Etusivu > Tilastot > Kunnallisvaalit > 2017 > Ehdokasasettelu ja ehdokkaiden tausta-analyysi > 1. Ehdokkaiden tausta-analyysi kuntavaaleissa 2017

1. Ehdokkaiden tausta-analyysi kuntavaaleissa 2017

Seuraavassa tarkastellaan äänioikeutettuja ja puolueiden ehdokkaaksi asettamia henkilöiden eri taustatietojen mukaan. Tiedot äänioikeutetuista on saatu 22.2.2017 perustetusta äänioikeusrekisteristä ja tiedot ehdokkaista 9.3.2017 perustetusta ehdokasrekisteristä. Taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoaineistoihin, mm. väestö-, työssäkäynti- ja perhetilastoihin sekä tutkintorekisteriin.

Ehdokkaat eroavat ikä- ja sukupuolirakenteeltaan kaikista äänioikeutetuista. Ehdokkaissa on alle 30- ja yli 70-vuotiaita huomattavasti vähemmän kuin äänioikeutetuissa sekä miehiä enemmän kuin naisia. Tämä on otettava huomioon, kun ehdokkaita verrataan äänioikeutettuihin. Analyysin taulukoissa ja kuvioissa tietoja ei ole ikävakioitu. Vakiointi pienentäisi hieman eroa ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä esim. verrattaessa ehdokkaiden ja äänioikeutettujen koulutustasoa, pääasiallista toimintaa, perheasemaa ja sosioekonomista asemaa.

Seuraavassa tarkastelussa on eritelty vain eduskuntapuolueet. Muiden puolueiden asettamat ehdokkaat ja valitsijayhdistysten ehdokkaat on esitetty yhtenä luokkana ’Muut’.

1.1. Yhteenveto

Ehdokkaiden määrä laskee, keski-ikä nousee

Kuntavaalien ehdokasmäärä on ollut jo pitkään laskussa. Nyt kuntavaaleihin asetettiin 33 618 ehdokasta, joka on 3 500 ehdokasta vähemmän kuin vuonna 2012 ja 6 100 vähemmän kuin vuoden 2000 vaaleissa. Ainoastaan Vihreä liitto ja Suomen Kristillisdemokraatit onnistuivat asettamaan ehdokkaita viimekertaista enemmän. Aiempien vuosien tapaan eniten ehdokkaista on Suomen Keskustalla, vaikka myös sen ehdokasmäärä on vähentynyt aikaisemmista vuosista.

Naisten osuus ehdokkaista on pysytellyt jo pitkään noin 40 prosentissa. Vain Vihreällä liitolla on ehdokkaissaan naisenemmistö. Sen ehdokkaista noin 58 prosenttia on naisia. Eduskuntapuolueista vähiten naisehdokkaita on Perussuomalaisilla, 25 prosenttia ehdokkaista.

Ehdokkaat ovat keskimäärin vajaan vuoden nuorempia kuin äänioikeutetut. Ehdokkaiden keski-ikä on kuitenkin noussut nopeammin kuin äänioikeutettujen. Vuodesta 2000 ehdokkaiden keski-ikä on noussut 3,6 vuotta. Samassa ajassa äänioikeutettujen keski-ikä on noussut vajaat kolme vuotta.

Puolet ehdokkaista ehdolla myös viime vaaleissa

Kaikista puolueiden asettamista ehdokkaista yli puolet oli ehdokkaana myös vuoden 2012 kuntavaaleissa ja molemmissa vaaleissa pääosin saman puolueen ehdokkaana. Viime vaaleista ehdokaslistaansa on eniten uudistanut Vihreä liitto, jonka ehdokkaista 60 prosenttia ei ollut ehdokkaana edellisissä kuntavaaleissa.

Kunnanvaltuutettuja ehdokkaista on noin viidennes. Eniten kunnanvaltuutettuja on Keskustan listoilla, noin 28 prosenttia puolueen ehdokkaista. Istuvia kansanedustajia ehdokkaana on 162.

Asukasmäärältään pienissä, alle 20 000 asukkaan kunnissa Keskustan ehdokkailla on valta-asema. Alle 5 000 asukkaan kunnissa jopa 40 prosenttia ehdokkaista on Keskustan asettamia. Suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kunnissa ehdokkaiden puoluejakauma on huomattavasti tasaisempi eikä millään puolueella ole yli 20 prosentin osuutta ehdokkaista.

Ulkomaalaistaustaiset aliedustettuja

Äänioikeutettuihin verrattuna ulkomaalaistaustaiset ovat aliedustettuina ehdokkaissa. Ulkomaalaistaustaisia, eli henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on äänioikeutetuista vajaat kuusi prosenttia ja ehdokkaista hieman yli kaksi prosenttia. Eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on RKP:llä (4,2 %) ja vähiten Keskustalla (1,2 %).

Äidinkielen mukaan tarkasteltuna tulos on samanlainen. Vieraita kieliä puhuvia on ehdokkaissa selvästi vähemmän kuin äänioikeutetuissa. Vieraita kieliä puhuvia ehdokkaita on 727. Suurin vieraskielisten ryhmä ovat venäjänkieliset, 164 ehdokasta ja toiseksi suurin vironkieliset, 72 ehdokasta.

Ehdokkaissa on yli 60 eri maan kansalaisia, vaikka ulkomaan kansalaisten osuus onkin alle prosentti kaikista ehdokkaista. Äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisia on neljä prosenttia. Ulkomaan kansalaisia on ehdokkaana 263 henkilöä. Henkilöllä voi olla useamman maan kansalaisuus. Suomen kansalaisia, joilla on myös jonkin toisen maan kansalaisuus, on ehdokkaana 462. Heidän osuutensa kaikista ehdokkaista on 1,4 prosenttia. Kaikista äänioikeutetuista tällaisia kaksoiskansalaisia on noin 1,7 prosenttia.

Ehdokkaat korkeammin koulutettuja ja enemmän työelämässä

Koulutukseltaan ehdokkaat poikkeavat äänioikeutetuista selvästi. Ehdokkaista lähes 90 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen tutkinto, kun taas äänioikeutetuista perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut 73 prosenttia. Paljolti tämä on selitettävissä äänioikeutettujen ja ehdokkaiden erilaisella ikärakenteella. Korkein koulutustaso on Vihreän liiton ehdokkailla. Heistä yli puolet on suorittanut korkeakouluasteen tutkinnon, kun kaikista ehdokkaista vastaavan tasoisen tutkinnon on suorittanut kolmannes ja äänioikeutetuista viidennes.

Ero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen ikärakenteessa heijastuu myös eroavaisuuksiin ehdokkaiden ja äänioikeutettujen työmarkkina-asemassa: ehdokkaista työllisiä on lähes 70 prosenttia, äänioikeutetuista noin puolet. Eläkkeellä on puolestaan lähes 30 prosenttia äänioikeutetuista, ehdokkaista 17 prosenttia. Työllisyysaste lasketaan työllisten osuutena työikäisestä, 18–64 -vuotiaasta väestöstä. Ehdokkaiden työllisyysaste on 78 prosenttia, äänioikeutettujen noin kymmenen prosenttiyksikköä matalampi.

Sosioekonomiselta asemaltaan ehdokkaissa on enemmän yrittäjiä kuin äänioikeutetuissa. Yrittäjien osuus työllisistä ehdokkaista on 16,5 prosenttia ja äänioikeutetuista 10,5 prosenttia. Eniten yrittäjiä on Keskustan ehdokkaista, lähes 30 prosenttia, joista yli puolet on maa- ja metsätalousyrittäjiä. Myös Kokoomuksen ehdokkaista yrittäjiä on reilu viidennes.

Kuntasektori työllistää ehdokkaita enemmän kuin äänioikeutettuja. Työllisistä ehdokkaista noin 31 prosenttia työskentelee kuntasektorilla, kun taas äänioikeutetuista kuntatyönantajan palveluksessa on 23 prosenttia. Valtiosektorin palkansaajia on ehdokkaana etenkin suuremmissa yli 100 000 asukkaan kunnissa. Niissä yli kymmenen prosenttia työllisistä ehdokkaista on valtiosektorilla kun kaikista ehdokkaista 6,5 prosenttia ja äänioikeutetuista 5,8 prosenttia työskentelee valtiolla.

Ehdokkaista reilu kolmannes elää lapsiperheen arkea

Ehdokkaat poikkeavat myös perheasemaltaan äänioikeutetuista: lapsiperheen vanhempia on ehdokkaissa (36 %) huomattavasti enemmän kuin äänioikeutetuissa (23 %). Yksin asuvia puolestaan on ehdokkaista alle 20 prosenttia kun äänioikeutetuista noin neljännes asuu yksin. Perheaseman eroavaisuutta selittää jo se, että ehdokkaiden ja äänioikeutettujen ikärakenne on erilainen.

Tämänhetkinen perheasema ei kerro sitä, kuinka monella ehdokkaalla ja äänioikeutetulla on tai on ollut omia lapsia. Asiaa voidaan kuitenkin tarkastella Väestötietojärjestelmään tallennetun lasten lukumäärätiedon perusteella. Ehdokkailla on lapsia keskimääräistä enemmän. Ehdokkaista 78 prosentilla on omia lapsia, äänioikeutetuista vastaava osuus on 65 prosenttia. Ehdokkailla on keskimäärin 2,0 lasta ja äänioikeutetuilla 1,5 lasta. Eniten lapsia on Kristillisdemokraateilla, 2,4 lasta ja vähiten Vihreän liiton ehdokkailla, 1,6 lasta.

Kokoomuksen ehdokkailla korkein tulotaso

Ehdokkaat ovat korkeammin koulutettuja ja heistä myös suurempi osa on työelämässä. Tämä selittää osin myös sen, että ehdokkaiden tulotaso on korkeampi kuin äänioikeutettujen. Ehdokkaiden käytettävissä olevan rahatulon mediaani vuonna 2015 oli 26 100 euroa, äänioikeutettujen 5 600 euroa vähemmän. Käytettävissä olevilla rahatuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Puolueittain ehdokkaiden tulot vaihtelevat Kokoomuksen 31 200 eurosta Perussuomalaisten 22 200 euroon. Kun äänioikeutettu väestö järjestetään tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen osaan, saadaan äänioikeutetun väestön tulokymmenykset. Näistä jokaisessa on hieman alle 440 000 henkilöä. Äänioikeutetun väestön suurituloisimmalla kymmenesosalla on käytettävissään vähintään 38 000 euroa ja pienituloisimmalla korkeintaan 8 250 euroa vuodessa .

Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 18 prosenttia. Ehdokkaista tulojakauman hyvätuloisimmassa päässä ovat Kokoomuksen ja RKP:n ehdokkaat. Kokoomuksen miesehdokkaista 36 prosenttia ja naisehdokkaista 25 prosenttia kuuluu ylimpään tulokymmenykseen. RKP:n ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu miehistä noin 34 ja naisista 19 prosenttia.

Alimpaan tulokymmenykseen kuuluu siis kymmenesosa kaikista äänioikeutetuista. Ehdokkaista tähän sijoittuu hieman vähemmän, noin kuusi prosenttia. Ainoastaan valitsijayhdistysten ja eduskunnan ulkopuolisten puolueiden listoilla olevista naisehdokkaista yli kymmenen prosenttia kuuluu alimpaan tulokymmenykseen. Muiden puolueiden osalla osuudet vaihtelevat 2,6 ja yhdeksän prosentin välillä.

1.2. Ehdokkaat ja äänioikeutetut sukupuolen mukaan

Vihreä liitto ja Kristillisdemokraatit kasvattivat ehdokasmääräänsä

Kuntavaaleihin asetettiin 33 618 ehdokasta. Tämä on 3 506 ehdokasta vähemmän kuin vuonna 2012. Lähes kaikilla puolueilla ehdokkaiden määrä laski edellisistä kuntavaaleista. Ainoastaan Vihreä liitto ja Suomen Kristillisdemokraatit onnistuivat asettamaan ehdokkaita enemmän kuin vuoden 2012 vaaleissa. Vihreällä liitolla oli vuoden 2012 vaaleissa 2 299 ehdokasta, nyt vuoden 2017 vaaleissa kolmesataa enemmän eli 2 600 ehdokasta. Suomen Kristillisdemokraatit kasvattivat ehdokasmääräänsä noin sadalla ehdokkaalla. Eniten ehdokkaiden määrä väheni Kansallisella Kokoomuksella niin lukumääräisesti kuin suhteellisestikin. Aiempien vuosien tapaan eniten ehdokkaita on Suomen Keskustalla (7 461), vaikka myös sen listoilta valtuustoihin pyrkijöitä on edelliskertaa vähemmän. (Taulukko 1)

Taulukko 1. Ehdokkaiden lukumäärä puolueittain kuntavaaleissa 2008, 2012 ja 2017

Puolue	Ehdokkaiden lukumäärä			Muutos edellisiin vaaleihin, %
	2008	2012	2017	2012	2017
Ehdokkaat yhteensä	38 509	37 124	33 618	-3,6	-9,4
Suomen    Keskusta    KESK	9 977	8 401	7 461	–15,8	–11,2
Kansallinen    Kokoomus    KOK	7 628	6 874	5 739	–9,9	–16,5
Perussuomalaiset    PS	1 840	4 394	3 831	138,8	-12,8
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	7 702	6 986	6 132	-9,3	-12,2
Vihreä    liitto    VIHR	2 192	2 299	2 600	4,9	13,1
Vasemmistoliitto    VAS	4 112	3 506	3 203	-14,7	-8,6
Suomen    Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	1 407	1 350	1 324	-4,1	-1,9
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	1 921	1 870	1 971	-2,7	5,4
Muut	1 730	1 444	1 357	-16,5	-6,0

Naisten osuus ehdokkaista pysyttelee 40 prosentissa

Ehdokkaista naisia on 39,9 prosenttia. Äänioikeutetuista enemmistö eli 51,2 prosenttia on naisia. Naisehdokkaiden osuus nousi vuoden 2012 kuntavaaleihin verrattuna yhdellä prosenttiyksiköllä. Vain Vihreällä liitolla on ehdokkaissaan naisenemmistö. Sen ehdokkaista 57,9 prosenttia on naisia. Toiseksi eniten naisehdokkaita on Kristillisdemokraateilla, joilla naisten osuus on 46,7 prosenttia ja kolmanneksi eniten Suomen ruotsalaisella kansanpuolueella, 43,7 prosenttia. SDP:llä, Vasemmistoliitolla, Keskustalla ja Kokoomuksella naisten osuus ehdokkaista on noin 40 prosenttia. Vähiten naisehdokkaita on Perussuomalaisilla, 25 prosenttia ehdokkaista. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Naisten osuus kaikista ehdokkaista on pysynyt noin 40 prosentin tuntumassa koko 2000-luvun. Useimmilla puolueilla naisten osuus puolueen ehdokkaista on pysytellyt hyvin samalla tasolla. Vain Vihreä liitto ja Vasemmistoliitto ovat kasvattaneet selkeästi naisten osuutta ehdokkaista viime vuosina. Vihreällä liitolla naisten osuus ehdokkaista on noussut vuodesta 2000 seitsemällä prosenttiyksikköä ja Vasemmistoliitolla 5,6 prosenttiyksikköä. (Taulukko 2)

Taulukko 2. Naisten osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista (puolueittain) kuntavaaleissa vuosina 2000–2017, %

Puolue	2000	2004	2008	2012	2017
Äänioikeutetut	51,8	51,6	51,5	51,4	51,2
Ehdokkaat	38,2	39,9	40,4	38,8	39,9
Suomen    Keskusta    KESK	38,2	39,7	40,3	39,8	39,7
Kansallinen    Kokoomus    KOK	39,1	40,4	40,3	39,1	39,0
Perussuomalaiset    PS	28,8	26,3	25,7	23,3	25,2
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	37,7	39,2	40,8	40,4	40,9
Vihreä    liitto    VIHR	50,7	52,9	56,8	56,8	57,9
Vasemmistoliitto    VAS	34,2	36,1	36,6	37,9	39,8
Suomen    Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	39,9	43,5	42,9	43,5	43,7
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	46,9	47,2	48,2	45,3	46,7
Muut	32,0	34,6	33,6	32,8	33,8

Prosentuaalisesti eniten naisehdokkaita on Uudenmaan maakunnassa (43,4 %), ja vähiten Keski-Pohjanmaalla (35,7 %). Uudenmaan lisäksi keskimääräistä enemmän naisia on ehdokkaana vain Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Pohjanmaan maakunnissa. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Naisten osuus ehdokkaista maakunnittain kuntavaaleissa 2017, %

Yli puolet ehdolla myös vuoden 2012 kuntavaaleissa

Kaikista puolueiden asettamista ehdokkaista yli puolet oli saman puolueen ehdokkaana myös vuoden 2012 kuntavaaleissa. Ehdokkaista 2,6 prosenttia oli viime vaaleissa jonkin toisen puolueen ehdokkaana ja noin 46 prosenttia ehdokkaista on uusia ehdokkaita. Eniten uusia ehdokkaita on Vihreällä liitolla, jonka ehdokkaista uusia on noin 60 prosenttia. SDP:n ehdokkaista puolestaan lähes 60 prosenttia oli ehdolla myös edellisissä vaaleissa joko SDP:n tai muun puolueen ehdokkaana. Puoluetta vaihtaneita molemmissa vaaleissa ehdokkaana olleista on vajaat kolme prosenttia. (Kuvio 3)

Kunnanvaltuutettuja kaikista ehdokkaista on noin viidennes. Eniten kunnanvaltuutettuja on Keskustan listoilla, noin 28 prosenttia puolueen ehdokkaista ja vähiten Vihreän liiton ehdokkaista, vajaat yhdeksän prosenttia. Istuvia kansanedustajia ehdokkaana on 162.

Kuvio 3. Vuonna 2012 ehdolla olleiden ja uusien ehdokkaiden osuus ehdokkaista puolueittain kuntavaaleissa 2017, %

1.3. Ikärakenne

Ehdokkaat vanhenevat vuosi vuodelta

Ehdokkaat ovat nyt keski-iältään vajaan vuoden vanhempia kuin edellisvaaleissa ja noin 3,6 vuotta vanhempia kuin vuoden 2000 ehdokkaat. Naisehdokkaat ovat noin kolme vuotta nuorempia kuin miesehdokkaat. Ehdokkaana olevien miesten keski-ikä on nyt 50,7 ja naisten 47,8 vuotta. Naisehdokkaat ovat keskimäärin neljä vuotta nuorempia kuin naisäänioikeutetut ja miesehdokkaat kaksi vuotta vanhempia kuin miesäänioikeutetut. Äänioikeutettujen keski-ikä on edellisistä kuntavaaleista noussut vajaalla vuodella ja vuodesta 2000 vajaalla kolmella vuodella. Miesten keski-ikä vaalipäivänä on nyt 48,9 ja naisten 51,5 vuotta. (Taulukko 3)

Ehdokkaiden sukupuoli- ja ikärakenne on hyvin erilainen äänioikeutettuihin verrattuna (kuviot 4 ja 5). Kummankaan ryhmän ikäpyramidi ei ole enää nimensä mukaisesti pyramidi: äänioikeutettujen ikäjakauma muistuttaa pikemminkin tornia ja ehdokkaiden toispuoleista hyrrää, jossa näkyy sekä nuorimpien että vanhimpien ikäluokkien puuttuminen ja miesten enemmyys. Miesehdokkailla painopiste on ikäluokissa 50-64 ja naisehdokkailla ikäluokassa 40–54.

Kuvio 4. Äänioikeutettujen ikajakaumat sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Kuvio 5. Ehdokkaiden ikäjakaumat sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Puolueittain tarkasteltuna vanhimmat ehdokkaat ovat Kristillisdemokraattien listoilla: 60 vuotta täyttäneiden osuus ehdokkaista on lähes 40 prosenttia ja keski-ikä on 52,2 vuotta. Nuorimpia ovat Vihreän liiton ehdokkaat. Heistä lähes 45 prosenttia on alle 40-vuotiaita, ja ehdokkaiden keski-ikä on 43,8 vuotta. Kaikista ehdokkaista noin 29 prosenttia on alle 40-vuotiaita ja noin 31 prosenttia 60 vuotta täyttäneitä. (Kuvio 6, Taulukko 3)

Kuvio 6. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) ikäluokittain kuntavaaleissa 2017, %

Taulukko 3. Ehdokkaiden keski-ikä puolueittain kuntavaaleissa 2017

	Ehdokkaat
	Yhteensä	Miehet	Naiset
Äänioikeutetut	50,3	48,9	51,5
Ehdokkaat	49,5	50,7	47,8
Suomen    Keskusta    KESK	49,5	50,9	47,5
Kansallinen    Kokoomus    KOK	49,0	49,8	47,6
Perussuomalaiset    PS	49,8	50,4	47,9
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	51,4	52,7	49,7
Vihreä    liitto    VIHR	43,8	44,6	43,1
Vasemmistoliitto    VAS	50,4	51,9	48,2
Suomen    Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	47,9	49,2	46,2
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	52,2	52,4	51,9
Muut	48,9	49,7	47,2

Naisten innokkuus ehdokkaiksi laskee 40 ikävuoden jälkeen

Miehistä ehdokkaita on 0,9 prosenttia ja naisista vastaavasti 0,6 prosenttia. Naisten ehdokkuus on kaikissa ikäluokissa pienempää kuin miesten. Ehdokkaiden osuus ikäluokasta nousee jyrkästi naisilla noin 40 ja miehillä 50 ikävuoteen saakka. Aina noin 40 ikävuoteen saakka naisten osallistumisaktiivisuus on vain hieman alhaisempaa kuin miesten, mutta sen jälkeen ero kasvaa. Kun naisten osallistumisaktiivisuus lähtee laskuun 40 ikävuoden jälkeen, miesten osallistumisaktiivisuus putoaa vasta 70-vuotiaana samalle tasolle kuin se on 40-vuotiailla miehillä.

Miesehdokkaiden osuus ikäluokasta on suurimmillaan ikävuosien 58–64 välillä, jolloin kustakin 1-vuotisikäluokasta noin 1,4–1,5 prosenttia on ehdokkaana. Naisista asettuu eniten ehdokkaaksi 40 ja 50 ikävuoden välillä, 0,9 – 1,1 prosenttia ikäluokasta. (Kuvio 7)

Kuvio 7. Ehdokkaiden osuus ikäluokasta sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Pienissä kunnissa Keskustan ehdokkaat enemmistönä

Asukasmäärältään pienissä, alle 20 000 asukkaan kunnissa Keskustan ehdokkailla on valta-asema. Alle 5 000 asukkaan kunnissa jopa 40 prosenttia ehdokkaista on Keskustan asettamia. Toiseksi ja kolmanneksi eniten tämän kokoluokan kunnissa ovat asettaneet ehdokkaita SDP ja Kokoomus. Suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa Keskustan osuus ehdokkaista on hieman yli kymmenen prosenttia. (Taulukko 4)

Suuremmissa kunnissa mikään puolue ei pääse yhtä suureen osuuteen ehdokkaista kuin Keskusta pienissä kunnissa. Asukasmäärältään 20 000 – 99 999 asukkaan kunnissa SDP:n ehdokkaiden osuus on reilu viidennes ja Kokoomuksen vajaa viidennes kaikista ehdokkaista.

Suurimmissa yli 100 000 asukkaan kunnissa ehdokkaiden puoluejakauma on huomattavasti tasaisempi: eniten ehdokkaita myös suurissa kaupungeissa ovat asettaneet Kokoomus ja SDP, molempien puolueiden osuus ehdokkaista on 15,5 prosenttia. Suurissa kaupungeissa on myös Vihreiden, Vasemmistoliiton ja SKP:n ehdokkaita keskiarvoa enemmän. Perussuomalaisten osuus ehdokkaista ei juuri vaihtele kuntakoon mukaan.

Taulukko 4. Ehdokkaiden puoluejakauma kuntakoon mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Puolue	Yht.	Kunnan kokoluokka (väestömäärä vuoden 2016 lopussa)
		- 4 999		5 000 - 9 999	10 000 - 19 999	20 000 - 49 999	50 000 - 99 999	100 000+
Ehdokkaat yhteensä	100,0	100,0		100,0	100,0	100,0	100,0	100,0
Suomen    Keskusta    KESK	22,2	40,0		28,5	23,0	15,4	15,5	10,5
Kansallinen    Kokoomus    KOK	17,1	15,0		16,1	17,9	18,6	20,0	15,5
Perussuomalaiset    PS	11,4	13,3		10,0	12,3	11,0	10,2	11,6
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	18,2	14,2		17,6	19,1	21,8	21,8	15,5
Vihreä    liitto    VIHR	7,7	2,4		4,1	5,7	9,9	10,7	13,9
Vasemmistoliitto    VAS	9,5	6,0		9,2	8,1	11,5	8,8	12,7
Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	3,9	1,3		5,8	5,5	2,6	3,5	4,7
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	5,9	3,6		4,8	6,1	6,2	6,7	7,9
Muut	4,0	4,4		3,8	2,2	2,9	2,9	7,6

1.4. Ulkomaalaistausta

Vieraskielisiä ehdokkaita reilut kaksi prosenttia

Ehdokkaiden kielijakauma noudattaa pääpiirteissään maakuntien väestön kielijakaumaa. Ruotsinkielisiä on ehdokkaina (5,6 %) hieman enemmän kuin heitä on äänioikeutetuissa (4,7 %). Uudellamaalla ruotsinkieliset ovat aktiivisempia, heitä on ehdokkaista 13,4 prosenttia, kun äänioikeutetuista heitä on 8,0 prosenttia.

Muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia on äänioikeutetuista 5,7 prosenttia. Ehdokkaista vieraskielisiä on huomattavasti vähemmän, vain 2,2 prosenttia. Vieraskielisten osuus ehdokkaista on kuitenkin kasvanut hieman vuoden 2012 vaaleista, jolloin vieraskielisten ehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista oli 1,8 prosenttia.

Kaikissa ehdokkaissa vieraskielisten aliedustus on 3,5 prosenttiyksikköä. Vieraskielisiä ehdokkaita on siis vähemmän kuin väestössä on vieraskielisiä äänioikeutettuja. Suurin aliedustus on niillä alueilla, joissa vieraskielisten osuus väestöstä on suurin eli Uudellamaalla - erityisesti pääkaupunkiseudulla - ja Varsinais-Suomessa. Uudellamaalla vieraskielisiä on 7,1 ja Varsinais-Suomessa 3,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin heitä on äänioikeutetuissa. (Taulukko 5)

Kotimaisia kieliä puhuvista saamenkielisiä on ehdokkaana keskimääräistä enemmän. Saamenkielisistä äänioikeutetuista 2,5 prosenttia on ehdokkaana. Kaikista äänioikeutetuista keskimäärin 0,8 prosenttia on ehdokkaana. (Taulukko 6)

Taulukko 5. Äänioikeutetut ja ehdokkaat äidinkielen mukaan maakunnittain kuntavaaleissa 2017, %

Maakunta	Äänioikeutetut			Ehdokkaat
	Suomi, saame	Ruotsi	Muu kieli	Suomi, saame	Ruotsi	Muu kieli
MANNER-SUOMI	89,6	4,7	5,7	92,2	5,6	2,2
Uusimaa	81,1	8,0	10,9	82,8	13,4	3,8
- Pääkaupunkiseutu	80,9	5,6	13,5	82,9	11,6	5,5
Varsinais-Suomi	88,7	5,7	5,7	91,1	6,9	2,0
Satakunta	96,9	0,3	2,7	98,5	0,3	1,2
Kanta-Häme	96,3	0,4	3,4	98,7	0,4	0,9
Pirkanmaa	95,7	0,4	4,0	98,1	0,3	1,6
Päijät-Häme	95,6	0,3	4,1	98,3	0,2	1,5
Kymenlaakso	94,2	0,8	5,0	95,7	1,3	3,0
Etelä-Karjala	94,8	0,2	5,0	96,7	0,0	3,3
Etelä-Savo	97,3	0,2	2,6	98,0	0,0	2,0
Pohjois-Savo	97,5	0,1	2,4	97,9	0,3	1,8
Pohjois-Karjala	96,8	0,1	3,1	97,9	0,2	1,9
Keski-Suomi	97,1	0,2	2,7	98,1	0,0	1,9
Etelä-Pohjanmaa	97,7	0,3	1,9	98,1	0,3	1,6
Pohjanmaa	45,5	49,5	5,1	44,4	51,7	3,9
Keski-Pohjanmaa	88,5	9,2	2,3	89,9	8,6	1,5
Pohjois-Pohjanmaa	97,6	0,2	2,2	98,5	0,4	1,1
Kainuu	97,7	0,1	2,2	97,9	0,2	1,9
Lappi	97,6	0,2	2,2	98,4	0,2	1,4

Vieraskielisten ehdokkuus on huomattavasti harvinaisempaa. Ehdokkaista vieraskielisiä on 727. Se on 0,3 prosenttia äänioikeutetuista vieraskielisistä. Suurin vieraskielisten ryhmä ehdokkaissa ovat venäjänkieliset, 164 ehdokasta, ja toiseksi suurin vironkieliset, 72 ehdokasta. (Taulukko 6)

Eniten vieraskielisiä ehdokkaita on Vihreällä liitolla, 4,2 prosenttia ehdokkaista, ja toiseksi eniten Kristillisdemokraateilla (3,4 %). Pienin vieraskielisten osuus ehdokkaista on Keskustalla (1,3 %). (Kuvio 8)

Taulukko 6. Äänioikeutetut ja ehdokkaat äidinkielen mukaan, suurimmat kieliryhmät eriteltyinä, kuntavaaleissa 2017, %

Kieli	Äänoikeutetut	Ehdokkaat
		Lukumäärä	%  äänioikeutetuista
Kaikki kielet yhteensä	4 390 971	33 607	0,8
suomi	3 930 811	30 965	0,8
ruotsi	208 424	1 877	0,9
saame	1  458	36	2,5
Vieraskieliset yhteensä	250 278	727	0,3
venäjä	57 531	164	0,3
eesti, viro	39 122	72	0,2
arabia	10 489	44	0,4
englanti	14 058	40	0,3
kurdi	8 057	40	0,5
turkki	5 380	39	0,7
somali	10 199	31	0,3
persia	6 267	22	0,4
espanja	5 969	21	0,4
saksa	5 425	21	0,4
bosnia	1 476	16	1,1
albania	3 228	14	0,4
ranska	6 013	12	0,2
unkari	2 383	12	0,5
hollanti	1 442	12	0,8
portugali	1 907	11	0,6

Kuvio 8. Vieraskielisten osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista (puolueittain) kuntavaaleissa 2017, %

Ulkomaalaistaustainen ehdokas edelleen melko harvinainen

Väestön ulkomaalaistaustaisuutta voidaan tarkastella myös henkilön syntyperän mukaan. Äänioikeutetuista 94,1 ja ehdokkaista 97,8 prosenttia on suomalaistaustaisia eli henkilöitä, joiden vanhemmista vähintään toinen on Suomessa syntynyt. Ulkomaalaistaustaisia on siis vajaat kuusi prosenttia äänioikeutetuista ja reilut kaksi prosenttia ehdokkaista. Ulkomaalaistaustaisten osuus äänioikeutetuista on kasvanut vuodesta 2008 lähtien enemmän kuin ehdokkaista. (Taulukko 7)

Toisen polven maahanmuuttajia eli niitä, jotka ovat itse syntyneet Suomessa, mutta joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on vielä varsin vähän niin äänioikeutetuissa (0,2 %) kuin ehdokkaissakin (0,1 %). Ensimmäisen polven maahanmuuttajien (henkilö itse ja vanhemmat syntyneet ulkomailla) kohdalla on selvä aliedustus ehdokkaissa. Kaikista äänioikeutetuista tähän ryhmään kuuluu 5,7 prosenttia, kun ehdokkaista heitä on vain 2,2 prosenttia.

Taulukko 7. Ulkomaalaistaustaisten (henkilöt, joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla) osuus ehdokkaista kuntavaaleissa 2008–2017, %

	Äänioikeutetut			Ehdokkaat
	Henkilöitä	%		Henkilöitä	%
2008
Yhteensä	4 196 522	100,0		38 505	100,0
Suomalaistaustaiset	4 061 481	96,8		37 929	98,5
Vanhemmat synt. ulkomailla, itse Suomessa	3 212	0,1		30	0,1
Vanhemmat synt. ulkomailla, itse ulkomailla	131 829	3,1		546	1,4
2012
Yhteensä	4 303 061	100,0		37 124	100,0
Suomalaistaustaiset	4 111 553	95,6		36 402	98,1
Vanhemmat synt. ulkomailla, itse Suomessa	5 086	0,1		31	0,1
Vanhemmat synt. ulkomailla, itse ulkomailla	186 422	4,3		691	1,9
2017
Yhteensä	4 394 748	100,0		33 618	100,0
Suomalaistaustaiset	4 135 837	94,1		32 862	97,8
Vanhemmat synt. ulkomailla, itse Suomessa	9 512	0,2		23	0,1
Vanhemmat synt. ulkomailla, itse ulkomailla	249 399	5,7		733	2,2

Puolueittain tarkasteltuna eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on RKP:llä, 4,2 prosenttia ehdokkaista ja vähiten Keskustalla (1,2 %) ja Kokoomuksella (1,8 %). Keskimääräistä enemmän ulkomaalaistaustaisia on myös Vihreiden, Kristillisdemokraattien, SKP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaissa. (Kuvio 9)

Kuvio 9. Ulkomaalaistaustaisten (henkilöt, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla) osuus puolueittain kuntavaaleissa 2017, %

Kaksoiskansalaisia ehdokkaina 462

Ehdokkaissa on yli 60 eri maan kansalaisia, vaikka ulkomaan kansalaisten osuus onkin alle prosentti kaikista ehdokkaista. Äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisia on neljä prosenttia. Ulkomaan kansalaisia on ehdokkaana 263 henkilöä. Suurin kansalaisuusryhmä on Viro 50 ehdokkaallaan, ja seuraavaksi suurimmat Ruotsi 30 ja Venäjä 28 ehdokkaallaan.

Suomen kansalaisia, joilla on myös jonkin toisen maan kansalaisuus, on ehdokkaana 462. Heidän osuutensa kaikista ehdokkaista on 1,4 prosenttia. Kaikista äänioikeuteuista tällaisia kaksoiskansalaisia on yhteensä lähes 75 000 eli 1,7 prosenttia. Eniten ehdokkaissa on toiselta kansalaisuudeltaan Venäjän kansalaisia, 105 henkilöä, ja seuraavaksi Ruotsin kansalaisia, 58 henkilöä.

Taulukko 8. Äänioikeutetut ja ehdokkaat kansalaisuuden mukaan kuntavaaleissa 2017

Kansalaisuus	Äänioikeutetut			Ehdokkaat
	1. kansalaisuus	2. kansalaisuus		1. kansalaisuus	2. kansalaisuus
Kaikki kansalaisuudet	4 391 009	74 733		33 618	462
Suomen kansalaiset	4 217 752	..		33 355	..
Ulkomaan kansalaiset	173 257	74 733		263	462
Venäjä	22 637	22 266		28	105
Ruotsi	6 293	4 309		30	58
Turkki	3 383	2 254		..	37
Iran	2 101	3 100		..	25
Viro	40 290	3 260		50	19
Saksa	3 763	1 595		..	17
Afganistan	2 262	1 885		..	10
Alankomaat	1 249	303		10	..

1.5. Koulutustaso

Vihreän liiton ehdokkaat koulutetuimpia

Koulutukseltaan ehdokkaat poikkeavat äänioikeutetuista selvästi. Ehdokkaista lähes 90 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen tutkinto, kun taas äänioikeutetuista perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut 73 prosenttia. Osin tämä selittyy sillä, että ehdokkaissa on hyvin vähän vanhimpien ikäryhmien edustajia, joiden koulutustaso on yleensä heikompi kuin nuorempien. Vähintään alimman korkea-asteen tutkinto on äänioikeutetuista 31 prosentilla ja ehdokkaista 46 prosentilla. (Kuvio 10)

Korkein koulutustaso on Vihreän liiton ehdokkailla. Heistä yli puolet on suorittanut korkeakouluasteen tutkinnon, kun kaikista ehdokkaista vastaavan tasoisen tutkinnon on suorittanut kolmannes ja äänioikeutetuista noin viidennes. Myös RKP:n, Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien ehdokkaissa on enemmän korkeakouluasteen suorittaneita kuin ehdokkaissa keskimäärin.

Kuvio 10. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) koulutusasteen mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Ehdokkaiden koulutustaso heijastaa alueiden koulutusrakenne-eroja. Uudellamaalla korkeasti koulutettujen osuus sekä äänioikeutetuista että ehdokkaista on muuta maata suurempi (Kuvio 11). Uudellamaalla yli 40 prosenttia ehdokkaista on suorittanut korkeakouluasteen tutkinnon. Muilla alueilla korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus ehdokkaista jää alle 35 prosentin.

Kuvio 11. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaineiden osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista maakunnittain kuntavaaleissa 2017, %

1.6. Työmarkkina-asema

Ehdokkaista eläkeläisiä vajaa viidennes

Ehdokkaista työllisiä on 68 prosenttia ja työttömiä on saman verran kuin äänioikeutetuissa, hieman yli kahdeksan prosenttia. Eläkeläisiä ehdokkaissa puolestaan on selvästi vähemmän, eli vain vajaat 17 prosenttia ehdokkaista. Tarkasteltaessa työikäistä väestöä (18–64 -vuotiaat) ehdokkaista on noin 78 prosenttia työllisiä, kun saman ikäisissä äänioikeutetuissa työllisten osuus on kymmenen prosenttiyksikköä pienempi. Opiskelijoita ja muita työvoiman ulkopuolella olevia on tämän ikäisissä äänioikeutetuissa selvästi enemmän kuin ehdokkaissa. (Kuvio 12)

Äänioikeutetuista noin puolet on töissä, työttömänä on kahdeksan prosenttia ja eläkkeellä lähes 30 prosenttia. Opiskelemassa äänioikeutetuista on seitsemän prosenttia ja muuten työvoiman ulkopuolella noin neljä prosenttia.

Työllisiä on eniten Kokoomuksen, RKP:n ja Keskustan ehdokkaissa, joista noin 75 prosenttia on töissä. Näillä puolueilla työttömyys on keskimääräistä harvinaisempaa. Eniten opiskelijoita on Vihreällä liitolla, jonka ehdokkaista yhdeksän prosenttia on opiskelijoita. Eläkkeellä olevia ehdokkaista on eniten Kristillisdemokraateilla, Vasemmistoliitolla ja Perussuomalaisilla, joiden ehdokkaista yli viidennes on eläkeläisiä.

Kuvio 12. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) pääasiallisen toiminnan mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Ehdokkaiden työllisyysaste 78 prosenttia

Työllisyysaste lasketaan 18-64 -vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Kaikista 18-64-vuotiaaista ehdokkaista työllisiä on 78 prosenttia. Äänioikeutettujen työllisyysaste on kymmenen prosenttiyksikköä alempi. Ehdokkaiden työllisyysasteet noudattelevat alueellisesti maakuntien yleisiä työllisyysasteita. Siellä, missä koko väestön työllisyysaste on korkea, myös ehdokkaiden työllisyys on korkealla tasolla. Pohjanmaalla on korkein koko väestön työllisyysaste, 73,5 prosenttia ja siellä myös ehdokkaista yli 83 prosenttia on työelämässä. Vastaavasti Pohjois-Karjalassa, jossa yleinen työllisyysaste on maan alhaisin, myös ehdokkaiden työllisyys keskiarvoa alempi. (Kuvio 13, Taulukko 9)

Ehdokkaiden työllisyysasteet ovat lähimpänä äänioikeutettujen työllisyysasteita Uudellamaalla ja Keski-Suomessa, jossa ehdokkaiden työllisyysaste on 7,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin äänioikeutettujen. Suurin ero työllisyysasteissa on puolestaan Päijät-Hämeessä eli 13,6 prosenttiyksikköä. Siellä ehdokkaiden työllisyysaste on 79,5 ja äänioikeutettujen 65,8 prosenttia.

Kuvio 13. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden (18-64-v.) työllisyysaste maakunnittain kuntavaaleissa 2017, %

Taulukko 9. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden työllisyysaste (18-64-v.) maakunnittain kuntavaaleissa 2017, %

Maakunta	Molemmat sukupuolet		Miehet		Naiset
	Äänioikeutetut	Ehdokkaat	Äänioikeutetut	Ehdokkaat	Äänioikeutetut	Ehdokkaat
Manner- Suomi	67,8	77,6	66,2	76,8	69,3	78,7
Uusimaa	71,3	79,1	70,3	79,6	72,3	78,4
Varsinais-Suomi	67,8	77,8	66,1	76,3	69,4	79,7
Satakunta	66,9	78,6	65,3	77,5	68,7	80,2
Kanta-Häme	69,8	80,9	68,6	79,2	71,0	83,1
Pirkanmaa	66,4	77,0	64,9	76,4	68,1	77,8
Päijät-Häme	65,8	79,5	64,6	78,3	67,1	81,3
Kymenlaakso	63,5	72,4	61,3	72,7	65,8	71,9
Etelä-Karjala	65,1	77,5	62,9	76,9	67,5	78,4
Etelä-Savo	64,8	77,1	62,0	77,7	67,8	76,3
Pohjois-Savo	64,8	77,8	62,6	77,1	67,1	78,7
Pohjois-Karjala	61,4	73,0	58,7	69,8	64,3	78,2
Keski-Suomi	63,8	71,5	62,4	71,0	65,1	72,3
Etelä-Pohjanmaa	69,1	82,5	67,6	81,8	70,6	83,7
Pohjanmaa	73,5	83,2	72,3	82,0	74,8	84,8
Keski-Pohjanmaa	70,2	80,3	69,8	80,5	70,5	80,0
Pohjois-Pohjanmaa	64,5	76,7	63,4	74,9	65,6	79,2
Kainuu	62,6	74,3	58,9	73,9	66,7	74,8
Lappi	63,9	74,3	61,0	72,4	67,0	76,9

Yrittäjiä eniten Keskustalla ja Kokoomuksella

Kaikista työllisistä ehdokkaista lähes 30 prosenttia ja työllisistä äänioikeutetuista noin 20 prosenttia on ylempiä toimihenkilöitä. Eniten ylempiä toimihenkilöitä, eli lähes puolet työllisistä ehdokkaista, on Vihreällä liitolla. Myös RKP:n ja Kokoomuksen ehdokkaista lähes 40 prosenttia on ylempiä toimihenkilöitä. Vähiten ylempiä toimihenkilöitä on Perussuomalaisten (13,5 %) ja Vasemmistoliiton (19,6 %) ehdokkaissa. (Kuvio 14)

Kaikista työllisistä ehdokkaista yrittäjiä on 16,4 ja äänioikeutetuista 10,5 prosenttia. Eniten yrittäjiä on Keskustan ehdokkaissa (28,4 %), joista yli puolet on maa- ja metsätalousyrittäjiä. Myös Kokoomuksen ehdokkaista yrittäjiä on reilu viidennes painottuen kuitenkin enemmän muihin kuin maa- ja metsätalousyrittäjiin. Työntekijöitä on eniten Perussuomalaisten ja Vasemmistoliiton ehdokkaissa, reilu kolmannes, sekä SDP:llä, noin 31 prosenttia.

Kuvio 14. Työlliset äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) sosioekonomisen aseman mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Julkinen sektori työllistää ehdokkaita enemmän kuin äänioikeutettuja

Ehdokkaista 78 prosenttia on työllisiä. Heistä noin 46 prosenttia on yksityisen sektorin palkansaajia, 16 prosenttia yrittäjiä, 6,5 prosenttia valtion ja 31 prosenttia kunnan palkansaajia. Puolueittain työantajatyyppi vaihtelee erittäin paljon. Yksityisen sektorin palkansaajia on eniten Vasemmistoliiton, Perussuomalaisten ja SDP:n ehdokkaissa, joista yli puolet työskentelee yksityisellä sektorilla. Vähiten yksityisen sektorin palkansaajia on Keskustalla eli 36 prosenttia.

Keskustan ehdokkaista on 30 prosenttia yrittäjiä, joista suurin osa toimii maataloudessa. Vähiten yrittäjiä on SDP:ssä (5,2 %). Julkinen sektori työllistää eniten Vihreiden ehdokkaita: 36 prosenttia saa palkkansa kunnalta ja 9,4 prosenttia valtiolta. Seuraavaksi eniten julkisella sektorilla työskentelevät SDP:n ehdokkaat, 39 prosenttia on kunnan palveluksessa ja 5,5 prosenttia valtiolla. Vähiten julkisen sektorin ehdokkaita on Perussuomalaisten ehdokkaissa, joista alle 30 prosenttia työskentelee julkisella sektorilla. (Kuvio 15)

Kuvio 15. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) työnantajan sektorin mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Eniten julkinen sektori työllistää ehdokkaita suurimmissa, yli 50 000 asukkaan kunnissa. Näissä kunnissa ehdokkaista työskentelee kunta- tai valtiosektorilla noin 40 prosenttia tai ylikin. Näissä kunnissa etenkin valtiosektorilla työskentelevien ehdokkaiden osuus on suurempi kuin pienemmissä kunnissa. Pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa, yrittäjien osuus työllisistä ehdokkaista on lähes neljännes. (Taulukko 10)

Taulukko 10. Ehdokkaat työnantajan sektorin ja kuntakoon mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Kunnan kokoluokka	Yhteensä	Julkinen sektori			Yksityinen sektori	Yrittäjät
		Yhteensä	Kunta	Valtio
Äänioikeutetut
Yhteensä	100,0	28,9	23,1	5,8	60,4	10,5
-1 999	100,0	30,1	26,9	3,2	46,7	22,8
2 000-4 999	100,0	29,8	26,7	3,2	49,2	20,7
5 000-9 999	100,0	29,4	25,5	3,9	54,2	16,2
10 000-19 999	100,0	28,5	24,7	3,8	57,9	13,5
20 000-49 999	100,0	27,9	23,4	4,5	61,6	10,3
50 000-99 999	100,0	32,5	26,3	6,2	57,9	9,5
100 000+	100,0	27,9	20,3	7,7	64,6	7,5
Ehdokkaat
Yhteensä	100,0	37,8	31,3	6,5	45,6	16,4
-1 999	100,0	37,8	33,8	4,0	35,6	26,6
2 000-4 999	100,0	35,6	31,1	4,4	39,7	24,6
5 000-9 999	100,0	35,5	30,7	4,8	43,0	21,4
10 000-19 999	100,0	37,6	32,7	4,9	44,5	17,9
20 000-49 999	100,0	37,2	30,9	6,3	49,7	13,0
50 000-99 999	100,0	43,1	34,8	8,3	45,0	11,8
100 000+	100,0	39,7	28,6	11,1	51,7	8,4

1.7. Perheasema

Ehdokkaista reilu kolmannes lapsiperheen vanhempia

Ehdokkaat poikkeavat myös perheasemaltaan äänioikeutetuista: lapsiperheen vanhempia on huomattavasti enemmän ehdokkaissa (36 %) kuin äänioikeutetuissa (23 %), ja yksin asuvia vähemmän ehdokkaissa (18 %) kuin äänioikeutetuissa (25 %). Ehdokkaissa on myös vähemmän kotona asuvia nuoria. Perheaseman eroavaisuutta selittää tietenkin jo se, että ehdokkaiden ja äänioikeutettujen ikärakenne on erilainen. Ehdokkaista puuttuvat sekä ikähaitarin ala- että yläpää. Isolla osalla äänioikeutetuista lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, kun taas suuri osa ehdokkaista on sen ikäisiä, että lapset asuvat vielä kotona. (Kuvio 16, Taulukko 11)

Vihreiden ehdokkaissa on eniten lapsiperheen vanhempia eli lähes 45 prosenttia. Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkaissa lapsiperheen vanhempia on vajaat 40 prosenttia. Vasemmistoliiton ehdokkaista puolestaan on vähiten niitä, joilla on vielä alle 18-vuotiaita asumassa kotonaan. Kotona asuvia alle 25-vuotiaita nuoria on eniten RKP:n (5,4 %) ja yksin asuvia puolestaan eniten Perussuomalaisten (24 %) ehdokkaissa.

Kuvio 16. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) perhetyypin mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Taulukko 11. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) perheaseman mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Puolue	Kaikki yhteensä	Lapsiperheet (alle 18-v. lapsia)		Lapseton pari	Yksin asuva	Kotona asuva nuori	Muu
		Avio/avo- perheen vanhempi	Yksin- huoltaja
Äänioikeutetut	100,0	20,4	2,7	37,7	24,6	5,3	9,3
Ehdokkaat	100,0	31,8	4,1	37,0	18,3	2,4	6,4
Suomen    Keskusta    KESK	100,0	35,8	3,3	37,2	14,0	2,9	6,8
Kansallinen    Kokoomus    KOK	100,0	36,0	4,0	36,6	14,5	3,3	5,5
Perussuomalaiset    PS	100,0	29,2	4,3	32,5	24,4	1,4	8,3
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	100,0	28,4	4,2	41,7	19,3	1,6	4,8
Vihreä    liitto    VIHR	100,0	37,3	7,3	26,3	19,7	2,8	6,7
Vasemmistoliitto    VAS	100,0	22,4	4,6	40,4	24,3	1,1	7,2
Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	100,0	34,1	3,2	35,9	14,7	5,4	6,8
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	100,0	30,4	2,8	42,9	17,0	1,5	5,4
Muut	100,0	25,8	4,1	34,5	24,9	2,0	8,6

1.8. Lasten määrä

Ehdokkailla lapsia keskimääräistä enemmän

Perheasema ei kerro sitä, kuinka monella ehdokkaalla on tai on ollut omia lapsia, koska vanhemmissa ikäluokissa lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, ja esimerkiksi perheen hajotessa lapset voivat asua toisen vanhemman luona. Asiaa voidaan kuitenkin tarkastella Väestötietojärjestelmään tallennetun lasten lukumäärätiedon perusteella.

Ehdokkailla on lapsia keskimääräistä enemmän. Ehdokkaista 78 prosentilla on omia lapsia, äänioikeutetuilla vastaava osuus on 65 prosenttia. Eniten lapsia on Kristillisdemokraateilla, joiden ehdokkaista 22 prosentilla on vähintään neljä lasta, ja Keskustalla, joiden ehdokkaista 17 prosentilla on neljä lasta tai enemmän. Suuret perheet ovat harvinaisimpia Vihreän liiton ehdokkailla (Kuvio 17).

Äänioikeutetuista 35 prosentilla ja ehdokkaista 22 prosentilla ei ole koskaan ollut omia lapsia. Lapsettomien osuus vaihtelee SDP:n 18 prosentista Vihreän liiton 30 prosenttiin.

Kuvio 17. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) lasten lukumäärän mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Ehdokkailla on keskimäärin kaksi lasta. Kaikilla äänioikeutetuilla on puolestaan keskimäärin 1,5 lasta. Eniten lapsia on Kristillisdemokraattien ehdokkailla eli 2,4 lasta ja vähiten Vihreän liiton ehdokkailla 1,6 lasta. Äänioikeutetuilla miehillä on hieman vähemmän lapsia kuin naisilla, mutta ehdokkaissa sukupuolten välillä ei ole eroa. (Taulukko 12)

Taulukko 12. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) lasten lukumäärän (lapsia keskimäärin) mukaan kuntavaaleissa 2017

Puolue	Yhteensä	Miehet	Naiset
Äänioikeutetut	1,5	1,4	1,6
Ehdokkaat	2,0	2,0	2,0
Suomen    Keskusta    KESK	2,3	2,4	2,3
Kansallinen    Kokoomus    KOK	2,0	2,0	1,9
Perussuomalaiset    PS	1,9	1,9	2,1
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	1,9	1,9	2,0
Vihreä    liitto    VIHR	1,6	1,5	1,7
Vasemmistoliitto    VAS	1,8	1,7	1,8
Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	1,9	1,8	1,9
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	2,4	2,4	2,3
Muut	1,7	1,7	1,8

1.9. Tulotaso

Ehdokkaiden tulotaso korkeampi kuin äänioikeutettujen

Seuraavassa on tarkasteltu äänioikeutettuja ja ehdokkaita käytettävissä olevien rahatulojen mukaan. Tulotiedot ovat viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2015. Käytettävissä olevilla rahatuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Ehdokkaat ovat korkeammin koulutettuja kuin äänioikeutetut ja heistä on myös suurempi osa työelämässä. Tämä selittää osaksi sen, että myös heidän tulotasonsa on korkeampi kuin äänioikeutettujen. Äänioikeutettujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vuodelta 2015 oli 20 500 euroa, ehdokkaiden 26 100 euroa. Ehdokkaiden käytettävissä oleva rahatulo on keskimäärin 27 prosenttia suurempi kuin äänioikeutettujen. Käytettävissä olevat rahatulot ovat suurimmat Uudellamaalla niin äänioikeutetuilla (22 900 euroa/vuosi) kuin ehdokkaillakin (28 300 euroa/vuosi). (Kuvio 18, Taulukko 13)

Suurin tuloero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä on Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaalla, joissa ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on yli 6 500 euroa korkeampi kuin äänioikeutettujen. Pienin tuloero on Lapissa, Pohjois-Karjalassa, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa, alle 5 500 euroa.

 Kuvio 18. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani (euroa/vuosi) maakunnittain kuntavaaleissa 2017

Taulukko 13. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani (euroa/vuosi) maakunnittain kuntavaaleissa 2017, %

Maakunta	Äänioikeutetut			Ehdokkaat
	Molemmat sukupuolet	Miehet	Naiset	Molemmat sukupuolet	Miehet	Naiset
Manner Suomi	20 503	22 131	19 293	26 076	26 586	25 450
Uusimaa	22 916	26 636	21 631	28 296	29 134	27 020
Varsinais-Suomi	20 061	21 634	18 913	26 420	26 719	26 080
Satakunta	19 605	21 541	18 114	25 987	27 058	24 781
Kanta-Häme	20 680	22 507	19 274	27 081	27 036	27 280
Pirkanmaa	19 951	21 736	18 686	26 151	26 846	25 416
Päijät-Häme	19 363	21 159	18 144	25 886	26 588	25 062
Kymenlaakso	19 741	21 861	18 155	25 794	26 730	24 607
Etelä-Karjala	19 490	21 524	18 009	26 291	28 001	24 248
Etelä-Savo	18 649	19 698	17 757	24 926	25 411	24 222
Pohjois-Savo	19 082	20 279	18 119	24 755	25 067	24 265
Pohjois-Karjala	18 162	19 052	17 468	23 424	23 465	23 142
Keski-Suomi	19 071	20 633	17 919	24 521	24 972	23 655
Etelä-Pohjanmaa	19 352	20 737	18 268	26 330	26 610	26 092
Pohjanmaa	20 507	22 662	18 794	27 192	28 217	26 154
Keski-Pohjanmaa	19 878	22 036	18 232	25 529	25 673	25 505
Pohjois-Pohjanmaa	19 954	21 455	18 794	25 887	26 164	25 525
Kainuu	18 693	19 606	17 874	24 241	24 553	23 713
Lappi	19 510	20 538	18 717	24 536	24 816	24 091

Suurituloisimmat ehdokkaat Kokoomuksella

Puolueittain ehdokkaiden tulot vaihtelevat Kokoomuksen 31 200:sta Perussuomalaisten 22 200 euroon. RKP:n ehdokkaiden mediaanitulot ovat 29 500, Keskustan 26 900 euroa ja SDP:n 26 600. Äänioikeutettuihin verrattuna Kokoomuksen ehdokkailla on käytettävissään vuodessa yli 10 000 euroa enemmän kuin äänioikeutetuilla. Perussuomalaiset ehdokkaat ovat tulotasoltaan lähimpänä äänioikeutettuja. Heidän käytettävissä olevat rahatulonsa vuodessa ovat 1 700 euroa suuremmat kuin äänioikeutettujen. (Kuvio 19, Taulukko 14)

Kuvio 19. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden (puolueittain) käytettävissä olevien rahatulojen mediaani (euroa) kuntavaaleissa 2017

Taulukko 14. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden (puolueittain) käytettävissä olevien rahatulojen mediaani (euroa vuodessa) kuntavaaleissa 2017, %

Puolue	Mediaanitulot (€/vuosi)
	Yhteensä	Miehet	Naiset
Äänioikeutetut	20 503	22 131	19 293
Ehdokkaat	26 076	26 586	25 450
Suomen    Keskusta    KESK	26 932	27 687	26 089
Kansallinen    Kokoomus    KOK	31 190	32 789	29 328
Perussuomalaiset    PS	22 225	22 534	21 550
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	26 552	26 974	25 943
Vihreä    liitto    VIHR	25 478	25 557	25 450
Vasemmistoliitto    VAS	23 102	23 410	22 750
Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	29 483	31 130	27 585
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	23 610	24 668	23 002
Muut	22 199	21 399	22 956

Kun äänioikeutettu väestö järjestetään tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen osaan, saadaan äänioikeutetun väestön tulokymmenykset. Näistä jokaisessa on hieman alle 440 000 henkilöä. Äänioikeutetun väestön suurituloisimmalla kymmenesosalla käytettävissä on vähintään 38 000 euroa ja pienituloisimmalla kymmenesosalla korkeintaan 8 250 euroa.

Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 18 prosenttia. Ehdokkaista tulojakauman hyvätuloisimmassa päässä ovat Kokoomuksen ja RKP:n ehdokkaat. Kokoomuksen miesehdokkaista 36 prosenttia ja naisehdokkaista 25 prosenttia kuuluu ylimpään tulokymmenykseen. RKP:n ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu miehistä noin 34 ja naisista 19 prosenttia. (Kuvio 20)

Niin äänioikeutetuissa kuin ehdokkaissakin naisia on vähemmän ylimmässä tulokymmenyksessä. Suurin sukupuolten välinen ero on RKP:n, Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkailla. Näissä puolueissa miehiä on yli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän ylimmässä tulokymmenyksessä kuin naisia. Pienin ero on Vihreän liiton ehdokkailla: miehistä kuuluu ylimpään tulokymmenykseen noin kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin naisista.

Kuvio 20. Ylimpään tulokymmenykseen kuuluvien osuus puolueittain kuntavaaleissa 2017, %

Ehdokkaista alimpaan tulokymmenykseen sijoittuu noin kuusi prosenttia. Eduskuntapuolueiden ulkopuolisisten puolueiden ja valitsijayhdistysten ehdokkaista alimpaan tulokymmenykseen kuuluu vajaat kymmenen prosenttia ja RKP:n ehdokkaista miehistä 8,9 ja naisista 8,2 prosenttia. SDP:n ehdokkaista alimpaan tulokymmenykseen kuuluu vähiten, eli vain 2,6 prosenttia naisehdokkaista ja neljä prosenttia miesehdokkaista. (Kuvio 21)

Myös alimmassa tulokymmenyksessä miesten osuus on suurempi kuin naisten sekä äänioikeutetuissa että ehdokkaissa. Vain Vasemmistoliiton ja Vihreän liiton naisehdokkaista kuuluu alimpaan tulokymmenykseen suurempi osuus kuin miesehdokkaista. Kuitenkaan ero sukupuolten välillä ei ole niin suuri kuin ylimpään tulokymmenykseen kuuluvien osuuksissa.

Kuvio 21. Alimpaan tulokymmenykseen kuuluvat ehdokkaat puolueittain kuntavaaleissa 2017, %

Lähde: Kunnallisvaalit 2017, ehdokasasettelu ja ehdokkaiden tausta-analyysi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Kaija Ruotsalainen 029 551 3599, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 31.03.2017