Etusivu > Tilastot > Kuntatalous > 2020 > Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset jatkoivat kasvuaan vuonna 2020

Julkaistu: 10.9.2021

Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset jatkoivat kasvuaan vuonna 2020

Tilastokeskuksen kuntataloustilaston tiedot osoittavat kuntien käyttötalouden nettokustannusten kasvaneen 2,9 prosenttia 33,8 miljardiin euroon vuonna 2020. Kasvuun vaikutti pääosin sosiaali- ja terveystoimintaan kohdistuvien nettokustannusten edellisvuotta suurempi määrä. Sosiaali- ja terveystoiminnan nettomääräiset kustannukset toteutuivat 4,2 prosenttia vuotta aiempaa suurempina, ja ne olivat yhteensä 20,0 miljardia euroa. Kuntatalouden tilastointia varten kerättiin tietoja kaikilta Suomen 310 kunnalta ja kaikilta 136 kuntayhtymältä.

Kuntien käyttötalous vuonna 2020, miljoonaa euroa ¹⁾

	Kunnat
	Käyttökustannukset	Käyttötuotot	Nettokustannukset	Muutos	Muutos %
Sosiaali- ja terveystoiminta yhteensä	22 138	2 093	20 045	808	4,2
Josta: Erikoissairaanhoito	7 579	236	7 342	112	1,5
Opetus- ja kulttuuritoiminta yhteensä	12 465	961	11 504	53	0,5
Josta: Perusopetus	5 616	309	5 306	40	0,8
Muu toiminta yhteensä	11 455	9 232	2 222	91	4,3
Käyttötalous yhteensä	46 058	12 287	33 771	952	2,9

1) Käyttökustannukset sisältävät toimintakulut, poistot ja arvonalentumiset sekä vyörytyskulut. Käyttötuotot sisältävät toimintatuotot ja vyörytystuotot, valmistevarastojen muutoksen sekä valmistuksen omaan käyttöön. Nettokustannukset ovat käyttökustannusten ja käyttötuottojen erotus. Nettokustannusten muutos on laskettu edelliseen vuoteen verrattuna.

Kuntien käyttötalous

Kuntien käyttökustannukset olivat vuonna 2020 yhteismääräisesti 46,1 miljardia euroa, ja ne kasvoivat aiemmasta vuodesta 1,5 prosenttia. Kunnille kertyi käyttötuottoja yhteensä 12,3 miljardia euroa, ja ne puolestaan vähenivät edeltävästä vuodesta 2,0 prosenttia. Näiden yhteisvaikutuksena koko käyttötalouden nettokustannukset muodostuivat 33,8 miljardin euron suuruisiksi, ja niiden kasvu oli 2,9 prosenttia. Käyttötalouden tarkastelussa jokaisen tehtäväkokonaisuuden, eli sosiaali- ja terveystoiminnan, opetus- ja kulttuuritoiminnan ja muun toiminnan, nettokustannukset muodostuivat euromääräisesti aikaisempaa tilastovuotta suuremmiksi.

Edeltäneiden vuosien tavoin suurin osa koko käyttötalouden nettomääräisistä kustannuksista kohdistui sosiaali- ja terveystoimintaan, johon kunnat kirjasivat 59,4 prosenttia koko käyttötalouden nettokustannuksista. Toiminnan yhteismääräisiksi nettokustannuksiksi muodostui täten 20,0 miljardia euroa, mikä tarkoitti 4,2 prosentin kasvua aiempaan tilastovuoteen nähden. Sosiaali- ja terveystoiminnan nettomääräisten kustannusten suurimman ja toiseksi suurimman osuuden muodostivat erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto. Erikoissairaanhoitoon ohjautui nettona 7,3 miljardia euroa ja perusterveydenhuoltoon vastaavasti 3,7 miljardia euroa. ¹⁾

Kunnat käyttivät opetus- ja kulttuuritoiminnan järjestämiseen 11,5 miljardia euroa nettona viime vuoden aikana. Tämä merkitsi kyseisen toiminnan muodostumista koko käyttötalouden toiseksi suurimmaksi kokonaisuudeksi nettokäyttökustannuksilla mitattuna. Opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannusten osuus käyttötaloudesta oli 34,1 prosenttia, ja sen yhteenlasketut nettomääräiset kustannukset kasvoivat hienoisesti 0,5 prosentilla vuoden takaisesta tasosta. Suurimmat nettokustannukset opetus- ja kulttuuritoiminnassa syntyivät perusopetuksen ja toiseksi suurimmat varhaiskasvatuksen järjestämisestä. Kunnat käyttivät tilastovuoden aikana perusopetukseen nettomääräisesti 5,3 miljardia euroa ja varhaiskasvatukseen 3,0 miljardia euroa.

Kuntien muuhun toimintaan, johon kuntataloustilastossa sisällytetään kuntien kaikki toiminta pois lukien sosiaali- ja terveystoiminta ja opetus- ja kulttuuritoiminta, kohdistui kustannuksia nettomääräisesti kaikkiaan 2,2 miljardia euroa. Näin muun toiminnan osuus koko käyttötalouden nettokustannuksista oli 6,6 prosenttia. Kuntataloustilaston tarkastelussa muun toiminnan nettokustannukset kasvoivat 4,3 prosenttia vertailuvuodesta.

Kuntayhtymien käyttötalous

Kuntayhtymien käyttötalouden yhteismääräiset bruttokustannukset olivat 19,0 miljardia euroa ja vastaavat käyttötuotot niin ikään 19,0 miljardia euroa vuonna 2020. Bruttomääräisessä edeltävään vuoteen ulottuvassa vertailussa käyttökustannukset kasvoivat 3,6 prosenttia ja käyttötuotot osaltaan yhtä lailla 3,6 prosenttia.

Kuntayhtymien bruttokäyttökustannuksista enin osa ohjautui edellisten vuosien tavoin sosiaali- ja terveystoimintaan, jonka osuus koko käyttötalouden bruttokustannuksista oli 76,2 prosentin suuruinen. Kyseisen toiminnan bruttokustannukset kasvoivat edeltävän vuoden tasoon verrattuna 3,5 prosenttia, ja ne olivat yhteensä 14,5 miljardia euroa. Bruttokäyttötuotot toteutuivat lähestulkoon samansuuruisina kuin bruttokäyttökustannukset. Bruttomääräiset käyttötuotot olivat 14,5 miljardia euroa, ja ne kasvoivat edellisvuodesta 3,6 prosenttia.

Kuntayhtymien käyttötaloudessa opetus- ja kulttuuritoimintaan ohjautuneet bruttokustannukset olivat yhteensä 1,1 miljardia euroa, minkä johdosta kyseisen toiminnan yhteenlaskettu osuus käyttötalouden kaikista kustannuksista oli 5,8 prosenttia. Opetus- ja kulttuuritoiminnan bruttotuottojen kertymä ylsi tilastovuoden loppuun mennessä 1,2 miljardiin euroon. Toiminnan kustannukset vähenivät vuoden takaiseen tasoon nähden 1,4 prosenttia vastaavien tuottojen kasvaessa 3,5 prosenttia.

Tietoa tilastosta

Kuntataloustilasto sisältää tietoja kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä, käyttötaloudesta, investoinneista ja toiminnasta. Tilastoa varten kerätään tietoja kaikilta Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä.

Kuntien taloustilastojen tietosisältö ja tiedonkeruu uudistuivat tilastovuodesta 2015 alkaen, minkä vuoksi kuntataloustilaston tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia edeltävinä vuosina julkistettujen kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilaston tietojen kanssa. Kuntataloustilastossa liikelaitokset yhdistetään peruskuntien ja -kuntayhtymien tietoihin, kun taas kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastossa näin ei tehty. Lisäksi uudistuksessa tuli muutoksia kuntien ja kuntayhtymien tehtäväluokitukseen.

Tilastoa varten Tilastokeskukselle ilmoitetut tiedot julkaistaan sellaisinaan yksikkötasolla Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien raportoimat taloustiedot -tietokannassa.

Tilastovuoden 2020 julkistus on Tilastokeskuksen viimeinen kuntataloustilaston julkistus. Vuoden 2021 tiedoista alkaen kuntatalouden tiedot kerää ja julkaisee Valtiokonttori. Tilastokeskus kiittää kaikkia tiedonantajia ja sidosryhmiä pitkään jatkuneesta yhteistyöstä tilaston tuotannossa.

1) Perusterveydenhuoltoon luetaan perusterveydenhuollon avohoito, perusterveydenhuollon vuodeosastohoito ja suun terveydenhuolto.

Lähde: Kuntataloustilasto 2020. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Karen Asplund 029 551 3611, Jens Melfsen 029 551 2578, kuntatalous@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (291,9 kt)

Katsaukset

• 1. Kuntien talous vuonna 2020 (10.9.2021)
• 2. Kuntayhtymien talous vuonna 2020 (10.9.2021)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Maakunnittaisia nettokustannuksia vuonna 2020 1) (10.9.2021)

Laatuselosteet

• Kuntataloustilaston laatuseloste 2020 (10.9.2021)

---

Päivitetty 10.09.2021