Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 10.12.2021

Kuolemansyissä ei suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna

Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan vuonna 2020 eniten kuolemia aiheuttivat edelleen verenkiertoelinten sairaudet, kasvaimet ja muistisairaudet. Näihin tauteihin menehtyi kolme neljäsosaa kuolleista eli yli 42 000 henkilöä. Itsemurhiin, tapaturmiin ja alkoholiperäisiin kuolemansyihin kuoli yhteensä lähes 4 700 suomalaista, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Koronavirustauti aiheutti 558 henkilön eli joka sadannen kuoleman.

Kuolleiden määrät kuolemansyyryhmittäin vuonna 2019 ja 2020

Kuolleiden määrät kuolemansyyryhmittäin vuonna 2019 ja 2020

Vuonna 2020 Suomessa kuoli 55 500 henkeä, mikä on noin 1 500 enemmän kuin edellisvuonna. Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettu kokonaiskuolleisuus ei kuitenkaan kasvanut vuonna 2020 edellisvuodesta, vaan pysyi lähes ennallaan sekä miehillä että naisilla.

Suomalaisista kuolemista aiheutui verenkiertoelinten sairauksista joka kolmas ja kasvaimista joka neljäs. Kuolemaan johtavista syövistä yleisimmät olivat keuhkosyöpä ja haimasyöpä, miehillä myös eturauhasen syöpä ja naisilla rintasyöpä. Muistisairauksiin eli dementiaan ja Alzheimerin tautiin kuoli 10 700 henkilöä, mikä on noin viidesosa kaikista kuolleista.

Kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin ja kasvaimiin pieneni edellisvuodesta

Taudeista verenkiertoelinten sairauksiin ja kasvaimiin menehtyi lähes 400 henkeä enemmän ja muistisairauksiin yli 500 henkeä enemmän vuonna 2020 kuin vuonna 2019. Sen sijaan hengityselintensairauksiin kuoli yli 200 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Covid-19-virusinfektioon kuolleita ei luokitella tautiluokituksessa hengityselintauteihin vaan pääryhmään, jossa on diagnoosikoodeja erityistapauksille.

Tauteihin kuolleiden määrän kasvu selittyy osin väestön ikärakenteen vanhenemisella. Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettuna kuolleisuus pieneni verenkiertoelinten sairauksiin ja kasvaimiin molempiin yli 1 prosenttia edellisvuodesta. Lisäksi kuolleisuus hengityselinten tauteihin pieneni peräti 14 prosenttia. Influenssaan kuolleita oli vain 58 henkeä. Sen sijaan kuolleisuus muistisairauksiin kasvoi edellisvuodesta noin 2 prosenttia.

Alkoholiperäisiin syihin kuoli yhtä paljon kuin edellisvuonna

Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuoden 2020 aikana noin 1 700 henkeä, 1 300 miestä ja 400 naista. Kuolleiden määrässä ei tapahtunut muutoksia edellisvuodesta. Alkoholiperäisten syiden osuus kaikista kuolemansyistä oli 3 prosenttia, miehillä 5 prosenttia ja naisilla 1 prosentti.

Vuonna 2020 alkoholiperäisiin syihin kuolleiden keski-ikä oli miehillä 62 vuotta ja naisilla 63 vuotta. Alkoholiperäisiin syihin kuolleet miehet olivat edellisvuotta hieman nuorempia. Alle 65-vuotiaiden osuus alkoholisyihin kuolleista kasvoi miehillä 57 prosentista 63 prosenttiin.

Itsemurhien määrä väheni

Vuoden 2020 aikana 717 henkilöä teki itsemurhan. Tämä on 29 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Miesten tekemien itsemurhien määrä väheni edellisvuoden 567:stä 529:ään. Naisten tekemien itsemurhien määrä pysyi sen sijaan lähes ennallaan. Itsemurhan tehneistä suurin osa, kolme neljäsosaa, oli edelleen miehiä. Itsemurhan tehneiden keski-ikä oli vuonna 2020 naisilla 44 vuotta ja miehillä 46 vuotta.

Naisten tapaturmakuolemia edellisvuotta vähemmän

Vuonna 2020 Suomessa menehtyi tapaturmaisesti yhteensä 2 200 henkilöä, mikä on noin 30 vähemmän kuin vuonna 2019. Tapaturmaisesti kuolleista kaksi kolmasosaa oli miehiä. Tapaturmat aiheuttivat 4 prosenttia kaikista kuolemista. Miehistä kuoli tapaturmaisesti 5 prosenttia, naisista 3 prosenttia.

Miesten ja naisten tapaturmakuolleiden määrät kehittyivät kuitenkin edellisvuoteen verrattuna eri suuntiin. Miehillä tapaturmiin menehtyneiden määrä kasvoi hieman, 1 412:sta 1 457:ään, kun taas naisilla tapaturmiin kuoli aiempaa vähemmän (2019: 833, 2020: 756). Naisilla erityisesti yli 80-vuotiaiden kaatumisturmat vähentyivät vuoteen 2019 verrattuna. Miehillä kuolemaan johtaneet kaatumistapaturmat ja tapaturmaiset myrkytykset lisääntyivät jonkin verran edellisvuodesta.

Koronavirustautiin kuoli 558 henkilöä, kuolleiden keski-ikä 84 vuotta

Covid-19-virusinfektioon eli koronavirustautiin kuoli yhteensä 558 henkilöä vuonna 2020. Joka sadannes Suomessa tapahtunut kuolema oli koronavirustaudin aiheuttama. Kuolleet olivat enimmäkseen ikääntyneitä. Keski-ikä (mediaani) oli 84 vuotta. Lähes 90 prosenttia oli täyttänyt 70 vuotta ja 25 prosenttia oli täyttänyt 90 vuotta. Alle 65-vuotiaita tautiin kuoli 42 henkilöä, mikä on alle kahdeksan prosenttia kaikista koronavirustautiin kuolleista. Koronavirustautiin kuolleissa ei ollut alle 20-vuotiaita, nuorin menehtynyt henkilö kuului ikäryhmään 20–24-vuotiaat ja vanhin oli yli 100-vuotias.

Koronavirustautiin kuolleissa oli lähes yhtä paljon miehiä ja naisia, 282 miestä ja 276 naista, mutta nuoremmissa ikäryhmissä miesten osuus oli naisia huomattavasti suurempi. Kaikki alle 55-vuotiaana kuolleet olivat miehiä ja lähes yhdeksän kymmenestä alle 65-vuotiaana kuolleestakin oli mies. Koronavirustautiin kuolleiden miesten keski-ikä oli 80 vuotta ja naisten 87 vuotta. Vanhimmissa ikäryhmissä puolestaan naisten osuus oli suurempi. Näissä ikäryhmissä on naisia miehiä enemmän, koska naiset elävät vanhemmiksi kuin miehet.

Covid-19-virusinfektio oli lisäksi vaikuttamassa 72 henkilön kuolemaan muuna kuin tilaston peruskuolemansyynä. Heistä useimmat olivat monisairaita. Noin 40 prosentilla oli peruskuolemansyynä muistisairaus. Joka neljännellä peruskuolemansyynä oli jokin sydän- tai verisuonisairaus ja joka viidennellä syöpä. Kuolintodistuksille myötävaikuttaviksi kuolemansyiksi merkityt covid-19-virusinfektiot eivät lukeudu kuolemansyytilastossa koronataudin aiheuttamiin kuolemiin.

Koronavirustautiin kuolleet sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2020

Koronavirustautiin kuolleet sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2020

Kuolemansyiden rakenne 2019 ja 2020, kaikki

54-luokkainen aikasarjaluokitus 2020 2019 Ikävakioitu kuolleisuus Ikävakioitu kuolleisuus
Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset
Kuolleita Kuolleita Kuolleita Kuolleita Kuolleita Kuolleita Muutos
2019–2020, %		 Muutos
2010–2020, %
Kuolleita yhteensä 55 498 27 971 27 527 53 962 27 088 26 874 +0,3 -13,7
Verenkiertoelinten sairaudet 18 496 9 541 8 955 18 267 9 255 9 012 -1,4 -30,6
Kasvaimet 13 411 7 154 6 257 13 267 7 097 6 170 -1,1 -8,0
Dementia, Alzheimerin tauti 10 673 3 495 7 178 10 153 3 401 6 752 +1,7 +28,7
Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) 2 213 1 457 756 2 245 1 412 833 -2,8 -23,5
Hengityselinten sairaudet 1 749 1 130 619 1 969 1 205 764 -14,0 -32,0
Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 1 716 1 318 398 1 718 1 306 412 +0,3 -16,6
Ruuansulatuselinten sairaudet (pl. alkoholiperäiset) 1 359 621 738 1 271 585 686 +4,2 -15,2
Itsemurhat 717 529 188 746 567 179 -4,4 -27,0
Covid-19 558 282 276 0 0 0 - -
Muut kuolemansyyt 4 606 2 444 2 162 4 326 2 260 2 066 - -

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Kati Taskinen 029 551 3648, Jari Hellanto 029 551 3291, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (599,9 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 10.12.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5051. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ksyyt/2020/ksyyt_2020_2021-12-10_tie_001_fi.html