Etusivu > Tilastot > Kulttuuri > 2010 > kulttuurityövoima Suomessa > 2. Kulttuuriammateissa päätyössä toimivat työssäkäyntitilaston mukaan

2. Kulttuuriammateissa päätyössä toimivat työssäkäyntitilaston mukaan

Työssäkäyntitilasto on vuositilasto, joka tuottaa alueittaista tietoa väestön taloudellisesta toiminnasta ja työssäkäynnistä. Tilaston henkilöperusjoukon muodostaa maassa vuoden viimeisenä päivänä vakinaisesti asuva väestö. Työssäkäyntitilasto sisältää tiedot työnantajan vakuuttamista työsuhteista, joiden pohjalta työllisyys ja työttömyys päätellään. Tilaston henkilöperusjoukon muodostaa maassa vuoden viimeisenä päivänä vakinaisesti asuva väestö. Työssäkäyntitilaston mukainen työllisten lukumäärä eroaakin työvoimatutkimuksen luvuista tarkastelunäkökulmansa vuoksi. Sen etuna on, että se kattaa koko väestön ja siten myös yksityiskohtaista tietoa voidaan antaa. Sen tiedot voidaan yhdistellä rekistereistä vasta aina jälkikäteen, mistä johtuen tulokset eivät ole yhtä ajantasaisia kuin työvoimatutkimuksen. Lisäksi rekisteripohjaisuus aiheuttaa jonkin verran epävarmuutta juuri kulttuurialan kuvaamisessa.

Tässä selvityksessä tarkempia tietoja on tarkasteltu sukupuolen, työnantajasektorin ja koulutustason suhteen ja pääpaino on yksittäisten ammattien työllisyyden kehityksessä. Tarkasteltavat taulukot löytyvät kulttuuritilastojen tietokantataulukoista osoitteesta: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/klt/klt/klt_fi.asp . Ne ovat nimeltään: Työllinen työvoima kulttuuriammateissa ammatin ja sukupuolen mukaan työssäkäyntitilaston mukaan 2000–2009, Työllinen työvoima kulttuuriammateissa koulutusasteen mukaan 2009, Työllinen työvoima kulttuuriammateissa työnantajasektorin mukaan 2009.

Ensimmäisessä taulukossa esitetään kulttuurialan työllinen työvoima ammatin ja sukupuolen mukaan vuodesta 2000 vuoteen 2009. Kulttuuriammateissa toimivien työllisyys on myös työssäkäyntitilaston mukaan kasvanut nopeammin kuin keskimääräinen työllisten lukumäärä vuodesta 2000 vuoteen 2009, lähes 6 prosenttia. Tässä prosentissa ei ole huomioitu ammattiryhmän graafisen tekniikan asiantuntijat (31192) määrän muutosta, sillä vuodesta 2005 sitä ei työssäkäyntitilastossa ole pystytty päättelemään ammattiryhmästä 3119 joka on mekaanisen metsäteollisuuden ym. tekniikan asiantuntijat..

Myös työssäkäyntitilaston mukaan taideammateissa toimivien osuus on kasvanut tuntuvasti. Vuonna 2000 se oli 11 678 ja vuonna 2009 15 100.

Näyttelijöiden työllisyys oli lisääntynyt 33 prosenttia ja kuvataiteilijoiden, taideteollisen alan suunnittelijoiden ym. 35,9 prosenttia. Tanssitaiteilijoiden lukumäärä lisääntyi yli 50 prosenttia ja teatteri- ja elokuvaohjaajien lukumäärä yli 60 prosenttia. Viihdemuusikkoina työllisiä oli vuonna 2009 33 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000

Kulttuurihallinnon sekä museo-, kirjasto ja arkistotyö työllisyys on pysynyt lähes ennallaan vaikka yksittäisissä ammateissa on tapahtunut suuria muutoksia. Kirjastonhoitajien, arkisto- ja museotyöntekijöiden lukumäärä on pudonnut yli 30 prosenttia. Muun muassa kulttuurijohtajien on kasvanut huomattavasti, yli 50 prosenttia.

Kulttuuriammateissa toimivista lähes 40 prosentilla on keskiasteen koulutus, 15,3 prosentilla alimman korkea-asteen koulutus, 20 prosentilla alemman korkeakouluasteen koulutus ja lähes neljänneksellä ylemmän korkeakouluasteen koulutus (Liitekuvio 1).

Työnantajasektoreista yksityisellä sektorilla työskentelee lähes 65 prosenttia kaikista työllisistä. Seuraavaksi eniten, yli 14 prosenttia työllistyy kuntasektorilla (Liitekuvio 2).

Lähde: Kultuuritilasto 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa Weckström 09 1734 2348, kulttuuri.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 16.8.2012