Etusivu > Tilastot > Kuolemansyyt > 2018 > 2. Kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin ja kasvaimiin väheni edelleen

2. Kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin ja kasvaimiin väheni edelleen

Vuoden 2018 aikana suomalaisia kuoli eniten verenkiertoelinten sairauksiin. Niiden merkitys kuolemansyynä on kuitenkin pienentynyt kymmenessä vuodessa 41 prosentista 35 prosenttiin. Samanaikaisesti ikävakioitu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin on vähentynyt miehillä 25 prosenttia ja naisilla 32 prosenttia. Vuonna 2018 väestön määrään ja vakioituun ikärakenteeseen suhteutettu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin väheni edelleen sekä naisilla (5 %) että miehillä (2 %) edellisvuoteen verrattuna (liitekuvio 1).

Verenkiertoelinten sairauksista iskeemiset sydäntaudit (sepelvaltimotauti) ovat vielä nykyisinkin suomalaisten yleisimpiä kuolemansyitä, vaikka sepelvaltimotautikuolleisuus onkin vähentynyt Suomessa selvästi. Sepelvaltimotauti aiheutti vuonna 2018 edelleen miehillä joka viidennen ja naisilla lähes joka kuudennen kuoleman. Sepelvaltimotautiin kuolleita oli lähes 9 500 henkeä.

Sepelvaltimotautiin kuolleet yhä vanhempia

Kun sepelvaltimotautiin kuolleista miehistä oli vuonna 1971 työikäisiä lähes puolet, vuonna 2018 heistä oli alle 65-vuotias vain joka kymmenes. Vuonna 1971 sepelvaltimotautiin kuolleiden mediaanikeski-ikä oli miehillä 65 vuotta ja naisilla 73 vuotta, kun vuonna 2018 vastaavat iät olivat 80 ja 88 vuotta.

Kuviossa 3 sepelvaltimotautikuolleisuus esitetään ikävakioituna. Ikävakioinnissa poistetaan väestön ikärakenteen ja sen muutosten vaikutus. Tällöin nähdään, millä tasolla sepelvaltimotautikuolleisuus olisi, jos väestön ikärakenne pysyisi samana koko tarkastelujakson ajan. Ikävakioinnissa käytetään vakioväestönä Eurostatin uutta vakioväestöä. Kun väestön vanheneminen eliminoidaan luvuista ikävakioinnilla, voidaan nähdä, että sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt selvästi viimeisten 40 vuoden aikana ja erityisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2018 sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni edelleen sekä miehillä että naisilla.

Kuvio 3. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus (iskeemiset sydäntaudit) 1971–2018

Naisten kuolleisuus keuhkosyöpään kasvoi edellisvuodesta

Kuolemansyiden pääryhmistä toiseksi eniten suomalaisia kuoli kasvaimiin. Vuonna 2018 ne aiheuttivat joka neljännen kuoleman. Kasvaimiin kuolleet olivat keskimäärin lähes 10 vuotta nuorempia kuin verenkiertoelinten tauteihin kuolleet. Kymmenen viime vuoden aikana ikävakioitu kasvainkuolleisuus on pienentynyt miehillä 9 prosenttia ja naisilla vähemmän, 7 prosenttia (liitekuvio 2). Vuonna 2018 kasvainkuolleisuus pieneni edelleen sekä miehillä että naisilla edellisvuoteen verrattuna. Eniten syöpäkuolemia aiheutti miehillä keuhkosyöpä ja eturauhasen syöpä, naisilla vastaavasti rintasyöpä ja keuhkosyöpä.

Vuonna 2018 kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpiin kuoli noin 1 500 miestä ja 800 naista. Miesten ja naisten välinen ero keuhkosyöpäkuolleisuudessa on kaventunut 1980-luvulta lähtien, kun miesten keuhkosyöpäkuolleisuus on pienentynyt ja naisten samanaikaisesti kasvanut. Kymmenen viime vuoden aikana naisten ikävakioitu keuhkosyöpäkuolleisuus on kasvanut 11 prosentilla ja miesten vähentynyt samanaikaisesti lähes 20 prosenttia. Vuonna 2018 ikävakioitu keuhkosyöpäkuolleisuus väheni miehillä 5 prosenttia ja kasvoi naisilla 3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna (kuvio 4).

Kuvio 4. Ikävakioitu kuolleisuus kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpään 1971–2018

Rintasyövän ja eturauhasen syövän aiheuttama kuolleisuus väheni edelleen

Rintasyöpä on naisten yleisin kuolemaan johtava syöpätyyppi. Vuonna 2018 rintasyöpään kuoli noin 850 naista, mikä on noin 50 naista vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rintasyöpäkuolleisuus oli 31 kuolemaa 100 000 naista kohti. Rintasyöpään menehtyneiden naisten keski-ikä oli 72 vuotta ja alle 65-vuotiaita kuolleista oli lähes joka kolmas. Viimeisen kymmenen vuoden aikana rintasyöpään kuolleiden naisten määrä on pysynyt suunnilleen samana, mutta naisten määrään ja ikärakenteeseen suhteutettu ikävakioitu rintasyöpäkuolleisuus väheni kymmenessä vuodessa yli 10 prosenttia (kuvio 5).

Eturauhasen syöpä on keuhkosyövän jälkeen miesten yleisin kuolemaan johtava syöpä. Vuonna 2018 eturauhasen syöpään kuoli noin 900 miestä eli lähes yhtä paljon kuin naisia rintasyöpään. Miesten eturauhasen ikävakioimaton syöpäkuolleisuus oli 33 kuolemaa 100 000 henkeä kohti.

Eturauhasen syöpä on ennen kaikkea ikääntyneiden miesten kuolemansyy: useampi kuin yhdeksän kymmenestä kuolleesta oli yli 65-vuotias ja kuolleiden keski-ikä oli 80 vuotta. Miesten ikävakioitu eturauhassyöpäkuolleisuus on pienentynyt selvästi 2000-luvulla, kymmenessä vuodessa se on vähentynyt yli 20 prosenttia (kuvio 5).

Kuvio 5. Ikävakioitu miesten eturauhassyöpäkuolleisuus ja naisten rintasyöpäkuolleisuus 1971–2018

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kati Taskinen 029 551 3648, Airi Pajunen 029 551 3605, Jari Hellanto 029 551 3291, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 16.12.2019