Etusivu > Tilastot > Kunnallisvaalit > 2004 > Kunnallisvaalit 2004 - millaisia ehdokkaita - millaisia valittuja?

Kunnallisvaalit 2004 - millaisia ehdokkaita - millaisia valittuja?

Enemmistö miehiä ja suurten ikäluokkien edustajia

Kunnallisvaaleihin asetettiin 39 906 ehdokasta, 160 ehdokasta enemmän kuin 2000. Eniten ehdokkaita on Keskustalla (11 164), SDP:llä (8 864), Kokoomuksella (7 578) ja Vasemmistoliitolla (4 280). Vihreillä (1 836), RKP:llä (1 493) ja Kristillisillä (1 727) on reilut 1 500 ehdokasta kullakin, Perussuomalaisilla 881 ehdokasta ja SKP:llä 325. Pienten puolueiden ehdokkaita ei tietosuojan vuoksi tarkastella erikseen.

Äänioikeutetuista on enemmistö eli 51,6 prosenttia naisia. Ehdokkaista naisia on 39,9 prosenttia. Naisehdokkaiden osuus on kasvanut edellisvaaleihin verrattuna lähes 2 prosenttiyksikköä. Vain Vihreillä on ehdokkaissaan naisenemmistö (52,9 %). Seuraavaksi lähimpänä tasapainoa ovat Kristilliset, joilla naisten osuus on 47,3 %. Kokoomuksella, Keskustalla ja SDP:llä kaikilla on naisten osuus noin 40 prosenttia. Prosentuaalisesti eniten naisehdokkaita on Uudenmaan maakunnassa, 43,5 %, ja vähiten Lapissa, 37,0 %. Valituista naisia on 36,3 % eli 1,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvaaleissa.

Naisten ja miesten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista kunnallisvaaleissa 2004

Naisten ja miesten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista kunnallisvaaleissa 2004

	Naiset	Miehet
Äänioikeutetut	51,6	48,4
Ehdokkaat	39,9	60,1
VIHR	52,9	47,1
KD	47,3	52,7
RKP	43,5	56,5
KOK	40,4	59,6
KESK	39,7	60,3
SDP	39,2	60,8
VAS	36,1	63,9
Muut	35,4	64,6
SKP	30,2	69,8
PS	26,3	73,7
Valitut	36,3	63,7

Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden ikäjakauma sukupuolen mukaan kunnallisvaaleissa 2004

Äänioikeutetut	Ehdokkaat

Äänioikeutettujen keski-ikä on 48,3 vuotta ja ehdokkaiden keski-ikä 46,7 vuotta. Naisehdokkaat ovat keskimäärin 4,6 vuotta nuorempia kuin naisäänestäjät, miesehdokkaat taas 1,3 vuotta vanhempia kuin miesäänestäjät. Miesehdokkaita on eniten ikäryhmässä 50-59-vuotiaat, naisehdokkaita taas 40-49-vuotiaiden ikäryhmässä. Ehdokkaiden joukossa suurten ikäluokkien edustajia on selvästi heidän väestöosuuttaan enemmän. Väestöosuuttaan vähemmän ehdokkaita on yli 70-vuotiaiden ja alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä.

Puolueittain erot ovat melko pieniä: Naisehdokkaiden keski-ikä on kaikissa puolueissa Vihreitä lukuun ottamatta 2-3 vuotta alempi kuin miesten. Miehillä painopiste on ikäluokassa 50-59 ja naisilla ikäluokassa 40-49. SDP:llä ja Kristillisillä ehdokkaiden keski-ikä on korkein. Kokoomus ja RKP ovat liikkeellä hieman nuoremmilla ehdokkailla. Keskustapuolueen ehdokkaat ovat keskimäärin hieman nuorempia kuin Kokoomuksen ja SDP:n. Nuorimmat ehdokkaat ovat Vihreillä: miesten keski-ikä 42,5 ja naisten 41,1. Vihreillä onkin suhteellisesti eniten alle 40-vuotiaita ja vähiten 60 vuotta täyttäneitä ehdokkaita

Alueittaiset ikäerot vaihtelevat puolueittain. SDP:llä vanhimmat ehdokkaat ovat Kainuussa ja nuorimmat Satakunnassa, Keskustalla vanhimmat Lapissa ja nuorimmat Itä-Uudellamaalla. Vihreillä vanhimmat ehdokkaat ovat Savossa ja nuorimmat Keski-Pohjanmaalla.

Vihreillä on suhteellisesti eniten 30-39 ja 20-29-vuotiaita ehdokkaita ja vähiten 60 vuotta täyttäneitä ehdokkaita.

Miesten ja naisten osuus ehdokkaista puolueittain Kunnallisvaaleissa 2004

SDP	Suomen Keskusta
Kokoomus	Kristillisdemokraatit
Vihreät	RKP

Ehdokkaiden ja valittujen ikäjakauma sukupuolen mukaan kunnallisvaaleissa 2004

Ehdokkaat	Valitut

Valittujen miesten keski-ikä on 49,7 ja naisten 46,1 vuotta, molemmat noin vuoden korkeampia kuin ehdokkaiden keski-iät. Valitut miehet ovat keskimäärin 1,2 vanhempia kuin edellisissä vaaleissa valitut, naiset taas 0,6 vuotta vanhempia. Valinnassa erityisesti 50-59-vuotiaiden miesten paino korostui. Alle 30–vuotiaita miehiä valittiin selvästi heidän ehdokasosuuttaan vähemmän. Naisissa valittujen ikäjakauma oli lähempänä ehdokkaiden ikäjakaumaa. Eniten valittiin 40-49–vuotiaita naisia, joita oli myös ehdokkaina eniten.

Ehdokkaiden koulutustaso korkea

Koulutukseltaan ehdokkaat poikkeavat äänioikeutetuista selvästi. Perusastetta korkeampi koulutus on 79,5 prosentilla, kun äänioikeutetuista 62,6 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen koulutus. Akateemisen loppututkinnon suorittaneita on eniten Vihreillä, 28,4 prosenttia, RKP:llä 22,8, Kokoomuksella 19,1 ja Kristillisillä 15,2 prosenttia. SDP poikkeaa näistä siinä, että akateemisen loppututkinnon suorittaneita on vain 7,2 %. Vihreillä heitä on lähes nelinkertainen määrä. Kunnallisvaaleissa ehdokkaiden koulutustaso heijastaa alueiden koulutusrakenne-eroja. Uudellamaalla korkeasti koulutettujen osuus on yleensä kaksinkertainen matalimmin koulutettuihin alueisiin verrattuna.

Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut koulutuksen mukaan kunnallisvaaleissa 2004

Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut koulutuksen mukaan kunnallisvaaleissa 2004

	Yl. korkea-aste	Alin korkea-aste	Keskiaste	Perusaste
Äänioikeutetut	6,6	18,2	37,8	37,4
Ehdokkaat	11,9	27,9	39,7	20,5
VIHR	28,4	28,2	32,8	10,5
RKP	22,8	34,0	28,3	14,9
KOK	19,1	38,9	29,0	13,0
KD	15,2	28,8	38,0	18,0
Muut	10,9	27,1	37,8	24,3
KESK	10,0	31,0	41,2	17,8
SDP	7,2	22,4	45,0	25,4
SKP	5,9	13,9	44,6	35,7
VAS	4,5	13,5	50,8	31,2
PS	2,6	13,5	45,4	38,5
Valitut	15,1	31,7	35,8	17,4

Valittujen koulutustaso on selvästi korkeampi kuin ehdokkaiden: korkea-asteen koulutus on 46,8 prosentilla valituista ja vailla mitään ammatillista koulutusta on vain 17,4 prosenttia valituista.

Perheasiat kunnossa

Äänioikeutetuista vain kolmannes elää samassa taloudessa vihityn aviopuolison ja lasten kanssa. Ehdokkaista tällaisessa perheessä elää 47,7 prosenttia. Tämän lisäksi 18,9 prosenttia elää kahdestaan aviopuolisonsa kanssa. Avioperheissä elävien ehdokkaiden osuus on edellistä vaaleista laskenut kolmella prosenttiyksiköllä. Avopareina elävien osuus on kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä 11,8:aan. Ehdokkaista yksinhuoltajia on 7,1 prosenttia. Yksineläjiä eli perheisiin kuulumattomia on 14,5 prosenttia.

Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut perhetyypin mukaan kunnallisvaaleissa 2004

Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut perhetyypin mukaan kunnallisvaaleissa 2004

	Aviop. ja lapsia	Aviop.ei lapsia	Yksinh. ja lapsia	Avopari	Ei perhettä
Äänioikeutetut	32,0	20,8	7,5	13,7	26,1
Ehdokkaat	47,7	18,9	7,1	11,8	14,5
KESK	58,1	16,1	6,4	9,6	9,9
KD	55,2	21,4	5,9	3,3	14,3
RKP	53,2	17,2	6,6	11,8	11,3
KOK	50,8	19,3	5,6	10,4	13,9
Muut	42,4	18,1	8,8	12,5	18,3
SDP	41,0	22,9	7,7	13,5	14,9
VIHR	40,3	9,4	10,5	17,4	22,4
PS	38,3	16,4	9,0	13,3	23,2
VAS	33,8	22,1	8,1	16,3	19,8
SKP	19,1	20,3	12,0	16,0	32,6
VALITUT	56,4	20,6	5,0	9,0	9,1

Vaikka ehdokkaiden keski-ikä lähentelee 50 vuoden rajaa niin yllättävän monella on vielä lapset kotona. Keskustan ehdokkaista 58,1, Kristillisten 55,2, RKP:n 53,2, Kokoomuksen 50,8 ja SDP:n 41 prosenttia elää avioliitossa, yhdessä puolison ja lasten kanssa. Lapsiperheissä elävien ehdokkaiden osuus on pudonnut edellisistä vaaleista 3 - 4 prosenttiyksiköllä sen vuoksi, että ehdokkaiden ikärakennekin on vanhentunut. Avoliitot ovat tavallisimpia Vihreiden, Vasemmistoliiton ja SKP:n ehdokkailla, joista noin 16 - 17 prosenttia elää avopuolison kanssa. Eniten perheisiin kuulumattomia on SKP:n ehdokkaissa.

Valituista 56,4 prosenttia asuu perheessä, jossa on molemmat puolisot ja alaikäisiä lapsia. Lapsettomia aviopareja on 20,6 prosenttia. Vain 9,1 prosenttia valituista on perheisiin kuulumattomia. Avoliitossa eläviä on 9 prosenttia, ja yksinhuoltajia 5 prosenttia.

Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut biologisten lasten määrän mukaan kunnallisvaaleissa 2004

Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut biologisten lasten määrän mukaan kunnallisvaaleissa 2004

	1 lapsi	2 lasta	3 lasta	4+ lasta	Ei lapsia
Äänioikeutetut	16,2	27,3	13,9	7,7	35,0
Ehdokkaat	13,5	31,4	21,5	12,7	20,9
SDP	16,1	34,7	20,9	10,3	18,1
KESK	11,1	29,3	23,7	16,4	19,6
VAS	15,9	31,9	19,7	11,3	21,2
Muut	14,3	31,6	20,9	11,9	21,3
KOK	13,1	34,0	21,5	9,9	21,5
KD	9,6	23,3	22,3	22,6	22,3
RKP	12,2	32,4	22,2	10,3	23,0
PS	13,7	23,8	20,4	16,1	25,9
VIHR	15,3	28,2	16,4	8,2	31,9
SKP	16,6	21,9	16,3	11,1	34,2
VALITUT	11,7	33,9	25,2	15,1	14,2

Perhetyyppi ei kerro sitä kuinka monella ehdokkaalla on ollut omia lapsia, koska vanhemmissa perheissä, avioerotapauksissa jne. lapset voivat asua muualla kuin ehdokas. Biologisten lasten määrä kertoo kuinka monella ehdokkaalla on kokemusta omista lapsista. Äänioikeutetuista 35 prosentilla ei ole omia lapsia, ehdokkaista taas 20,9 prosentilla ei ole lapsia. Lapsettomien osuus vaihtelee SDP:n 18,1 prosentista SKP:n 34,2 prosenttiin. Vihreillä (31,9 prosenttia lapsettomia) on runsaasti nuoria ehdokkaita, jotka ehkä vielä eivät ole hankkineet lapsia. Suuria perheitä on eniten Kristillisillä, joiden ehdokkaista 22,6 prosentilla on vähintään neljä lasta, ja Keskustalla, joiden ehdokkaista 16,4 prosentilla on neljä lasta tai enemmän. Suuret perheet ovat harvinaisimpia Vihreillä ja Kokoomuksella. Ehdokkaiden lapsiluku heijastaa alueen syntyvyyskäyttäytymistä eli suuria perheitä on eniten Pohjanmaalla ja Kainuussa ja pienimmillään perheet ovat etelä-rannikolla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.

Ehdokkaista 79,1 prosentilla on biologisia lapsia, äänioikeutetuista lapsia on vain 65,0 prosentilla. Lapsettomien ehdokkaiden osuus on kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä edellisistä kunnallisvaaleista.

Valituista 85,8 prosentilla on biologisia lapsia. 15,1 prosentilla niitä on enemmän kuin kolme, ja vain 14,2 prosentilla ei ole biologisia lapsia.

Työllisyys-ongelmat harvinaisia

Äänioikeutetuista yli puolet (54,3 %) on työssä, työttöminä 7,3 %, eläkkeellä 25,8 % ja 12,6 % opiskelee tai tekee kotitaloustyötä. Työllisten osuus on kasvanut ja työttömien osuus vähentynyt parilla prosenttiyksiköllä edellisvaaleista. Ehdokkaista työllisiä on selvästi enemmän, 74,4 %, työttömiä 6,2 % eli hieman vähemmän ja eläkeläisiä selvästi vähemmän eli vain 11,7 %. Ehdokkaissa on kuitenkin enemmän eläkeläisiä kuin edellisissä kunnallisvaaleissa (lisäystä kolme prosenttiyksikköä).

Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut pääsiallisen toiminnan mukaan kunnallisvaaleissa 2004

Ehdokkaat pääasiallisen toiminnan mukaan puolueittain Kunnallisvaaleissa 2000

	Työllinen	Työtön	Opiskelija	Eläkeläinen	Muu (kotiäiti tms.)
Äänioikeutetut	54,3	7,3	8,1	25,8	4,5
Ehdokkaat	74,4	6,2	5,4	11,7	2,4
RKP	82,9	1,9	4,8	7,9	2,4
KESK	79,3	4,2	4,9	9,4	2,1
KOK	78,9	3,1	5,6	10,0	2,4
SDP	73,9	7,3	3,8	13,4	1,7
VIHR	72,0	6,5	11,8	5,8	4,0
KD	69,6	6,6	7,8	12,8	3,2
Muut	65,6	9,7	5,9	15,4	3,5
VAS	64,7	11,1	5,3	16,4	2,5
PS	54,7	14,6	4,5	21,7	4,4
SKP	42,5	21,9	12,3	20,9	2,5
Valitut	82,9	3,0	2,3	10,6	1,3

Työllisiä on eniten RKP:n (82,9 %) Keskustan (79,3 %) ja Kokoomuksen (78,9 %) ehdokkaista, jotka siis ylittävät hallituksen 75 prosentin työllisyysastetavoitteen selvästi. Näillä puolueilla myös työttömyys on keskimääräistä harvinaisempaa. SDP:tä, Vihreitä ja Kristillisiä ehdokkaita työttömyys on vaivannut yhtä usein kuin äänioikeutettujakin, SKP:n, Perussuomalaisten ja Vasemmistoliittolaisten ehdokkaita taas keskimääräistä useammin. Vihreillä ja SKP:llä on suhteellisesti eniten opiskelijaehdokkaita (11,8 ja 12,3 %). Eläkeläisten osuus on suurin Perussuomalaisilla ja SKP:llä.

Valituista työllisiä on 82,9 %, työttömiä on vain 3 %, opiskelijoita 2,3 % ja eläkeläisiä 10,6 prosenttia. Äänioikeutetuista työttömiä on 7,3 % eli kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin valittuja. Myös eläkeläisten suhteellinen osuus likimain kaksi ja puolikertainen valittuihin nähden, ja opiskelijoiden lähes nelinkertainen.

Uudenmaan maakunnassa ehdokkaat poikkeavat työllisyysasteeltaan vähiten äänestäjäkunnasta, eroa työllisyysasteessa on vain 14 prosenttiyksikköä. Suurimmillaan ehdokkaiden ja äänestäjäkunnan välinen ero on Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa, joissa työllisyysaste-ero on noin 26 prosenttiyksikköä. Etelä-Pohjanmaan ehdokkaiden työllisyysaste on jopa parempi kuin Uudellamaalla. Kaikissa maakunnissa valittujen työllisyysaste on vielä selvästi korkeampi kuin ehdokkaiden, eikä se yhdessäkään maakunnassa jää alle 75 prosentin.

Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden työllisyysaste maakunnittain kunnallisvaaleissa 2004

Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden työllisyysaste maakunnittain kunnallisvaaleissa 2004

	Äänioikeutetut	Ehdokkaat	Valitut
Uusimaa	62,1	75,7	83,0
Itä-Uusimaa	60,6	81,7	85,3
Pohjanmaa	55,4	78,1	85,5
Varsinais-Suomi	54,9	78,2	86,3
Kanta-Häme	54,3	78,2	84,6
Pirkanmaa	53,8	72,6	83,5
Keski-Pohjanmaa	53,3	76,7	81,6
Pohjois-Pohjanmaa	52,7	74,0	82,9
Päijät-Häme	52,6	73,5	82,6
Etelä-Pohjanmaa	51,5	78,0	87,3
Kymenlaakso	50,6	75,0	82,8
Keski-Suomi	50,6	70,2	80,4
Satakunta	50,5	75,1	83,2
Etelä-Karjala	49,0	74,8	83,6
Pohjois-Savo	48,8	69,3	79,8
Etelä-Savo	47,5	74,0	82,5
Lappi	47,1	69,2	76,4
Pohjois-Karjala	46,3	69,9	80,5
Kainuu	44,0	63,0	78,7

Tulot paremmat kuin äänestäjillä

Ehdokkaat ovat paremmin koulutettuja ja useammin töissä olevia kuin alueen äänestäjäkunta. Tämä selittää osaksi sen, että myös heidän verotettavat tulonsa ovat keskimäärin selvästi parempia kuin äänioikeutetuilla. Äänioikeutettujen keskitulot olivat 20 200 euroa, ehdokkaiden 29 500 euroa vuoden 2002 verotuksessa. Korkeimmat tulot niin äänioikeutetuilla kuin ehdokkaillakin ovat Uudellamaalla. Suurimmillaan tuloero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä on Kymenlaaksossa (9 700 euroa) ja pienimmillään Keski-Suomessa (6 300 euroa).

Puolueittain ehdokkaiden tulot vaihtelevat Kokoomuksen 34 600:sta SKP:n 17 100 euroon. Keskustan ja SDP:n ehdokkaiden keskitulot ovat 10 000 euroa alemmat kuin Kokoomuksen ja RKP:n ehdokkailla. Vihreiden nuoremmat ja usein opiskelijaehdokkaat saavat keskimäärin 3 500 euroa enemmän tuloja kuin äänioikeutetut.

Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen keskitulot (euroa) maakunnittain kunnallisvaaleissa 2004

Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen keskitulot (euroa) maakunnittain kunnallisvaaleissa 2004

	Äänioikeutetut	Ehdokkaat	Valitut
Uusimaa	24 877	31 484	44 424
Itä-Uusimaa	22 661	29 522	35 068
Koko maa	20 185	26 578	33 251
Varsinais-Suomi	19 940	27 111	33 133
Pirkanmaa	19 471	25 514	32 379
Kanta-Häme	19 282	28 508	40 983
Pohjanmaa	19 274	27 956	33 593
Kymenlaakso	19 230	28 918	37 231
Päijät-Häme	18 761	26 040	32 875
Pohjois-Pohjanmaa	18 569	25 918	30 564
Etelä-Karjala	18 388	26 892	33 345
Satakunta	18 291	26 093	33 674
Keski-Suomi	17 904	24 203	30 321
Etelä-Pohjanmaa	17 825	24 781	31 171
Keski-Pohjanmaa	17 623	25 252	30 450
Pohjois-Savo	17 377	24 242	30 099
Lappi	17 330	25 287	30 159
Etelä-Savo	16 916	24 469	29 658
Pohjois-Karjala	16 421	23 674	31 639
Kainuu	16 318	23 162	28 660

Ehdokkaiden ja äänestäjien keskimääräiset vuositulot ovat lähimpänä toisiaan Uudellamaalla, jossa eroa on vain 27 prosenttia, ja kauimpana toisistaan ne ovat Kymenlaaksossa, jossa ehdokkaiden keskitulot ovat 50 prosenttia korkeammat kuin maakunnan äänestäjillä. Muissa maakunnissa ero vaihtelee 30 ja 48 prosentin välillä.

Läpimenneet ovat keskituloiltaan myös maakuntiensa kärkijoukkoa. Erot ehdokkaisiin ja äänioikeutettuihin ovat suurimmat Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Kanta-Hämeessä valittujen keskitulot ovat yli kaksinkertaiset äänioikeutettuihin nähden.

Ehdokkaiden keskimääräiset tulot puolueittain verrattuna äänioikeutettujen keskimääräisiin tuloihin maakunnittain kunnallisvaaleissa 2004

	Äänioikeutetut	Ehdokkaat	KESK	SDP	KOK	VAS	VIHR	KD	RKP
Uusimaa	100,0	126,6	120,6	119,2	169,6	98,0	104,5	106,0	160,6
Varsinais-Suomi	100,0	136,0	124,3	130,7	177,6	109,9	114,2	127,5	144,8
Satakunta	100,0	142,7	139,6	138,3	178,1	116,8	112,7	130,9	-
Kanta-Häme	100,0	147,9	124,4	130,4	213,2	118,2	143,4	107,2	-
Pirkanmaa	100,0	131,0	125,0	127,9	166,6	112,6	111,6	122,0	-
Päijät-Häme	100,0	138,8	136,0	124,7	169,3	119,1	128,9	125,8	-
Kymenlaakso	100,0	150,4	129,9	144,3	203,4	101,6	120,7	121,1	184,1
Etelä-Karjala	100,0	146,3	138,5	145,8	167,6	151,3	121,6	143,6	-
Etelä-Savo	100,0	144,7	146,9	138,4	182,5	96,6	146,6	109,8	-
Pohjois-Savo	100,0	139,5	147,2	143,5	186,6	116,2	108,4	120,9	-
Pohjois-Karjala	100,0	144,2	151,1	133,8	179,1	112,8	122,5	107,6	-
Keski-Suomi	100,0	135,2	135,8	133,1	166,1	121,7	111,0	121,7	-
Etelä-Pohjanmaa	100,0	139,0	145,9	127,9	161,8	108,9	115,6	109,9	-
Pohjanmaa	100,0	145,1	128,5	138,7	173,9	128,8	139,2	118,2	161,6
Keski-Pohjanmaa	100,0	143,3	151,5	121,5	168,8	119,5	98,0	136,4	186,1
Pohjois-Pohjanmaa	100,0	139,6	138,2	134,1	190,8	123,8	123,5	136,0	-
Kainuu	100,0	141,9	148,3	140,2	202,1	117,3	128,7	125,1	-
Lappi	100,0	145,9	149,0	150,9	179,2	125,5	142,5	125,1	-
Itä-Uusimaa	100,0	130,3	116,1	123,4	164,8	113,5	99,8	126,5	138,4

 

Kokoomuksen ehdokkaat poikkeavat eniten alueensa äänestäjäkunnasta: suurimmillaan ero on Kanta-Hämeessä, jossa ehdokkaiden keskimääräiset vuositulot ovat 2,1 - kertaiset äänestäjiin verrattuna. Myös Kymenlaaksossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Kokoomuksen ehdokkailla on kaksinkertaiset vuositulot äänestäjiin verrattuna.

SDP erottuu selkeimmin äänestäjäkunnasta Lapissa, jossa ero on 51 %, ja vähiten Uudellamaalla (ero 19 %). Keskustan ehdokkailla suurin ero on Keski-Pohjanmaalla, 52 %, ja pienin Itä-Uudellamaalla, 16 %. Myös Vasemmistoliiton ja Vihreiden ehdokkaiden vuosiansiot ylittävät parhaimmillaan 35 - 50 prosentilla äänestäjäkunnan tulot. Näiden puolueiden ehdokkailla tulot ovat muutamissa maakunnissa kuitenkin jopa alemmat kuin maakunnassa keskimäärin. Vasemmistoliitolla näin on Etelä-Savossa ja Uudellamaalla, Vihreillä Keski-Pohjanmaalla ja Itä-Uudellamaalla. RKP:n ehdokkaiden keskitulot ovat 40:stä 80:een prosenttiin paremmat kuin äänestäjäkunnalla keskimäärin.

Valtuustoon valittujen keskimääräiset tulot olivat 33 251 euroa. Eniten ansaitsivat Kokoomuksen valtuutetut (46 952 euroa), seuraavana tulevat RKP:n valtuutetut (38 878 euroa). SDP:n, Keskustan, Vihreiden ja Kristillisten keskimääräiset vuositulot ovat 29 761 ja 30 724 euron välillä; Vasemmistoliiton valtuutettujen keskiansiot olivat 27 034 euroa. Kaikissa puolueissa valituksi tulleiden keskiansiot ovat selvästi paremmat kuin ehdokkaaksi asettuneiden.

Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut tuloluokittain kunnallisvaaleissa 2004

Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut tuloluokittain kunnallisvaaleissa 2004

	-8 999	9 000-16 999	19 000-26 999	27 000-41 999	42 000+
Äänioikeutetut	25,0	24,9	26,7	16,1	7,2
Ehdokkaat	13,1	18,2	29,6	26,0	13,2
KOK	11,7	12,5	23,0	29,1	23,8
RKP	10,6	13,3	25,3	28,8	22,0
SDP	9,1	17,6	34,6	28,9	9,9
KESK	13,5	18,6	30,2	25,4	12,3
VIHR	21,2	17,3	26,0	23,4	12,2
KD	16,7	22,3	31,0	20,3	9,7
VAS	13,3	23,4	33,8	23,8	5,8
VALITUT	6,6	13,2	27,7	32,0	20,5

Äänioikeutetuista 23,3 prosenttia ansaitsee yli 27 000 euroa. Kokoomuksen ja RKP:n ehdokkaista puolet ylittää tuon rajan, SDP:n ehdokkaista 38,8, Keskustan 37,7, Vihreiden 35,6, ja Kristillisdemokraattien 30,0 ja Vasemmistoliiton 29,6 prosenttia ehdokkaista ylittää 27 000 euron tulorajan.

Valituista 20,5 prosenttia kuuluu yli 42 000 ansaitsevien luokkaan ja 52,5 prosentin tulot ylittävät 27 000 euroa. Vain 19,8 prosentin tulot jäävät alle 17 000 euron.

 

---

Päivitetty 11.10.2012