Julkaistu: 10.12.2020
Vajaa 1 400 alle 18-vuotiasta peruskoulun päättänyttä koulutusten ulkopuolelle
Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan alle 18-vuotiaista peruskoulun päättäneistä 2,4 prosenttia eli vajaa 1 400 oppilasta ei jatkanut koulutuksissa vuonna 2019. Lukiokoulutuksessa jatkoi 54 prosenttia, ammatillisessa koulutuksessa 40 prosenttia, perusopetuksen lisäopetuksessa (10-luokalla) 1 prosentti ja valmentavissa tai valmistavissa koulutuksissa 2 prosenttia. Kevään uusista ylioppilaista 70 prosenttia ei jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa ylioppilaaksitulovuonna. Jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus uusista ylioppilaista on kasvanut 12 vuoden ajan.
Peruskoulun päättäneiden (alle 18-vuotiaat) välitön sijoittuminen jatkokoulutukseen 2019, %
Vuonna 2019 peruskoulun 9. luokan päättäneitä oli 59 000, joista alle 18-vuotiaita oli 57 500. Lähes kaikki peruskoulun 9. luokan päättäneet hakivat välittömästi jatko-opintoihin, 1 prosentti jätti hakematta. Ensisijaisesti lukioon haki tytöistä 65 prosenttia ja pojista 43 prosenttia. Ensisijaisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen haki tytöistä 33 prosenttia ja pojista 55 prosenttia.
Peruskoulun päättäneiden välitön sijoittuminen jatkokoulutukseen 2009–2019
Tutkintoon johtavassa koulutuksessa peruskoulun päättäneistä jatkoi 93 prosenttia (alle 18-vuotiaista 94 prosenttia). Päättäneistä 53 prosenttia (alle 18-vuotiaista 54 prosenttia) jatkoi lukiossa ja 40 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa (alle 18-vuotiaista myös 40 prosenttia). Ammatillisessa koulutuksessa jatkaneiden osuus väheni edellisvuodesta. Valmistavissa ja valmentavissa koulutuksissa jatkoi 1 300 ja peruskoulun lisäopetuksessa (10-luokka) lähes 800 peruskoulun päättänyttä. Kaikkiaan 1 900 peruskoulun päättänyttä jäi kaikkien edellä mainittujen koulutusten ulkopuolelle, heistä 1 400 oli alle 18-vuotiaita.
Uusista ylioppilaista 70 prosenttia jäi koulutusten ulkopuolelle
Vuonna 2019 kaikkiaan ilman jatkokoulutuspaikkaa jääneiden uusien ylioppilaiden määrä kasvoi edellisvuodesta 0,5 prosenttiyksikköä, vaikka korkeakouluista jatkokoulutuspaikan saaneiden osuus kasvoikin hieman. Ammattikorkeakoulutuksessa uusista ylioppilaista jatkoi 10 prosenttia ja yliopistokoulutuksessa 18 prosenttia. Ammatilliseen koulutukseen jatkaneiden osuus väheni edelleen. Korkeakoulujen on varattava osa yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville, siitä huolimatta ilman jatkokoulutuspaikkaa jääneiden osuus on kasvanut viimeiset 12 vuotta. Vuoden 2007 kevään ylioppilaista lähes puolet, 48 prosenttia, jatkoi samana vuonna opintojaan, kun vuonna 2019 kevään ylioppilaista jatkoi vain 30 prosenttia.
Kevätlukukaudella valmistuneiden ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatkokoulutukseen 2007–2019, %
Vaikka miehistä jatkokoulutuspaikan välittömästi samana vuonna saaneiden osuus kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä, heikkeni naisten osuus 1,2 prosenttiyksikköä. Kaikkiaan miehistä 65 prosenttia ja naisista 74 prosenttia jäi ilman jatkokoulutuspaikkaa. Miesylioppilaat sijoittuivat naisia useammin yliopisto- ja ammattikorkeakoulutukseen, opinnot korkeakouluissa aloitti miehistä 35 prosenttia ja naisista 24 prosenttia.
Ilman välitöntä jatkokoulutuspaikkaa jääneet ylioppilaat sukupuolen mukaan 2003–2019, %
Jatkokoulutuspaikkaa ylioppilaaksitulovuonna haki 81 prosenttia ylioppilaista, 79 prosenttia miehistä ja 82 prosenttia naisista. Jatkokoulutukseen hakeneiden määrä laski 1,7 prosenttiyksikköä. Yliopistokoulutukseen hakeutuminen lisääntyi, mutta ammattikorkeakoulutukseen hakeutuminen väheni. Vain yliopistokoulutukseen haki 50 prosenttia ylioppilaista ja vain ammattikorkeakoulukoulutukseen haki 16 prosenttia. 14 prosenttia uusista ylioppilaista haki samanaikaisesti sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistokoulutukseen ja 1 prosentti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.
Moni tuore ylioppilas joutuu pitämään välivuoden tai -vuosia ennen jatko-opiskelupaikan löytymistä, vaikka suurin osa hakee jatko-opiskelupaikkaa heti ylioppilaaksi tulon jälkeen.
Vuonna 2016 ylioppilaaksi valmistuneiden jatkokoulutukseen pääsy, %
Mukana kaikki 2016 ylioppilastutkinnon suorittaneet
Kun tarkastellaan vuoden 2016 uusien ylioppilaiden (30 980) sijoittumista jatko-opintoihin vuoden 2017 loppuun mennessä, jatko-opintopaikan yhden välivuoden jälkeen sai 53 prosenttia, korkeakouluissa opintonsa oli aloittanut 45 prosenttia ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa 7 prosenttia. Kahden välivuoden jälkeen suurin osa oli sijoittunut jatko-opintoihin. Vuonna 2018 opiskeli 66 prosenttia, korkeakouluissa 60 prosenttia ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa 6 prosenttia. Kolmen välivuoden jälkeen opiskelemaan päässeiden osuus oli kasvanut 72 prosenttiin. Vuonna 2016 valmistuneet ylioppilaat pääsivät jatko-opintoihin heikommin välivuosien jälkeen kuin edeltävän vuoden ylioppilaat ks. edellisen vuoden tilasto .
Tarkempia tietoja peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden hakemisesta ja sijoittumisesta jatko-opintoihin sekä koulutukseen hakeneiden ja uusien opiskelijoiden pohjakoulutuksesta löytyy tietokantataulukoista .
Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus
Lisätietoja: Anna Loukkola 029 551 3678, koulutustilastot@tilastokeskus.fi
Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala
Julkaisu pdf-muodossa (286,8 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin 2010 - 2019 (10.12.2020)
- Liitetaulukko 2. Kevätlukukaudella valmistuneiden uusien ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin 2005 - 2019 1) (10.12.2020)
- Liitetaulukko 3. Vuonna 2016 valmistuneiden ylioppilaiden jatkokoulutukseen pääsy 1) (10.12.2020)
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Koulutukseen hakeutuminen (10.12.2020)
Päivitetty 10.12.2020
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Koulutukseen hakeutuminen [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4500. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/khak/2019/khak_2019_2020-12-10_tie_001_fi.html