Etusivu > Tilastot > Kuolemansyyt > 2019 > 1. Kuolemansyyt 2019

1. Kuolemansyyt 2019

Vuoden 2019 aikana kuoli noin 54 000 henkilöä, joilla oli asuinkunta Suomessa. Tämä on yli 500 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Heistä kuolintodistusten mukaan ulkomailla kuolleita oli noin 250 henkeä, loput kuolivat Suomessa. Tilaston ulkopuolelle jäävät tilapäisesti Suomessa oleskelleet, joita kuoli Suomessa noin 150 henkeä.

Vuonna 2019 kuolleista oli kaksi kolmesta täyttänyt 75 vuotta ja useampi kuin joka kolmas oli täyttänyt 85 vuotta. Vainajista 100 vuotta täyttäneitä oli yli 400. Kuolleiden keski-ikä (mediaani) oli naisilla 85 vuotta ja miehillä 77 vuotta, kun 10 vuotta aiemmin kuolleiden keski-iät olivat naisilla 83 ja miehillä 74 vuotta. Mediaani kuvaa keskimmäistä arvoa, eli puolet kuolleista kuoli mediaani-ikää nuorempina ja puolet mediaani-ikää vanhempina.

Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettu ikävakioitu kokonaiskuolleisuus pieneni edellisvuodesta yli 3 prosenttia. Naisten kuolleisuus aleni hieman miehiä enemmän. Miesten ja naisten ikävakioitu kokonaiskuolleisuus on vähentynyt suhteellisen tasaisesti 1970-luvulta lähtien ja suotuisa kehitys jatkui edelleen vuonna 2019 (kuvio 1). Ikävakioitu kuolleisuusluku ottaa väestömäärän lisäksi huomioon väestön ikärakenteen muutokset. Vakiointia tarvitaan, jotta kuolemansyissä tapahtuvista muutoksista saataisiin esille ne muutokset, jotka eivät johdu ikärakenteen vanhenemisesta.

Kuvio 1. Ikävakioitu kokonaiskuolleisuus 1971–2019

Eniten kuolemia aiheuttivat verenkiertoelinten sairaudet ja kasvaimet

Kuolleiden ikärakenteen takia vanhempien ikäryhmien tyypilliset kuolemansyyt hallitsevat koko väestön kuolemansyyjakaumaa (taulukko 1). Vuonna 2019 suomalaisten kuolemista 34 prosenttia aiheutui verenkiertoelinten sairauksista ja 25 prosenttia kasvaimista. Yleisin verenkiertoelinten sairaus oli sepelvaltimotauti (iskeemiset sydäntaudit), joka aiheutti lähes joka kuudennen kuoleman. Yleisimmät kuoleman aiheuttaneet syövät olivat keuhkosyöpä sekä imu- ja vertamuodostavien kudosten syöpä.

Dementiaan (mukaan lukien Alzheimerin tauti) kuoli yli 10 000 henkeä, mikä oli 19 prosenttia kaikista kuolleista. Dementiakuolemien määrä on kasvanut viime vuosikymmenenä nopeasti osin väestön ikääntymisen seurauksena. Naisten kuolemista joka neljäs ja miesten kuolemista joka kahdeksas aiheutui dementiasta. Naisia kuoli dementiaan lähes kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna, mikä johtuu lähinnä siitä, että naiset elävät miehiä vanhemmiksi. Ikävakioidussa dementiakuolleisuudessa ei näy selkeää eroa sukupuolten välillä (kuvio 6).

Alkoholiperäisiin syihin kuoli yhtä paljon kuin edellisvuonna

Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuoden 2019 aikana noin 1 700 henkeä, mikä oli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Alkoholiperäisten syiden osuus kaikista kuolemansyistä oli 3 prosenttia. Viimeisen viiden vuoden aikana ikävakioitu kuolleisuus alkoholisyihin on pienentynyt noin 10 prosentilla. Samanaikaisesti 65 vuotta täyttäneiden miesten ja 75 vuotta täyttäneiden naisten alkoholiin liittyvä kuolleisuus on kasvanut, kun vastaavasti erityisesti nuorempien miesten alkoholikuolleisuus on vähentynyt.

Vuoden 2019 aikana 746 henkilöä teki itsemurhan, mikä on 64 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Itsemurhien määrä oli suurimmillaan vuonna 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Sen jälkeen itsemurhakuolleisuus on pienentynyt selvästi (kuvio 12). Viimeisen viiden vuoden aikana itsemurhakuolleisuus on pienentynyt noin 6 prosenttia, miehillä hieman enemmän kuin naisilla. Miehiä itsemurhan tehneistä oli kolme neljästä. Itsemurhissa kuolleiden keski-ikä oli sekä miehillä että naisilla 47 vuotta.

Vuonna 2019 tapaturmaisesti menehtyneitä oli yli 2 200 henkeä eli 4 prosenttia kaikista kuolleista, kun alkoholimyrkytykset lasketaan aikasarjaluokituksessa alkoholiperäisiin kuolemiin. Tapaturmiin kuolleiden määrä oli kasvanut kolme vuotta peräkkäin vuosina 2016-2018. Vuonna 2019 tapaturmaisesti kuolleita oli kuitenkin 142 vähemmän kuin vuonna 2018. Tapaturmakuolleisuus oli vuonna 2019 selvästi pienempää kuin kymmenen vuotta sitten, mutta samalla tasolla kuin viisi vuotta aiemmin.

Taulukko 1. Kuolemansyiden rakenne 2019, kaikki

54-luokkainen aikasarjaluokitus	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset	Ikävakioitu kuolleisuus	Ikävakioitu kuolleisuus
	Kuolleita	Kuolleita	Kuolleita	%	%	%	Muutos 2018–2019, %	Muutos 2009– 2019, %
Kuolleita yhteensä	53 962	27 088	26 874	100	100	100	-3,3	-14,3
Verenkiertoelinten sairaudet	18 267	9 255	9 012	34	34	34	-5,5	-30,6
Kasvaimet	13 267	7 097	6 170	25	26	23	+0,9	-4,3
Dementia, Alzheimerin tauti	10 153	3 401	6 752	19	13	25	-2,7	+34,7
Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset)	2 245	1 412	833	4	5	3	-7,4	-21,1
Hengityselinten sairaudet	1 969	1 205	764	4	4	3	-14,3	-30,6
Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys	1 718	1 306	412	3	5	2	+1,0	-22,1
Itsemurhat	746	567	179	1	2	1	-6,8	–29,9
Muut kuolemansyyt	5 597	2 845	2 752	10	11	10	-	-

Työikäisiä kuoli alkoholin aiheuttamiin syihin yli 1 000 henkeä

Vuoden 2019 aikana kuolleista oli työikäisiä (15–64-vuotiaita) vajaa 7 400, mikä oli 14 prosenttia kaikista kuolleista. Heistä oli miehiä kaksi kolmasosaa. Työiässä kuolleiden määrä on vähentynyt selvästi. Vielä kymmenen vuotta aiemmin työikäisiä kuoli vuodessa lähes 3 300 henkeä enemmän.

Työikäisten ikävakioitu kuolleisuus on pienentynyt kymmenessä vuodessa yli neljänneksellä. Miesten kuolleisuus on pienentynyt nopeammin kuin naisten, mikä on kaventanut sukupuolten välistä kuolleisuuseroa. Työikäisten miesten kuolleisuus on yhä yli kaksinkertaista naisiin verrattuna.

Työikäisiä menehtyi eniten kasvaimiin ja verenkiertoelinten sairauksiin (taulukko 2). Näihin kahteen pääryhmään kuoli yli puolet työikäisistä. Työikäisinä kuolleista naisista kuoli kasvaimiin 42 prosenttia, miehistä vain 24 prosenttia. Verenkiertoelinten sairauksien osuus kuolemansyistä oli naisilla 15 prosenttia vuonna 2019, kun vielä parikymmentä vuotta sitten osuus oli viidennes. Sitä vastoin työikäisillä miehillä verenkiertoelinten sairaudet ja kasvaimet aiheuttivat lähes yhtä suuren osuuden kuolemista.

Työikäisten naisten yleisin kuoleman aiheuttanut syöpä oli rintasyöpä, johon kuoli vuonna 2019 yli 200 naista (liitetaulukko 1c). Vastaavasti työikäisillä miehillä yleisin kuoleman aiheuttanut syöpä oli keuhkosyöpä (liitetaulukko 1b).

Vuonna 2019 alkoholiperäisiin syihin kuoli noin 1 000 työikäistä. Määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Työikäisten miesten ja naisten alkoholikuolleisuus on supistunut selvästi vuoden 2007 huipputasosta, jolloin kuolleita oli 1 800. Työikäisiä miehiä menehtyi lähes kolme kertaa enemmän alkoholista johtuviin syihin kuin saman ikäisiä naisia.

Taulukko 2. 15–64-vuotiaiden kuolemansyiden rakenne 2019

54-luokkainen aikasarjaluokitus	Yhteensä 15–64–v.	Miehet	Naiset	Yhteensä 15–64-v.	Ikävakioitu kuolleisuus 15–64-v.	Ikävakioitu kuolleisuus 15–64-v.
	Kuolleita	Kuolleita	Kuolleita	%	Muutos 2018–2019, %	Muutos 2009–2019, %
Kuolleita yhteensä	7 368	4 960	2 408	100	–5,1	–26,9
Kasvaimet	2 200	1 187	1 013	30	–6,0	–20,3
Verenkiertoelinten sairaudet	1 609	1 254	355	22	–5,1	–30,5
Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys	1 002	748	254	14	–2,4	–36,0
Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset)	709	564	145	10	–9,0	–32,9
Itsemurhat	573	431	142	8	–4,0	–31,6
Muut kuolemansyyt	1 275	776	499	17	-	-

Dementia ja Alzheimerin tauti aiheuttivat joka neljännen yli 75-vuotiaan kuoleman

Vuonna 2019 kuolleista henkilöistä oli 75 vuotta täyttäneitä naisista 77 prosenttia ja miehistä 57 prosenttia. Vanhempien ikäryhmien kuolemansyyrakenne poikkeaa työikäisten kuolemansyyrakenteesta muun muassa siinä, että itsemurhien, tapaturmien sekä alkoholiperäisten kuolemansyiden suhteellinen osuus on pienempi kuin työikäisillä.

Kuvio 2. Kuolemansyiden rakenne ikäryhmittäin 2019

Eniten yli 75-vuotiaita kuoli verenkiertoelinten sairauksiin, jotka aiheuttivat 38 prosenttia kuolemista. Verenkiertoelinten sairauksien osuus kuolemansyistä kasvaa iän mukana: 60–64-vuotiaista niihin kuoli neljännes ja yli 95-vuotiaista lähes puolet (kuvio 2). Vastaavasti kasvainten osuus kuolemansyistä pienenee 70 ikävuoden jälkeen. Kasvainten osuus oli 65–69-vuotiailla kuolleilla yli 40 prosenttia ja yli 95-vuotiailla enää 7 prosenttia.

Dementian (mukaan lukien Alzheimerin tauti) merkitys kuolemansyynä on kasvanut viime vuosina selvästi. Vuonna 2019 dementia (ml. Alzheimerin tauti) oli yleisempi kuolemansyy ikääntyneillä kuin kasvaimet. Vuoden 2019 aikana dementiaan menehtyi kaikista 75 vuotta täyttäneistä kuolleista useampi kuin joka neljäs ja 95 vuotta täyttäneistä useampi kuin joka kolmas.

Vuonna 2019 itsemurhan tehneistä joka kymmenes oli 75 vuotta täyttänyt. Itsemurhien osuus ikääntyneiden kuolemansyistä oli kuitenkin hyvin pieni, reilusti alle prosentti. Kansainvälisen vertailun mukaan suomalaisten yli 65-vuotiaiden itsemurhakuolleisuus ei poikennut EU-maiden keskiarvosta vuonna 2016.

Lisätietoa eri ikäisten kuolemansyistä löytyy liitetaulukoista 1a-1c sekä tietokantatauluista.

Taulukko 3. Yli 75-vuotiaiden kuolemansyyrakenne 2019

54-luokkainen aikasarjaluokitus	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset
	Kuolleita	Kuolleita	Kuolleita	%	%	%
Kuolleita yhteens ä	36 095	15 460	20 635	100	100	100
Verenkiertoelinten sairaudet	13 633	5 860	7 773	38	38	38
Dementia, Alzheimerin tauti	9 674	3 146	6 528	27	20	32
Kasvaimet	6 883	3 498	3 385	19	23	16
Hengityselinten sairaudet	1 306	780	526	4	5	3
Ruuansulatuselinten sairaudet (pl. alkoholiperäiset sairaudet)	854	339	515	2	2	2
Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys	160	117	43	0	1	0
Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset)	1 161	570	591	3	4	3
Itsemurhat	87	69	18	0	0	0
Muut kuolemansyyt	2 337	1 081	1 256	6	7	6

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Kati Taskinen 029 551 3648, Jari Hellanto 029 551 3291, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 14.12.2020