Suomen tavarantuonti on vientiä raskaampaa

Suomi toi maailmalta viime vuonna liki 62 miljoonaa tonnia tavaraa. Viidennes tuodun tavaramäärän painosta oli bioottista, erityisesti maa- ja metsätaloustuotteita, jalostettuja puutuotteita ja elintarvikkeita. Elintarvikkeiden tuontimäärä (2,3 miljoonaa tonnia) kaksinkertaistui viime vuosikymmenellä, puuteollisuuden tuotteiden tätäkin enemmän. Kuitenkin valtaosa tuontitavaroista oli abioottista, suurimmalta osin energiamineraaleja, öljytuotteita, kemikaaleja, malmia ja metalleja. Suurimmat yksittäiset tuoteryhmät olivat maaöljy (11,2 miljoonaa tonnia), kivihiili, kaasu ja rautamalmi.

Luonnonvarojen kokonaiskäyttö materiaaliryhmittäin 1970–2011

Viennin määrä oli viime vuonna 45 miljoonaa tonnia. Bioottisia tuotteita vietiin lähes saman verran kuin abioottisia. Puu- ja paperituotteiden lisäksi suurin paino oli öljytuotteilla, kemikaaleilla, perusmetalleilla ja kivituotteilla. Metsäteollisuuden vientimäärät olivat huomattavasti pienempiä kuin vuosituhannen alkuvuosina. Abioottisten tuotteiden vienti oli bioottisia suurempi ensi kertaa vuonna 2009. Vientitavaroidemme jalostusaste on selkeästi tuontitavaroita korkeampi.

Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Suomen kansantaloudessa vuonna 2011 oli 540 miljoonaa tonnia, hieman enemmän kuin edellisvuonna. Laskelmassa ovat mukana kotimaassa otetut, mutta käyttämättä jääneet luonnonvarat ja tuontitavaroihin liittyvät epäsuorat materiaalivirrat ulkomailla, ns. piilovirrat. Käyttämättömien, mutta nostettujen luonnonvarojen määrä oli viime vuonna Suomessa 80 miljoonaa tonnia ja ulkomaisten piilovirtojen määräksi arvioitiin 215 miljoonaa tonnia. Kansantalouden suora materiaalien käyttö oli 245 miljoonaa tonnia.

Luonnonvarojen kokonaiskäyttö on kasvanut vuodesta 1970 vuoteen 2011 lähes kaksinkertaiseksi. Kansainvälisesti vertailtuna luonnonvarojen käyttö suorina panoksina henkeä kohti on tällä hetkellä Suomessa huomattavan korkea, 45 tonnia henkeä kohti vuodessa, kun EU:n keskiarvo on 16 tonnia. Erityisesti tuonnin suorat panokset ja tuonnin piilovirrat ovat nousseet, edelliset 2,3 ja jälkimmäiset 3,5 -kertaiseksi 40 vuodessa. Suomen kansantalouden materiaali-intensiteetti eli käytetty materiaalimäärä suhteessa bruttokansantuotteeseen on kuitenkin trendiltään ollut laskeva, ja toistaiseksi pienimmillään eli tehokkaimmillaan vuonna 2009.

Tilastokeskus aloitti Kansantalouden materiaalivirrat -tilaston julkaisun viime vuonna (2011). Aiemmin tilaston aikasarjaa (1970 – 2009) on koottu Oulun yliopiston Thule-instituutissa. Tilasto on osa ympäristötilinpitoa, josta Euroopan unioni antoi viime vuonna asetuksen.

Suomen kansantalouden materiaali-intensiteetti 1970–2011

Lähde: Kansantalouden materiaalivirrat 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Simo Vahvelainen 09 1734 3457, Leo Kolttola 09 1734 3234, Jukka Muukkonen 09 1734 3224, ymparistotilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

Julkaisu pdf-muodossa (223,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Liitetaulukko 1. Luonnonvarojen kokonaiskäyttö materiaaliryhmittäin, 2000 - 2011 (16.11.2012)

Laatuselosteet

Laatuseloste: Kansantalouden materiaalivirrat (16.11.2012)

Päivitetty 16.11.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden materiaalivirrat [verkkojulkaisu].
ISSN=2242-1262. 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kanma/2011/kanma_2011_2012-11-16_tie_001_fi.html