Etusivu > Tilastot > Kuolemansyyt > 2018 > 5. Tapaturmat aiheuttivat 2 400 ihmisen kuoleman vuonna 2018

5. Tapaturmat aiheuttivat 2 400 ihmisen kuoleman vuonna 2018

Tyypillisiä kuolemaan johtaneita tapaturmia aiheuttivat kaatumisten ja putoamisten lisäksi myrkytykset, liikenne, hukkumiset, tukehtumiset sekä tulipalot. Tässä tapaturmiin lasketaan mukaan kaikki myrkytykset lukuun ottamatta alkoholimyrkytyksiä, jotka luokitellaan kansallisessa aikasarjaluokituksessa alkoholiperäisiin syihin.

Vuonna 2018 tapaturmaisesti menehtyi yhteensä lähes 2 400 henkilöä, 1 500 miestä ja 900 naista. Tapaturmat aiheuttivat neljä prosenttia kaikista kuolemista. Miehistä kuoli tapaturmaisesti kuusi prosenttia, naisista kolme prosenttia.

Vuodesta 2004 lähtien (väestömäärään suhteutettujen) tapaturmakuolemien määrä pieneni lähes yhtäjaksoisesti kymmenen vuotta. Erityisesti kuolemaan johtaneet liikennetapaturmat vähenivät. Vuodesta 2016 lähtien kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä on kuitenkin hitaasti kasvanut kolme vuotta peräkkäin. Vuonna 2018 tapaturmaisesti kuolleita oli yli 200 enemmän kuin vuonna 2015. Vuosina 2016–2018 lisääntyivät kuolemaan johtaneet hukkumistapaturmat ja myrkytystapaturmat.

Kuvio 9. Tapaturmakuolleisuus ja erikseen kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin 1970–2018

Yleisin kuolemaan johtanut tapaturma on kaatuminen tai putoaminen. Niihin menehtyi vuoden 2018 aikana yli 1 200 ihmistä, mikä on puolet kaikista tapaturmakuolemista. Kuolemaan johtaneista kaatumisista suurin osa, yhdeksän kymmenestä, tapahtui yli 65-vuotiaille. Kaatumisiin kuolleiden keski-ikä oli miehillä 80 vuotta ja naisilla 87 vuotta. Suhteutettuna elossa olevien määriin iäkkäille miehille tapahtui useammin kuolemaan johtaneita kaatumisia kuin naisille.

Tapaturmaisiin myrkytyksiin (pl. alkoholimyrkytykset) kuoli vuonna 2018 yhteensä 305 henkilöä, joista miehiä oli 214 ja naisia 91. Vuoteen 2016 verrattuna myrkytyskuolemat lisääntyivät noin 60 tapauksella. Myrkytyskuolemien määrä on vain hieman pienempi kuin kymmenen vuotta sitten. Tapaturmaisiin myrkytyskuolemiin menehtyneiden keski-ikä oli miehillä 38 vuotta ja naisilla 53 vuotta. Suurin osa tapaturmaisista myrkytyksistä on moniainemyrkytyksiä, joissa on mukana useita eri lääkeaineita sekä alkoholia ja/tai huumeita.

Puolet tapaturmaisista myrkytyskuolemista on EU:n Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen EMCDDA:n määritelmän mukaisia huumausainekuolemia, joissa suurimmassa osassa vaikuttavin aine oli opioidi (mm. buprenorfiini, tramadoli, kodeiini, fentanyyli). Ne, myrkytystapaturmat, jotka eivät ole määritelmän mukaan huumausaineista johtuvia yliannostuskuolemia, olivat usein aiheutuneet rauhoittavien lääkkeiden ja unilääkkeiden (esim. bentsodiatsepiineja) yliannostuksesta.

Seuraavaksi yleisimmät kuolemaan johtaneet tapaturmat olivat kuljetustapaturmat. Kuljetustapaturmissa (pl. vesiliikenteen hukkumiset) menehtyneitä oli vuonna 2018 kaikkiaan 243. Kuolleiden määrä on lähes kolmanneksen pienempi kuin kymmenen vuotta aiemmin. Liikenteessä itsemurhan tehneitä tai sairaskohtaukseen kuolleita ei tilastoida kuolemansyytilastossa kuljetustapaturmissa kuolleisiin.

Vuonna 2018 hukkui tapaturmaisesti yhteensä 164 henkeä, joista vesiliikenteessä hukkuneita oli 42. Hukkuneiden määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta. Vuonna 2017 hukkuneita oli 126. Hukkuneista suurin osa, kahdeksan kymmenestä, oli miehiä. Yli 65 vuotta täyttäneitä hukkuneista oli lähes kuusi kymmenestä. Erityisesti ikääntyneiden hukkumiskuolemat lisääntyivät edellisvuodesta. Alle 15-vuotiaita hukkuneista oli vain yksi. Hukkumiskuolemien kasvusta huolimatta ne ovat vähentyneet 2000-luvun alusta, jolloin hukkuneita oli noin 200 vuodessa (kuvio 10). Hukkumistapaturmiin luetaan veteen putoamisen sekä uimisen ja veneilyn yhteydessä tapahtuneet hukkumiset.

Vuonna 2018 tulipaloissa tapaturmaisesti kuolleita oli 46, kun edellisenä vuonna kuolleita oli 54. Uhreista suurin osa, kolme neljästä, oli miehiä. Tulipaloissa tapaturmaisesti kuolleisiin ei tilastoida tahallaan sytytetyissä tulipaloissa kuolleita. Itsemurhan tulen tai savun avulla tehneitä oli 8 henkilöä. Lisäksi saunakuolemia eli saunan kuumuuden aiheuttamia kuolemia oli 51 ja kylmyyteen tapaturmaisesti menehtyi 70.

Eläinten aiheuttamat tapaturmaiset kuolemat ovat Suomessa harvinaisia. Niihin menehtyi vuonna 2018 yhdeksän ihmistä. Eniten eli neljä kuolemaa aiheutui ampiaisen pistoista. Eläinten aiheuttamiin tapaturmiin on 2000-luvulla kuollut vuosittain keskimäärin 11 ihmistä. Määrä on hieman laskenut viime vuosina. Eniten kuolemaan johtaneita tapaturmia 2000-luvulla on aiheuttanut hirvi (88 kuolemaa), hevonen (44) ja koira (28).

Kuvio 10. Hukkumistapaturmissa kuolleet 1996–2018

Tulipalotapaturmissa kuolleissa eniten päihtyneitä

Henkilön päihtymyksellä oli osuutta tapaturmakuolemaan noin joka kuudennessa tapaturmassa. Päihtyneiden osuus kuolleista on pienentynyt viime vuosikymmeninä. Vuonna 2018 tapaturmaisesti kuolleista oli päihteiden vaikutuksen alaisena 16 prosenttia, kun kymmenen vuotta aiemmin vastaava osuus oli 24 prosenttia.

Vuonna 2018 yleisintä tapaturmahetken päihtymys oli tulipaloissa kuolleilla. Heistä puolet oli päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena. Myös hukkuneista, saunaan menehtyneistä ja ulkona kylmyyteen kuolleista lähes puolet oli ollut päihtyneenä tapaturman tapahtumahetkellä. Liikenneturmissa lähes joka viides oli päihtynyt. Sen sijaan kaatumistapaturmissa, joista suurin osa tapahtui yli 70-vuotiaille, päihteiden vaikutuksen alaisena oli vähemmän kuin joka kymmenes.

Tapaturmaisesti kuolleista oli päihtyneitä yhteensä 331 henkilöä, joista alkoholipäihtyneitä oli suurin osa, 290 henkilöä. Lisäksi 41 henkilöä oli useamman erilaisen päihteen (huume/lääke/alkoholi) vaikutuksen alaisena (liitetaulukko 2). Kuolemansyytilastossa päihtymys on määritelty kuolintodistukselta. Luvuissa ovat mukana alkoholipäihtymyksen lisäksi myös huume- ja lääkepäihtymykset. Luvut eivät sisällä tapaturmaisia alkoholi-, lääke- ja huumemyrkytyksiä.

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kati Taskinen 029 551 3648, Airi Pajunen 029 551 3605, Jari Hellanto 029 551 3291, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 16.12.2019