2. Sepelvaltimotauti yhä syynä joka viidenteen kuolemaan
Kuolemansyiden pääryhmistä suomalaisia kuoli eniten verenkiertoelinten sairauksiin. Verenkiertoelinten sairauksien merkitys kuolemansyynä on kuitenkin pienentynyt kahdessakymmenessä vuodessa 47 prosentista 38 prosenttiin. Samanaikaisesti miesten ja naisten kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin on vähentynyt yli 40 prosentilla.
Verenkiertoelinten sairauksista iskeemiset sydäntaudit (sepelvaltimotauti) ovat vielä nykyisinkin suomalaisten yleisimpiä kuolemansyitä, vaikka sepelvaltimotautikuolleisuus on Suomessa huomattavasti vähentynyt. Sepelvaltimotauti aiheutti yhä joka viidennen kuoleman. Vuonna 2013 sepelvaltimotautiin kuoli yli 10 000 henkeä. Näistä miehiä oli hieman yli puolet. Tautiin kuolleet ovat aiempaa vanhempia. Vuonna 1970 sepelvaltimotautiin kuolleista oli työikäisiä neljä kymmenestä, kun vuonna 2013 työikäisten osuus oli vain yksi kymmenestä.
Kuviossa 2 sepelvaltimotautikuolleisuus esitetään ikävakioituna. Ikävakioinnissa poistetaan väestön ikärakenteen ja sen muutosten vaikutus. Tällöin nähdään, millä tasolla sepelvaltimotautikuolleisuus olisi, jos väestön ikärakenne pysyisi samana koko tarkastelujakson ajan. Ikävakioinnissa on käytetty vuoden 2013 julkaisusta lähtien vakioväestönä Eurostatin uutta vakioväestöä. Kun väestön vanheneminen eliminoidaan luvuista ikävakioinnilla, voidaan nähdä, että sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt tasaisesti 40 viime vuoden aikana. Sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni edelleen vuonna 2013 sekä miehillä että naisilla.
Kuolemansyiden pääryhmistä toiseksi eniten suomalaisia kuoli kasvaimiin. Vuonna 2013 ne aiheuttivat joka neljännen kuoleman. Kymmenen viime vuoden aikana ikävakioitu kasvainkuolleisuus on pienentynyt miehillä yli kymmenen prosenttia ja naisten hieman vähemmän (7 %). Yleisin kuolemaan johtanut syöpätyyppi oli miehillä edelleen keuhkosyöpä ja naisilla rintasyöpä. Vuonna 2013 kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpiin kuoli 1 500 miestä ja 700 naista. Miehillä keuhkosyöpäkuolleisuus on supistunut 1980-luvun alusta lähtien. Naisten keuhkosyöpäkuolleisuus on sen sijaan kymmenen viime vuoden aikana kasvanut hitaasti (kuvio 3).
Kuvio 2. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus (iskeemiset sydäntaudit) 1971–2013
Kuvio 3. Ikävakioitu kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä 1971–2013
Rintasyöpä on naisten yleisin kuolemaan johtava syöpä. Vuonna 2013 rintasyöpäkuolemia oli naisilla kaikkiaan 866 eli 31 kuolemaa 100 000 naista kohti. Heistä joka kolmas oli alle 65-vuotias. Työikäisiä naisia kuoli vähemmän rintasyöpään kuin alkoholin aiheuttamiin kuolemiin. Rintasyöpään kuolleiden kokonaismäärä on kasvanut hieman viime vuosikymmeninä, mutta ikävakioitu rintasyöpäkuolleisuus on pysynyt lähes ennallaan 70-luvulta lähtien (kuvio 4).
Eturauhassyöpä on keuhkosyövän jälkeen miesten yleisin kuolemaan johtava syöpä. Vuonna 2013 eturauhassyöpään kuoli 853 miestä eli lähes yhtä paljon kuin naisia kuoli rintasyöpään. Miesten eturauhassyöpäkuolleisuus onkin samalla tasolla kuin naisten rintasyöpäkuolleisuus eli 32 kuolemaa 100 000 miestä kohti.
Eturauhassyöpä on ennen kaikkea ikääntyneiden miesten kuolemansyy; useampi kuin yhdeksän kymmenestä kuolleesta oli yli 65-vuotias. Miesten ikävakioitu eturauhassyöpäkuolleisuus on alentunut selvästi 2000-luvulla, vaikka eturauhasyöpään kuolleiden määrät ovat kasvaneet 1990-luvulta.
Kuvio 4. Ikävakioitu miesten eturauhassyöpäkuolleisuus ja naisten rintasyöpäkuolleisuus 1971–2013
Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus
Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Jari Hellanto 029 551 3291, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Päivitetty 30.12.2014
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5051. 2013,
2. Sepelvaltimotauti yhä syynä joka viidenteen kuolemaan
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ksyyt/2013/ksyyt_2013_2014-12-30_kat_002_fi.html