Etusivu > Tilastot > Kunnallisvaalit > 2004 > Kunnallisvaalit, laatuseloste

Kunnallisvaalit, laatuseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Yhteenveto tilaston tietosisällöstä

Tilastokeskus tuottaa kunnallisvaaleista viralliset tilastot, jotka sisältävät keskeiset tiedot ehdokkaista, valituista, äänioikeutetuista, äänestäneistä ja puolueiden kannatuksesta.
Kunnallisvaalit - tilastosivulla on myös esitetty analyysejä ehdokkaiden ja valittujen taustoista, puolueiden kannatuksen taustoista sekä erillisinä palveluina vaalikarttapalvelu ja StatFin-palvelu.

Vuodesta 1992 alkaen on ns. ennakkotietoja eli alustavan laskentatuloksen mukaisia tilastoja julkaistu vaaliyönä myös internetissä. Ennakkotiedot on päivitetty vahvistetun tuloksen mukaisilla tiedoilla vuosien 1992, 1996 ja 2000 tietojen osalta. Ennakkotilaston julkaisemisesta paperimuodossa luovuttiin ja vuodesta 2000 alkaen sen julkaisukanavana on ollut ainoastaan internet. Vuodesta 2004 alkaen on kunnallisvaalit tilastosivulla säilytetty sekä ennakkotiedon että vahvistetun tuloksen mukaiset tilastot ominaan.

1.2 Olennaiset käsitteet

Vaalitoimitus

Kunnallisvaalit toimitetaan joka neljäs vuosi lokakuun neljäntenä sunnuntaina. Ahvenanmaan maakunnan kunnissa vaalit toimitetaan myös joka neljäs vuosi, mutta aikaisemmin kuin Manner- Suomessa. Vaalit toimitetaan voimassa olevan vaalilain mukaisesti, tarkemmin Oikeusministeriön verkkosivuilla www.vaalit.fi (=> vaalilainsäädäntö) ja www.finlex.fi, vaalilaki (714/1998). Mahdollisuus äänestää ennakkoon ulkomailla kunnallisvaaleissa oli ensimmäistä kertaa vuonna 2000.

Vaalilainsäädäntö

Ensimmäinen kunnallisvaaleja koskeva laki annettiin vuonna 1917. Vuonna 1998 tehdyllä vaalilainsäädännön muutoksella koottiin kaikkia vaaleja koskevat säännökset yhteen lakiin, vaalilakiin (714/1998), joka tuli voimaan 8.10.1998. Kunnallisvaaleja koskevat säännökset sisältyvät tähän ja kuntalakiin 365/1995.

Vaalien toimittamisen keskeiset periaatteet

Kaikki Suomen vaalit toimitetaan noudattaen seuraavia periaatteita:

• Vaalit ovat välittömät. Valitsijat (äänioikeutetut) äänestävät suoraan niitä henkilöitä, jotka he tahtovat saada valituiksi.
• Vaalit ovat suhteelliset. Suhteellisissa vaaleissa jokainen puolue (tai muu ryhmittymä) saa sen määrän valittuja edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää (ei presidentinvaalit).
• Vaalit ovat salaiset. Vaalisalaisuudella tarkoitetaan, etteivät vaaliviranomaiset eivätkä muutkaan saa tietää, ketä äänestäjä on äänestänyt, vai onko hän jättänyt tyhjän äänestyslipun.
• Vaaleissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Yleisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että äänioikeus on riippuvainen vain sellaisista edellytyksistä, jotka kansalaisella yleensä on. Yhtäläisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella äänioikeutetulla on yhtäläinen äänioikeus vaikuttaa vaalin tulokseen eli sama äänimäärä. Yleisissä vaaleissa kullakin on yksi ääni.
• Kunkin äänestäjän on äänestettävä itse. Äänioikeutta ei saa käyttää valtuusmiehen eli asiamiehen kautta.
• Äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä.
• Suomen vaalijärjestelmä on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa samalla yhdellä numerolla äänestetään sekä puoluetta että henkilöä (ei presidentinvaalit).

Äänioikeus ja vaalikelpoisuus

Kunnallisvaaleissa äänioikeutettu on

1. Suomen ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen sekä Islannin ja Norjan kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on 51. päivänä ennen vaalipäivää sekä
2. muun kuin kohdassa 1 mainitun valtion kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on 51. päivänä ennen vaalipäivää ja jolla on tuolloin ollut kotikunta Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan.

Äänioikeutettu voi äänestää joko 1) ennakkoäänestysaikana tai 2) vaalipäivänä sunnuntaina.

Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa on henkilö,

1. jonka kotikunta kyseinen kunta on,
2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa ja
3. joka ei ole holhouksen alainen (vajaavaltainen)

Ehdokkaiden asettaminen

Ehdokkaita kunnallisvaaleissa voivat asettaa puolueet ja vähintään kymmenen kunnassa äänioikeutetun muodostama valitsijayhdistys. Valitsijayhdistykset voivat muodostaa yhteislistan ja puolueet vaaliliiton. Valitsijayhdistyksellä voi olla yksi ehdokas. Puolueella, vaaliliitolla ja yhteislistalla ehdokkaita voi olla korkeintaan puolitoista kertaa niin paljon kuin valtuutettuja valitaan. Keskusvaalilautakunta laatii ehdokaslistojen yhdistelmän, johon otetaan arvotussa järjestyksessä kaikkien puolueiden, valitsijayhdistysten ja yhteislistojen ehdokkaat. Jokaisesta ehdokkaasta on yhdistelmässä seuraavat tiedot: järjestysnumero (alkaen numerosta 2), nimi sekä arvo, ammatti tai toimi.

Valtuustopaikat

Kunnassa valittavien valtuutettujen lukumäärä vaihtelee kunnan asukasluvun mukaan. Kuntalain (365/1995) 10§:n mukaan valtuutettuja valitaan seuraavasti:

Asukasluku	Valtuutettujen lkm
enintään 2 000	17*
2 001 - 4 000	21
4 001 - 8 000	27
8 001 - 15 000	35
15 001 - 30 000	43
30 001 - 60 000	51
60 001 - 120 000	59
120 001 - 250 000	67
250 001 - 400 000	75
yli 400 000	85
* Kunta voi päättää, että valtuutettuja valitaan 13 tai 15.

Vaalipiiri- ja kuntamuutokset sekä kuntaliitokset

Eri vuosien vaaleja koskevat vaalipiiri- ja kuntamuutokset sekä kuntaliitokset on esitetty internetissä StatFin - palvelussa ja perinteisessä Kunnallisvaalit - paperijulkaisussa.

Kunnat on sijoitettu vaalipiireihin voimassa olevan vaalipiirijaon mukaan. Tilastossa on käytetty voimassa olevaa tilastollista kuntaryhmitystä (Tilastokeskus, Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot).
Vaaleja seuraavan vuoden alussa voimaan astuvat kuntamuutokset on huomioitu kunnallisvaalitilastossa, koska vaalit toimitetaan tulevaa kuntajaotusta noudattaen. Tilastollisessa kuntaryhmityksessä kunnat jaetaan taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin sekä maaseutumaisiin kuntiin. Luokitus perustuu väestölaskentojen yhteydessä kerran viidessä vuodessa tehtyyn taajamarajaukseen ja siitä saatuun tietoon taajamaväestöstä.

1. Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90% asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.
2. Taajaan asuttuja kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 60%, mutta alle 90%, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000 mutta alle 15 000.
3. Maaseutumaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 60% asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000, sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60%, mutta alle 90%, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000.

Käytetyt luokitukset

Tilastokeskuksen kuntaluokitus. Vaalipiiri, kuntaryhmä, kunta, äänestysalue, puolue (yhdistysrekisteriin merkityt), ehdokkaiden ja valittujen ikä, kansalaisuus ja asuinmaa.

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Tilastokeskus saa vaalien perusaineiston oikeusministeriön vaalitietojärjestelmästä, jonka teknisen toteuttamisen hoitaa TietoEnator Oyj.

1.3 Lait, asetukset ja suositukset

Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (laki Tilastokeskuksesta 24.1.1992/48). Näihin kuuluvat myös vaalitilastot. Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää Henkilötilastot vaalitilastojen tekijäksi (Tilastokeskuksen työjärjestys, TK-00-1756-01).

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu kokonaisaineistoon.
Tilaston perusaineisto perustuu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään, joka koostuu kuudesta osajärjestelmästä. Näitä ovat:

1. Pohjatietojärjestelmä, jossa ovat tiedot mm. vaalipiiri-, kunta-, äänestysaluejaoista sekä vaaliviranomaisista;
2. Äänestyspaikkajärjestelmä (äänestyspaikkarekisteri), jossa ovat tiedot yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja vaalipäivän äänestyspaikoista;
3. Äänioikeusjärjestelmä (äänioikeusrekisteri), johon Väestörekisterikeskus poimii tiedot äänioikeutetuista 46.päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteriin otetaan jokaisesta äänioikeutetusta ne tiedot (mm. nimi, henkilötunnus, vaalipiiri, kotikunta ja äänestyspaikka), jotka olivat väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi 12. päivänä ennen vaalipäivää kello 12;
4. Ehdokasjärjestelmä (ehdokasrekisteri), johon merkitään ehdokkaasta seuraavat tiedot: nimi, ehdokasnumero, ammatti, kotikunta, puolue/valitsijayhdistys (jonka ehdokkaana hän on), henkilötunnus;
5. Keskitetty laskentajärjestelmä, johon vaalipiirilautakunnat ja kuntien keskusvaalilautakunnat toimittavat vaalien tulostiedot;
6. Tilasto- ja tietopalvelujärjestelmä, jonka avulla vaalien tulostiedot ja muut tilastotiedot välitetään tiedotusvälineille ja Tilastokeskukselle.

Tilastokeskuksen vaalitietojärjestelmä koostuu neljästä vaalitiedostosta, joita ovat: aluetiedosto, puoluetiedosto, ehdokastiedosto ja ehdokasrekisteri.

Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi

Analyysi perustuu toisaalta valtakunnalliseen ehdokasrekisteriin (Oikeusministeriö) ja alustavan laskennan tuloksiin ja toisaalta Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tietoihin.

Puolueiden kannatuksen tausta-analyysi

Analyysi perustuu toisaalta äänioikeusrekisteristä (Väestörekisterikeskus ja Oikeusministeriö) saatuihin tietoihin ja alustavan laskennan tuloksiin ja toisaalta Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tietoihin.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Vaalitilastojen aineisto perustuu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään, jota voidaan pitää luotettavana. Kuntien keskusvaalilautakunnat (vaalilaissa määriteltyjä vaaliviranomaisia) toimittavat lisäksi tietoja ennakkoäänestämisestä muutamasta kunnasta lomakkeilla, jotka on tehty Tilastokeskuksessa.

4. Tietojen ajantasaisuus ja tarkkuus

Vahvistetut tiedot poikkeavat aina jonkin verran ennakkotilastojen luvuista. Vaaliyön jälkeiset 'ennakkotulokset' palvelevat käyttäjiä kunnes saadaan vahvistettu tulos.

Tulokset muuttuvat vahvistetun tuloksen jälkeen kaikilta osin: äänestysalueittain, kunnittain, vaalipiireittäin, puolueittain sekä kaikkien ehdokkaiden ja valittujen saamien äänimäärien suhteen, jolloin jopa heidän keskinäinen järjestyksensä voi muuttua.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Ennakkotilastot julkaistaan internetissä, StatFin - palvelussa sekä Kunnallisvaalit - tilastosivulla, mahdollisimman pikaisesti vaaliyöstä alkaen. Kunnittaiset ja äänestysalueittaiset (vuodesta 2004) vaalitiedot sekä valittujen saamat äänimäärät viedään StatFin - palveluun.

Kunnallisvaalit - tilastosivulla julkaistaan kolmella kielellä (suomi, ruotsi ja englanti) katsauksia ja kyseistä vaalia koskevien taulukoiden lisäksi aikasarjataulukoita. Toinen aineisto eli lopulliset tiedot toimitetaan Tilastokeskukselle vaalituloksen vahvistamisen jälkeen. Vaalituloksen vahvistamisen jälkeen julkaistaan (n. 3 viikkoa vaaleista) Internetissä ennakkotilastoja vastaavat vahvistetut tiedot tilastosivulla sekä päivitetään StatFin - palveluun tietokannat.

Vaalikarttapalvelussa on julkaistu keskeisiä vaalitulostietoja kunnallisvaaleista vuodesta 1996 alkaen.

Kunnallisvaaleista tuotetaan myös perinteinen paperijulkaisu vaalivuotta seuraavana vuonna (julkaisussa esitetään myös Ahvenanmaan maakunnan kunnallisvaalien tuloksia).

Maksullisessa ALTIKA - aluetietokannassa on kunnallisvaaleista vaalitulostietoja vuodesta 1976 alkaen.

Tilastokeskuksen maksulliset vaalitietopalvelut - vaalien aikana - julkaistaan TietoEnatorin ylläpitämässä portaalissa nimeltään ePortti (www.eportti.com). Maksullisia vaalitietopalveluja ovat tausta-analyysit ja vaalikarttapalvelu. (Aikaisempien vaalien vaalikarttapalvelut ja analyysit on viety tilastosivulle myöhemmin.)

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilastoissa käytetään vaalivuotta seuraavan vuoden kuntaluokitusta. Uusi tilastollinen kuntaryhmitys (kaupunkimaiset, taajamamaiset ja maaseutumaiset) otettiin käyttöön vuodesta 2000 alkaen. Sitä aikaisemmin kunnat ryhmiteltiin seuraavasti: kaupungit ja muut kunnat. Vaalien välillä tapahtuneet vaalipiiri- ja kuntamuutokset on huomioitu tilastoissa, joissa on vertailutieto edellisen vaalin tuloksiin.

Kunnallisvaalit - tilastosivulla esitetään vaalitulostietoja aikasarjataulukkoina vuodesta 1921 alkaen. Ennakkotilastot kunnallisvaaleista on julkaistu internetissä tilastosivulla vuodesta 1992.
Lisäksi StatFin - palvelussa on aikasarja kunnallisvaaleista alkaen vuodesta 1976 (huom. vuodesta 2004 myös äänestysalueittaiset tiedot). Tämä aikasarja on StatFin - palvelussa myös englanninkielisenä.
Kunnallisvaalit-paperijulkaisussa julkaistaan toistuvina aikasarjat kyseisen vaalin tulostiedolla päivitettynä ja kyseistä vaalia koskevia yksittäisiä taulukoita sekä ns. perustaulukko kunnittain vaalivuodelta, jossa on vertailutieto edellisestä vaalista.
Eri vuosien julkaisuissa on tieto mahdollisista muutoksista edellisiin vaaleihin verrattuna mm. vaalipiiri- ja kuntamuutokset.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Oikeusministeriö julkaisee kattavaa yleistietoa eri vaaleista sekä valtakunnallisen ehdokasrekisterin ja vaalitulostietoja verkkosivuillaan (www.vaalit.fi). Oikeusministeriön julkaisema vaalitulostieto ennakkoäänestäneiden osalta poikkeaa Tilastokeskuksen vaalitulostiedosta ennakkoäänestäneistä, sillä ne määritellään eri perustein:

• Oikeusministeriö laskee ennakkoäänestäneiden määrän äänioikeutettujen määrästä
• Tilastokeskus laskee ennakkoäänestäneiden määrän kaikkien äänestäneiden määrästä

8. Dokumentointi

Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen kotisivuilta.

---

Päivitetty 24.10.2004