Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 14.3.2013

Ennakkoäänestäjistä puolet eläkeläisiä


Korjattu 19.3.2014. Korjatut luvut on merkitty punaisella. Kunnallisvaaleissa 2012 tehtiin useita valituksia hallinto-oikeuksiin ja vaalien tuloksia on muutettu hallinto-oikeuksien päätöksillä (lisäksi on korjattu lähtöaineistossa olleita virheitä).

Kunnallisvaaleissa 2012 ennakkoon äänestäneistä puolet (49,8 %) oli eläkeläisiä. Äänioikeutetuista eläkeläisistä 42,1 prosenttia äänesti ennakkoon, kun keskimäärin ennakkoon äänesti vain neljännes (24,7 %) äänioikeutetuista. Muissa ryhmissä ennakkoäänestäminen oli vähäisempää. Työllisistä ennakkoon äänesti 18,4 prosenttia ja työttömistä 18,2 prosenttia. Harvimmin ennakkoon äänestivät opiskelijat sekä muut työvoimaan kuulumattomat. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon kunnallisvaaleista 2012.

Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista pääasiallisen toiminnan mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %

Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista pääasiallisen toiminnan mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %

Ennakkoon äänestämisen todennäköisyys kasvoi ensisijaisesti iän myötä. Aktiivisimmin ennakkoon äänestivät 65–74-vuotiaat äänioikeutetut, joista 47,0 prosenttia antoi äänensä ennakkoon. Yli 75-vuotiaista vastaava osuus oli 41,6 prosenttia. Nuoremmat ikäluokat äänestivät ennakkoon harvemmin. Ennakkoon äänesti 18–24-vuotiaista 9,5 prosenttia,  25–44-vuotiaista 12,6 prosenttia ja 45–64-vuotiaista 26,3 prosenttia.

Ennakkoäänestysaktiivisuus vaihteli myös kuntakoon mukaan. Pienissä alle 2 000 asukkaan kunnissa ennakkoon äänesti 36,8 prosenttia äänioikeutetuista, kun suurissa 100 000 asukkaan kunnissa osuus jäi 21,5 prosenttiin. Pienissä kunnissa myös nuoret äänestivät ennakkoon selvästi useammin kuin suurissa kunnissa. Perheaseman suhteen ennakkoäänestäminen oli vähäisintä kotona asuvien nuorten aikuisten kohdalla ja yleisintä perheettömien sekä avo- tai avioliitossa asuvien kohdalla. Aktiivisimmin ennakkoon äänestivät avio- tai avoliitossa elävät yli 65-vuotiaat. Myös henkilön korkeampi koulutus lisäsi ennakkoäänestämisen todennäköisyyttä.

Ulkomaalaistaustaiset äänestivät ennakkoon harvemmin kuin henkilöt, joilla ulkomaalaistaustaa ei ollut. Iän myötä myös ulkomaalaistaustaisten äänioikeutettujen ennakkoäänestämisen todennäköisyys kasvoi. Eniten eroja ulkomaalaistaustaisten ja ei-ulkomaalaistaustaisten ennakkoäänestysaktiivisuudessa oli vanhemmissa ikäluokissa. 45–64-vuotiaista henkilöistä, joiden molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla, ennakkoon äänesti vain 11,4 prosenttia. Samanikäisistä henkilöistä, joiden toinen vanhempi oli syntynyt ulkomailla, ennakkoon äänesti 25,6 prosenttia ja suomalaistaustaisista 27,1 prosenttia.

Kunnallisvaaleissa 2012 sekä naisten että miesten äänestysaktiivisuus jäi edellisvaaleja matalammalle tasolle. Naisten äänestysaktiivisuus on jäänyt alle 60 prosentin viimeksi kunnallisvaaleissa 2000 ja tätä ennen vuoden 1950 kunnallisvaaleissa. Äänestysaktiivisuus laski molempien sukupuolien osalta jokaisessa vaalipiirissä ja oli korkeampaa maaseutumaisissa kunnissa kuin taajaan asutuissa tai kaupunkimaisissa kunnissa.

Naisten ja miesten äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa 1950–2012, %

Naisten ja miesten äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa 1950–2012, %

Naisehdokasosuuden, naisten ääniosuuden ja naisvalittujen osuuden vuosikymmeniä kestänyt kasvu päättyi vuoden 2012 kunnallisvaaleihin. Osuudet vaihtelivat kunnittain ja puolueittain suuresti.

Naisehdokasosuus (38,8 %) laski edellisvaaleista kaikissa muissa paitsi Lapin vaalipiirissä ja ylitti 40 prosenttia ainoastaan Helsingin, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen vaalipiireissä.

Naisehdokkaat saivat 40,7 prosenttia annetuista äänistä. Vihreät oli ainoa puolue, jossa naiset keräsivät yli puolet (62,7 %) puolueen äänistä. Naisia äänestettiin naisehdokasosuuteen nähden eniten Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireissä ja vähiten Kymen vaalipiirissä. Naiset menestyivät paremmin kaupunkimaisissa kuin taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa. Maaseutumaisissa kunnissa naisten ääniosuus (35,2 %) jäi selvästi pienemmäksi kuin naisehdokasosuus (38,3 %). Kaupunkimaisissa kunnissa tilanne oli päinvastainen.

Kunnallisvaaleille tyypillisesti naisvalittujen osuus, 36,2 prosenttia, jäi koko maan tasolla naisten ääniosuutta pienemmäksi. Naiset saivat enemmistön valtuustoon kuudessa kunnassa. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa naisenemmistöisiä valtuustoja valittiin 13. Valittujen naisten osuus sekä naisten keräämä ääniosuus jakautuivat kuntien kaupunkimaisuuden suhteen samankaltaisesti kuin ehdokasosuus: kaupunkimaisissa kunnissa naisia pääsi suhteellisesti enemmän läpi kuin taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa.

Tilastokeskuksen vaalitulospalvelut

Tilastokeskus julkaisee kunnallisvaaleista katsauksen, jossa tarkastellaan muun muassa ennakkoäänestäjiä sekä eri sukupuolten äänestysaktiivisuutta sekä vaalimenestystä.

Tarkemmat vaalitulostiedot löytyvät Tilastokeskuksen PX-Web tietokantapalvelusta.

Vaalikarttapalvelu

Tietokantataulukot


Lähde: Kunnallisvaalit 2012, Katsaus ennakkoäänestämiseen sekä naisten ja miesten vaalimenestykseen, Tilastokeskus

Lisätietoja: Miina Keski-Petäjä 09 1734 3240, Jaana Asikainen 09 1734 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (522,2 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 2.4.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-1092. 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kvaa/2012/kvaa_2012_2013-03-14_tie_001_fi.html