Etusivu > Tilastot > Kotitalouksien kulutus > 2006 > Kotitalouksien kulutus 2001-2006

Kotitalouksien kulutus 2001-2006

Suomessa on miljoona kotitaloutta enemmän kuin 40 vuotta sitten

Kotitalouksien määrä on kasvanut kuluneen 40 vuoden aikana miljoonalla, mutta väestö on vastaavana aikana lisääntynyt vain 600 000 henkilöllä. Kotitalouden keskikoko on alentunut 3,3 henkilöstä 2,1 henkilöön. Tämä kotitalouksien määrän jatkuva kasvu on osaltaan edistänyt kulutuksen kasvua, sillä monet tavarat on välttämättömiä niin yksin eläjän kuin perheenkin taloudessa.

Taulukko 1. Kotitalouksien määrä ja keskikoko Suomessa 1966-2006

Vuosi	Kotitalouksia	Keskikoko	Väestö		Vuosi	Kotitalouksia	Keskikoko	Väestö
1966	1 385 000	3,3	4 626 000		1999	2 365 000	2,2	5 097 000
1971	1 495 000	3	4 476 000		2000	2 373 000	2,2	5 105 000
1976	1 636 000	2,9	4 676 000		2001	2 381 500	2,2	5 120 000
1981	1 919 000	2,5	4 727 000		2002	2 397 000	2,1	5 130 000
1985	2 045 000	2,4	4 833 000		2003	2 405 000	2,1	5 150 000
1990	2 171 000	2,3	4 974 000		2004	2 415 000	2,1	5 170 000
1995	2 290 000	2,2	5 053 000		2005	2 435 000	2,1	5 190 000
1998	2 355 000	2,2	5 086 000		2006	2 455 000	2,1	5 200 000

Lähde: Kulutustutkimus ja tulonjakotilasto

Joka toinen suomalainen kuuluu joko yhden tai kahden henkilön talouteen

Kestävän kehityksen kannalta katsoen talouksien jatkuva pieneneminen on kielteinen ilmiö, koska kotitalouden peruslaitteet ja -välineet ovat vähäisemmässä käytössä pienissä talouksissa kuin usean henkilön talouksissa. Tämä kotitalouden koon jatkuva aleneminen asettaakin lisähaasteita esimerkiksi kasvihuonepäästöjen alentamiselle.

Taulukko 2. Kotitaloudet jäsenmäärän mukaan vuonna 2001 ja 2006 (%)

Kotitalouden koko	prosenttia talouksista		lukumäärä
	2001	2006	2006
1 henkilö	37,7	40,1	984 000
2 henkilöä	33,9	32,8	804 000
3 henkilöä	12,5	12,0	294 000
4 henkilöä	10,5	9,7	237 000
5+ henkilöä	5,4	5,4	136 000
Yhteensä	100	100	2 455 000

Kulutusmenot elinvaiheen mukaan

Monet viimeaikaiset tutkimus- ja tilastotiedot ovat kertoneet eriarvoistumisen kasvusta. Eri väestöryhmien kulutuksen vertailu vuosien 2001 ja 2006 välillä antaa tähän keskusteluun yhden lisänäkökulman. Tässä katsauksessa kulutuseroja tarkastellaan talouden elinkaarenvaiheen mukaan. Tilastojulkistuksessa samaa asiaa tarkastellaan kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan.

Elinvaiheen mukainen luokitus jakaa taloudet yksin tai pareina eläviin alle 65-vuotiaisiin, yhden tai kahden huoltajan lapsiperheisiin sekä yli 65-vuotiaiden talouksiin. Muut taloudet -ryhmään sijoittuvat kotitaloudet, joissa on vähintään kolme aikuista, ja taloudet, joissa on sekä työikäisiä että eläkeläisiä. Arkipäivän toimintojen kannalta niiden tilanteet ovat erilaisia ja sen voi olettaa näkyvän myös kulutuksessa. Kuviossa 1 ryhmien välisiä eroja vartaillaan kulutusyksikön avulla. Se vakioi kotitalouden koon ja ikärakeen vaikutusta. Vuosien välisiä hintaeroja on vakioitu muuttamalla vuoden 2001 rahasummat vuoden 2006 rahaksi hintojen muutoksella.

Kuvio 1. Kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 2001 ja 2006 (vuoden 2006 hinnoin, EUR/ kulutusyksikkö)

Kotitalouksien elinvaiheen mukaisen tarkastelun mukaan vain yksinhuoltajatalouksien kulutuksen kasvu on jäänyt oleellisesti jälkeen kotitalouksien keskiarvosta, kun vakioidaan sekä kulutusyksiköt että hintojen muutokset. Tuloja koskevissa tutkimuksissa esiin tullut yksinhuoltajatalouksien taloudellisen aseman heikkous saa siis vahvistuksen myös kulutustiedoista. Lapsettomien parien ja vanhustalouksien kulutukset ovat kasvaneet keskimääräistä enemmän. Vanhustalouksien kulutus on kasvanut johtuen mm. eläkeläistalouksien keskimääräisten tulojen kasvusta. Myös kahden aikuisen lapsiperheiden kulutus on kasvanut selvästi. Keskimääräisen kulutuksen perusteella arvioituina ne ovat pärjänneet kuluneen viiden vuoden aikana hyvin.

Kun tarkastellaan kulutusta taulukon 3 kulutuksen pääryhmien avulla, saadaan tietoa siitä, miten kotitaloudet ovat muuttaneet rahankäyttöään vuodesta 2001 vuoteen 2006. Vapaa-aikaan ja kulttuuriin, muuhun kulutukseen sekä tietoliikenteeseen käytettiin useissa kotitalouden elinvaiheryhmissä vuonna 2006 aiempaa enemmän rahaa. Vaatemenot kasvoivat eniten. Hotelli- ja ravintolamenot laskivat jonkin verran.

Taulukko 3. Kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan pääryhmittäin 2001 ja 2006 (vuoden 2006 hinnoin, EUR/ kulutusyksikkö)

Kulutusmenot	Kaikki  kotitaloudet		Yhden  hengen  kotitaloudet		Lapsettomat  parit		Yksin- huoltaja- taloudet		Kahden  huoltajan lapsiperheet		Vanhus- taloudet		Muut  taloudet
	2001	2006	2001	2006	2001	2006	2001	2006	2001	2006	2001	2006	2001	2006
Menot yhteensä	17 525	19 975	17 214	19 281	21 425	24 609	15 943	16 442	18 874	22 043	13 135	15 430	16 530	18 973
Elintarvikkeet ja  alkoholittomat juomat	2 253	2 485	1 787	2 052	2 559	2 867	2 297	2 360	2 595	2 778	2 012	2 284	2 508	2 734
Alkoholijuomat ja tupakka	447	495	576	624	628	725	312	408	421	434	177	205	403	486
Vaatteet ja jalkineet	525	716	442	558	678	995	591	647	750	1 110	222	335	479	504
Asuminen ja energia	5 298	5 654	5 484	5 634	5 689	6 070	5 013	5 105	4 689	5 048	5 569	6 161	4 937	5 254
Kodin kalusteet,  koneet ja tarvikkeet	842	980	707	739	1 134	1 453	582	768	1 015	1 230	619	687	731	782
Terveys	696	734	464	555	742	720	519	389	508	565	1 119	1 156	855	864
Liikenne	2 541	3 006	2 642	2 983	3 640	4 178	1 882	1 816	3 129	3 799	766	1 279	2 525	3 237
Tietoliikenne	459	564	507	597	526	618	592	656	491	622	268	396	448	567
Kulttuuri ja  vapaa-aika	1 699	2 188	1 593	2 207	2 229	2 756	1 537	1 759	1 985	2 594	1 069	1 373	1 529	2 009
Hotellit, kahvilat  ja ravintolat	871	846	1 284	1 138	1 136	1 229	682	732	861	916	269	195	551	544
Muut tavarat,  palvelut ja koulutus	1 895	2 306	1 728	2 195	2 463	2 998	1 936	1 800	2 430	2 945	1 046	1 360	1 565	1 991
Kotitalouksia (1000)1	2 382	2 455	588	625	486	489	105	105	530	525	470	519	203	192
Kotitalouden kulutusyksiköt	1,5	1,5	1,0	1,0	1,5	1,5	1,6	1,6	2,2	2,2	1,2	1,2	1,9	1,9

¹ Korjattu 4.4.2008 (aiemmin vuosien 2001 ja 2006 luvut vaihtaneet paikkaa)

Suhteellisesti eniten kulutustaan lisänneet vanhustaloudet käyttivät aiempaa enemmän rahaa liikenteeseen, tietoliikenteeseen, vapaa-aikaan ja kulttuuriin sekä muuhun kulutukseen. Tähän vaikuttavat monet seikat. Vanhus-talouksiin eli 65 vuotta täyttäneiden joukkoon tulee yhä enemmän autoa työiässä käyttäneitä, jotka tietenkin jatkavat autoilua myös eläkkeellä. Myös monet muut tavat ja tottumukset säilyvät ennallaan eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin. Tietoliikennemenojen kasvu ei kuitenkaan selity pelkästään vanhustalouksien rakennemuutoksella, vaan siihen lienee vaikuttanut yleinen trendi, jonka mukaan vuorovaikutus internetin ja matkapuhelimen kautta on tärkeää.

Myös kahden aikuisen lapsiperheet kuluttivat selvästi keskimääräistä taloutta enemmän. Kulutus oli kasvanut samoissa kulutusryhmissä kuin vanhustalouksissakin, mutta sen lisäksi kodin kalusteisiin, laitteisiin ja tarvikkeisiin oli näissä talouksissa käytetty aiempaa enemmän rahaa. Tämän kodin sisustukseen panostaminen näyttää olevan yleinen trendi viimeisen viiden vuoden muutoksia arvioitaessa.

Yksinhuoltajatalouksien kulutuksen pääryhmittäinen tarkastelun osoitti, että vuonna 2006 niissä pienempi osuus rahasta kului liikenteeseen sekä terveyteen kuin vuonna 2001. Kotitalouksien itse maksamien terveysmenojen hidas kasvu on yleinen trendi kaikissa talouksissa.

Kulutuksen virtauksista

Kuvioon 2 on laskettu kulutuksen pääryhmien reaaliset muutokset. Se kuvaa, miten paljon kulutuksen eri osat ovat kasvaneet, kun otetaan huomioon reaalihintojen ja kotitalouksien kulutusyksikköjen muutokset. Kuviossa huomiota kiinnittävät vaatemenot sekä hotelli- ja ravintolamenot. Vaatemenot kasvoivat eniten. Siitä osa voi johtua tiedonkeruun muutoksista, mutta todellista kasvu oli myös muiden tietolähteiden perusteella arvioituna. Hotelli- ja ravintolamenot laskivat jonkin verran. Sille ei löydy tukea kansantalouden tilinpidon yksityisen kulutuksen tiedoista. Lienee niin, että vuonna 2006 ravintolakulutuksesta on saatu heikommin tietoja kuin vuonna 2001. Alkoholinkulutuksestahan jää kaikissa tutkimuksissa huomattava osa peittoon.

Kuvio 2. Kotitalouksien kulutusmenojen reaalimuutos kulutusyksikköä kohti 2001-2006 (%)

Seuraavassa kulutuksen trendejä kuvaavassa koosteessa ei ole otettu huomioon yksikköhinnoissa tapahtuneita muutoksia yksittäisten tuotteiden tai tuoteryhmien tasolla. Tarkastelun kohteena on eri hyödykeryhmiin käytetty rahamäärä ja sen muutos vuodesta 2001 vuoteen 2006 keskiarvokotitalouden kulutuksen mukaan.

Elintarvikkeiden ja juomien kulutusmuutokset

Tarkasteltaessa kotiin ostettuihin elintarvikkeisiin, juomiin, alkoholiin ja tupakkaan käytetyn rahamäärän muutoksia vuodesta 2001vuoteen 2006 esille tulivat seuraavat trendit: kotiin ostetaan entistä jalostetumpia elintarvikkeita, ruuanlaittoa varten hankittavat elintarvikkeet ovat aiempaa terveellisempiä, mutta samaan aikaan yhä enemmän rahaa käytetään suklaaseen ja muihin välipalaherkkuihin. Pyrkimys terveelliseen ruokavalioon ja hemmottelu makealla vaikuttavat yhtä aikaa suomalaisten kotitalouksien elintarvikeostoksiin. Kysymys siitä, jakavatko ne suomalaiset kotitaloudet kahteen ryhmään: terveyttä arvostaviin ja herkuttelijoihin, vai onko kumpikin suuntaus samanaikaisesti vallitseva kotitalouksien enemmistön ostopäätöksissä, jää tässä vaiheessa avoimeksi.

Vapaa-ajan kulutus

Vapaa-aikaan käytetyn rahan määrä on lisääntynyt selvästi. Sille on löytynyt käyttöä sekä uusien ja uudistuneiden laitteiden ostamisessa että kodin ulkopuolisessa harrastamisessa ja kulttuuripalveluissa. Tulojen kasvu on ilmeisesti yhdeltä osalta suuntautunut juuri vapaa-ajan kulutukseen, joka on entistä kaupallistuneempaa myös harrastamisen osalta. Hieman yllättävää on, että uuden tieto- ja viestintätekniikan hankinnat eivät ole kuitenkaan syöneet rahaa painetun viestinnän hankinnoilta. Tässäkin avautuu elintarvikekulutuksen tapaan jatkoanalyysille kiintoisa haaste: ostavatko samat kotitaloudet sekä uutta tieto- ja viestintätekniikkaa että kirjallisuutta, vai eriytyvätkö kulutusmallit.

Tietoliikennemenojen reaalinen kasvu nopeaa

Kaiken kaikkiaan kotitaloudet näyttävät pitävän vuorovaikutusta korkeassa arvossa. Pienetkin kotitaloudet hankkivat uusia välineitä, joilla tavoittaa muita ihmisiä ja internetin virtuaalimaailmoja.

Tietoliikennemenoihin vaikuttavissa tekijöissä on tapahtunut tarkastelujaksolla monia muutoksia. Lankapuhelin-liittymien määrät ovat laskeneet ja matkapuhelimien määrä on kasvanut. Matkapuhelimien taksat ovat alentuneet oleellisesti. Vuoden 2006 hinnoin verrattuna tietoliikennemenot ovat kasvaneet viidenneksen vuodesta 2001, mutta käytettyjen eurojen todellinen määrä on alentunut keskimääräisessä kotitaloudessa. Vaikka huomattava osa viestintää on siirtynyt verkkoihin, niin silti postimaksuihin käytettiin vuonna 2006 viidennes enemmän rahaa kuin vuonna 2001. Näyttää siis siltä, että kotitaloudet lähettelevät postia ainakin entiseen malliin, vaikka otettaisiin huomioon tariffien nousu. Erilaisiin puhelinlaitteisiin käytettiin vuonna 2006 hieman enemmän rahaa kuin 2001, mutta silti saatiin ilmeisesti enemmän tai parempia puhelimia, vaikka laitteiden hinnat ovat alentuneet huomattavasti viidessä vuodessa.

Puhelimien käytöstä aiheutuvat maksut ovat pudonneet huomattavasti johtuen toisaalta siitä, että lankapuhelimia käyttävien kotitalouksien määrä on pudonnut noin 40 %:iin talouksista (ks. Vesa Kuusela: Sentraalisantroista kännykkäkansaan - televiestinnän historia Suomessa tilastojen valossa; http://prod.stat.fi/tup/suomi90/syyskuu.html kuvio 4) ja toisaalta siitä, että matkapuhelimen puheaika- ja teksti-viestimaksut ovat alentuneet. Sen sijaan internetin käytöstä aiheutuvat vuotuiset maksut ovat nousseet keskiarvotaloudessa 250 % ( 43 eurosta noin 150 euroon). Tämä johtuu siitä, että internet-yhteyden hankkineiden talouksien osuus on kasvanut ja toisaalta siitä, että yhteyden nopeutta on kasvatettu. Erityisen paljon tietoliikenne-menot ovat kasvaneet työttömien ja eläkeläisten talouksissa.

Lisäystä henkilökohtaisessa kulutuksessa ja pakollisissa maksuissa

Muut tavarat ja palvelut -ryhmä sisältää varsin monenlaisia tavaroita ja palveluita, joiden kulutus on kasvanut selvästi viidessä vuodessa. Kasvua on erityisesti henkilökohtaisen hyvinvoinnin palveluissa kuten kampaamo-maksuissa sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa. Samoin koruihin on käytetty selvästi enemmän rahaa vuonna 2006 kuin vuonna 2001. Parantunut työtilanne ja tulojen nousu näkyy päivähoitomaksujen kasvuna. Myös koti- ja liikennevakuutuksiin sekä veronluoteisiin maksuihin, autonkäyttömaksuihin, kirkollisveroon ja ay-jäsenmaksuihin, käytettiin vuonna 2006 selvästi enemmän rahaa kuin vuona 2001. Asuntojen vilkas myynti ja rakentaminen ovat lisänneet kiinteistönvälityspalkkioita ja rakennuslupamaksuja. Elintason nousuun näyttää liittyvän kasvavaa rahan käyttöä sekä vapaavalintaisiin, hemmotteluluonteisiin tavaroihin ja palveluihin että pakollisiin maksuihin, jotka liittyvät varallisuuden ja kestokulutushyödykkeiden varannon kasvuun.

Kotitalouksien laitevarannon muutoksia

Internetin käyttömahdollisuudet kotona ovat kasvaneet selvästi kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä aikavälillä 1998-2006. Vuoteen 2001 verrattuna eri sosioekonomisten ryhmien väliset erot ovat tasoittuneet, kun internetin käyttömahdollisuudet ovat kasvaneet nopeimmin eläkeläisten, työttömien talouksissa ja muiden kotitalouksien ryhmässä. Silti edelleen eläkeläisten ja työttömien talouksissa on vähän internetyhteyksiä verrattuna muihin sosioekonomisiin ryhmiin.

Kuvio 3. Internetin käyttömahdollisuus kotona kotitalouden päämiehen sosioekonomisen aseman mukaan 1998, 2001 ja 2006 (%)

Taulukko 4. Mikroaaltouunin, astianpesukoneen, pakastimen ja pyykkikoneen omistavien kotitalouksien prosenttiosuudet elinvaiheen mukaan 1998-2006

Kestokulutustavara	Vuosi	Kaikki koti- taloudet	Yhden hengen taloudet	Lapset- tomat parit	Yksin- huoltaja- taloudet	Kahden huoltajan lapsiperheet	Vanhus- taloudet	Muut taloudet
Mikroaaltouuni	1998	78	65	86	90	94	61	81
	2001	84	75	92	94	96	72	86
	2006	90	84	96	94	98	83	92
Pyykinpesukone	1998	83	63	89	93	98	77	92
	2001	87	71	94	89	99	82	97
	2006	88	73	94	95	99	85	96
Astianpesukone	1998	43	15	51	51	80	21	54
	2001	50	24	60	52	86	26	61
	2006	54	26	65	63	90	35	67
Pakastin	1998	85	63	92	88	98	85	95
	2001	87	70	93	91	96	88	94
	2006	89	76	93	87	98	88	97

Kotitöiden sujuvuutta helpottavat kodinkoneet ovat yleistyneet vuodesta 1998 vuoteen 2006. Mikroaaltouunin hankkineiden talouksien osuus on kasvanut nopeasti. Astianpesukoneiden määrässä ei ole saavutettu saturaatiota missään elinvaiheryhmässä. Asianpesukoneita oli vuonna 2006 kahden huoltajan lapsiperheissä 90 prosentilla. Yhden hengen ja vanhustalouksissa ilman astianpesukonetta pärjää edelleen selvä enemmistö. Pyykinpesukone on nykyään lähes jokaisessa taloudessa lukuun ottamatta vanhustalouksia ja yhden hengen talouksia.

Taulukossa kuvattujen laitteiden yleistymisen kasvu tullee ilmeisesti jatkumaan. Se aiheuttaa omalta osaltaan kotitaloussähkön kulutuksen kasvua ainakin, jos laitteet eivät ole riittävän energiatehokkaita.

Kuvio 4. Auton käytettävissä olo elinvaiheen mukaan 1998-2006 prosentteina talouksista

Autollisten kotitalouksien osuus ei ole juurikaan kasvanut vuosina 2001-2006. Kahden huoltajan lapsiperheistä lähes jokaisella on jo auto. Lapsettomilla pareillakin noin 90 prosentilla on auto. Yksinhuoltajien talouksissa autoa käyttävien osuus on jokseenkin vuoden 2001 tasolla. Autoa käyttävien kotitalouksien osuus on kasvanut eniten yhden hengen talouksissa sekä muissa talouksissa, joihin kuuluu joko vähintään kolme työ- ja täysi-ikäistä tai kotitalouden kahdesta aikuisesta toinen on alle 65-vuotias.

Jos yhden henkilön ja vanhustalouksien autojen käyttö edelleen lähenee muiden talouksien käyttäjäosuuksia, niin liikenteen energiankulutukseen tulee sen kasvua aiheuttava lisätekijä entisten lisäksi. Kaiken kaikkiaan kotitalouksien rakenteellisilla muutoksilla on huomattavia vaikutuksia paitsi kulutukseen yleensä, niin myöskin energiankulutukseen ja sitä kautta päästöihin (ks. esim. Nurmela 1996. Tilastokeskus tutkimuksia 226).

---

Päivitetty 4.4.2008