Etusivu > Tilastot > Kuolemansyyt > 2019 > 2. Kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin väheni edelleen vuonna 2019

2. Kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin väheni edelleen vuonna 2019

Vuoden 2019 aikana suomalaisia kuoli eniten verenkiertoelinten sairauksiin. Niiden osuus kuolemansyistä on kuitenkin pienentynyt kymmenessä vuodessa 41 prosentista 34 prosenttiin.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana väestön määrään ja vakioituun ikärakenteeseen suhteutettu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin on vähentynyt miehillä 30 prosenttia ja naisilla 32 prosenttia. Vuonna 2019 ikävakioitu kuolleisuus supistui edelleen sekä naisilla (-5 %) että miehillä (-6 %) edellisvuoteen verrattuna (liitekuvio 1).

Sepelvaltimotautiin kuolleet yhä vanhempia

Yleisempiä kuolemaan johtaneita verenkiertoelinten sairauksia ovat iskeemiset sydäntaudit (sepelvaltimotauti). Ne ovat edelleen merkittävä kuolemansyy, vaikka kuolleisuus niihin on vähentynyt. Vuonna 2019 sepelvaltimotauti aiheutti miehillä lähes joka viidennen ja naisilla lähes joka seitsemännen kuoleman. Sepelvaltimotautiin kuolleita oli yhteensä 8 600 henkeä.

Vuonna 1971 sepelvaltimotautiin kuolleista miehistä oli työikäisiä lähes puolet, kun vuonna 2019 heistä oli työikäisiä enää joka kymmenes. Sepelvaltimotautiin kuolleiden mediaanikeski-ikä oli vuonna 1971 miehillä 65 vuotta ja naisilla 73 vuotta, kun vuonna 2019 vastaavat iät olivat 80 ja 88 vuotta.

Kuviossa 3 sepelvaltimotautikuolleisuus esitetään ikävakioituna. Ikävakioinnissa poistetaan väestön ikärakenteen ja sen muutosten vaikutus. Tällöin nähdään, millä tasolla sepelvaltimotautikuolleisuus olisi, jos väestön ikärakenne pysyisi samana koko tarkastelujakson ajan. Ikävakioinnissa käytetään vakioväestönä Eurostatin uutta vakioväestöä. Kun väestön vanheneminen eliminoidaan luvuista ikävakioinnilla, voidaan nähdä, että sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt selvästi viimeisten 40 vuoden aikana ja erityisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2019 sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni edelleen sekä miehillä että naisilla.

Kuvio 3. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus (iskeemiset sydäntaudit) 1971–2019

Kasvaimiin kuoli yli 13 000 suomalaista vuonna 2019

Kuolemansyiden pääryhmistä toiseksi eniten suomalaisia kuoli kasvaimiin. Vuonna 2019 kasvaimiin kuoli lähes 13 300 henkeä ja ne aiheuttivat Suomessa joka neljännen kuoleman. Kasvaimiin kuolleet olivat keskimäärin lähes 10 vuotta nuorempia kuin verenkiertoelinten tauteihin kuolleet. Kasvaimiin kuolleiden keski-ikä on siirtynyt 1970-luvulta 8 vuotta myöhemmäksi, kun verenkiertoelinten taudeissa kuolleiden keski-ikä oli myöhentynyt yli 10 vuotta.

Kymmenen viime vuoden aikana ikävakioitu kasvainkuolleisuus on pienentynyt miehillä 8 prosenttia ja naisilla hieman vähemmän, 3 prosenttia (liitekuvio 2). Vuonna 2019 kasvainkuolleisuus kuitenkin suureni kaikilla miehillä (+1,7 %) ja naisilla (+0,8 %) edellisvuoteen verrattuna. Sen sijaan työikäisillä kasvainkuolleisuus pieneni selvästi (-6 %) edellisvuoteen verrattuna. Eniten syöpäkuolemia aiheuttivat miehillä keuhkosyöpä ja eturauhasen syöpä, naisilla vastaavasti rintasyöpä ja keuhkosyöpä.

Vuonna 2019 kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpiin kuoli yli 1 500 miestä ja 800 naista. Miesten ja naisten välinen ero keuhkosyöpäkuolleisuudessa on kaventunut 1980-luvulta lähtien, kun miesten keuhkosyöpäkuolleisuus on pienentynyt ja naisten samanaikaisesti kasvanut. Kymmenen viime vuoden aikana naisten ikävakioitu keuhkosyöpäkuolleisuus on kasvanut 20 prosenttia ja miesten vähentynyt samanaikaisesti lähes 20 prosenttia. Vuonna 2019 ikävakioitu keuhkosyöpäkuolleisuus kasvoi miehillä 1 prosentin ja naisilla 2 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna (kuvio 4).

Kuvio 4. Ikävakioitu kuolleisuus kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpään 1971–2019

Kuolleisuus rinta- ja eturauhasen syöpään ei vähentynyt vuonna 2019

Rintasyöpä on naisten yleisin kuolemaan johtava syöpätyyppi. Vuonna 2019 rintasyöpään kuoli 874 naista, mikä on 20 naista enemmän kuin edellisenä vuonna. Rintasyöpäkuolleisuus oli 31 kuolemaa 100 000 naista kohti. Rintasyöpään menehtyneiden naisten keski-ikä oli 73 vuotta. Lähes joka neljäs kuolleista oli alle 65-vuotias. Viimeisen kymmenen vuoden aikana rintasyöpään kuolleiden naisten määrä on pysynyt suunnilleen samana, mutta naisten määrään ja ikärakenteeseen suhteutettu rintasyöpäkuolleisuus on vähentynyt kymmenessä vuodessa 7 prosenttia (kuvio 5).

Eturauhasen syöpä on keuhkosyövän jälkeen miesten yleisin kuolemaan johtava syöpä. Vuonna 2019 eturauhasen syöpään kuoli 922 miestä eli hieman enemmän kuin naisia rintasyöpään. Miesten eturauhasen ikävakioimaton syöpäkuolleisuus oli 34 kuolemaa 100 000 henkeä kohti.

Eturauhasen syöpä on ennen kaikkea ikääntyneiden miesten kuolemansyy: useampi kuin yhdeksän kymmenestä kuolleesta oli yli 65-vuotias ja kuolleiden keski-ikä oli 80 vuotta. Miesten ikävakioitu eturauhassyöpäkuolleisuus on pienentynyt 2000-luvulla kymmenessä vuodessa yli 10 prosenttia. Sen sijaan vuonna 2019 kuolleisuus sekä rintasyöpään että eturauhasen syöpään kasvoi 1 prosentilla edellisvuodesta (kuvio 5).

Kuvio 5. Ikävakioitu miesten eturauhassyöpäkuolleisuus ja naisten rintasyöpäkuolleisuus 1971–2019

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Kati Taskinen 029 551 3648, Jari Hellanto 029 551 3291, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 14.12.2020