. Kokonaistulot kasvoivat edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä 0,2 miljardia euroa eli 3,1 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 0,2 miljardia euroa eli 2,9 prosenttia. Tuloista eniten kasvoivat omaisuustulot ja menoista eniten kasvoivat maksetut eläkkeet. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava työeläkelaitosten ylijäämä (nettoluotonanto) oli 0,5 miljardia euroa ja kasvua oli noin 0,03 miljardia vuoden takaiseen neljännekseen nähden.

Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot olivat ensimmäisellä neljänneksellä 5,4 miljardia euroa. Tulot kasvoivat vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä 10,1 prosenttia. Tulojen muutokseen vaikuttivat eniten sektorin valtiolta saamat tulonsiirrot, jotka kasvoivat 387 miljoonaa euroa eli 11,8 prosenttia vuodentakaisesta. Muiden sosiaaliturvarahastojen menot olivat 5,2 miljardia euroa ja ne kasvoivat vuodentakaisesta neljänneksestä 7,4 prosenttia. Menoja kasvattivat eniten maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet, jotka kasvoivat vuodentakaisesta 289 miljoonaa euroa eli 7,8 prosenttia. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä (nettoluotonanto) oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 260 miljoonaa euroa.

Muutokset edellisestä neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edelliseen neljännekseen verrattuna käytetään kausitasoitettuja lukuja. Valtionhallinnolla kokonaistulot eivät kasvaneet vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Valtion kokonaismenot pienenivät 5,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Paikallishallinnon kokonaistulot vähenivät 6,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kokonaismenot kasvoivat 0,8 prosenttia.

Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 2,3 prosenttia ja kokonaismenot laskivat 0,6 prosenttia. Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 2,4 prosenttia ja kokonaismenot vähenivät 1,5 prosenttia.

Kahden viimeisimmän vuoden tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat kansantalouden tilinpidon vuositietojen tarkentuessa. Kausitasoitetut aikasarjat ja trendiaikasarjat on laskettu Tramo/Seats -menetelmällä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta. Julkaisun tiedot perustuvat 17.6.2021 mennessä käytettävissä olleisiin tietolähteisiin. Vuositilinpidon aikasarjojen tarkentuessa 14.7.2021 päivitetään myös tämän tilaston tietokantataulukot. Vuoden 2021 toisen neljänneksen tiedot julkaistaan 17.9.2021. Kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen keruuvastuu neljännesvuositietojen osalta siirtyi Tilastokeskukselta Valtiokonttorille alkuvuodesta 2021: http://www.stat.fi/uutinen/kuntatalouden-neljannesvuositiedot-julkaistu-ensimmaista-kertaa-tutkikuntiafi-palvelussa Uudessa tiedonkeruussa tavoitteena on ollut pitkälle viety automaatio. Lisäksi kerättävä tietosisältö on aiempaa laajempi. Muutoksilla voi alkuvaiheessa olla vaikutuksia julkisyhteisöjä koskevien tietojen laatuun ja vertailukelpoisuuteen.

Lähde: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 1 neljännes 2021. Tilastokeskus

Lisätietoja: Jouni Pulkka 029 551 3532, Jens Melfsen 029 551 2578, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (424,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Liitetaulukko 1. Julkisyhteisöjen kokonaistulojen ja kokonaismenojen muutos 2021/1 (23.6.2021)

Kuviot

Liitekuvio 1. Rahamääräiset sosiaalietuudet (23.6.2021)
Liitekuvio 2. Todelliset sosiaaliturvamaksut (23.6.2021)
Liitekuvio 3. Tulo- ja varallisuusverot, trendi (23.6.2021)
Liitekuvio 4. Tuotannon ja tuonnin verot (23.6.2021)
Liitekuvio 5. Julkisyhteisöjen kokonaistulot, trendi (23.6.2021)
Liitekuvio 6. Julkisyhteisöjen kokonaismenot, trendi (23.6.2021)
Liitekuvio 7. Kulutusmenot, trendi (23.6.2021)
Liitekuvio 8. Bruttosäästö, trendi (23.6.2021)

Laatuselosteet

Julkisyhteisöjen tulojen ja menojen neljännesvuositilaston laatuseloste (23.6.2021)

Tietojen tarkentuminen

Tietojen tarkentuminen (23.6.2021)

Päivitetty 23.06.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9366. 1. vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jtume/2021/01/jtume_2021_01_2021-06-23_tie_001_fi.html