Julkaistu: 21.4.2017
Vahvistettu tulos: Kokoomus suurin puolue, Vihreä liitto lisäsi eniten kannatustaan kuntavaaleissa 2017
Kokoomus säilytti asemansa suurimpana puolueena kuntavaaleissa.
Kokoomus sai annetuista äänistä 20,7 prosenttia,
1,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä
kuntavaaleissa. Ääniä puolue sai yhteensä 531 599, mikä on
14 291 ääntä vähemmän kuin vuonna 2012. Valittujen
kokoomusvaltuutettujen määrä laski 245 kunnanvaltuutetulla.
Vihreä liitto sai äänistä 12,5 prosenttia, puolueen kannatus
kasvoi 3,9 prosenttiyksiköllä, kaikkiaan 107 135 äänellä.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon kuntavaaleista
2017.
Puolueiden kannatus kuntavaaleissa 2008, 2012 ja 2017, %
Muut 2017: SKP, KTP, IP, Piraattip., LIBE, EOP. Femin.p. ja Valitsijayhdistykset
Muut 2012: SKP, Piraattip., IP, KTP, Muutos 2011, STP, KA, Vapausp. ja Valitsijayhdistykset
Muut 2008: SKP, IP, KTP, STP, SSP, KA ja Valitsijayhdistykset
SDP säilytti asemansa kuntavaalien toiseksi suurimpana puolueena. Puolue sai 498 252 ääntä, eli 19,4 prosenttia annetuista äänistä. Puolueen kannatus laski 0,2 prosenttiyksikköä, mutta äänimäärä kasvoi 10 328 äänellä. Myös Suomen Keskusta säilytti asemansa ja oli vaalien kolmanneksi suurin puolue. Ääniä puolue sai yhteensä 450 529 (17,5 prosenttia annetuista äänistä), mikä on 1,2 prosenttiyksikköä ja 14 638 ääntä vähemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa.
Vaalien suurin voittaja, Vihreä liitto, sai äänistä 12,5 prosenttia ja nousi kuntavaalien neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. Puolueen osuus äänistä kasvoi 3,9 prosenttiyksikköä ja äänimäärä 107 135 äänellä. Puolue saa valtuustoihin 211 valtuutettua aiempaa enemmän.
Vasemmistoliiton osuus äänistä oli 8,8 prosenttia,
0,8 prosenttiyksikköä edellisiä vaaleja enemmän, puolueen
äänimäärä kasvoi 27 011 äänellä.
Suhteellisesti eniten ääniä menetti Perussuomalaiset. Puolue sai
annetuista äänistä 8,8 prosenttia, mikä on
3,5 prosenttiyksikköä ja 80 501 ääntä vähemmän kuin
edellisissä vaaleissa. Suomen Ruotsalaisen kansanpuolueen osuus
annetuista äänistä oli 4,9 prosenttia, jossa lisäystä
0,2 prosenttiyksikköä. Kristillisdemokraatit saivat äänistä
4,1 prosenttia, 0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna
2012.
Äänestysaktiivisuus edellisten kuntavaalien tasolla
Kuntavaalien 2017 äänestysaktiivisuus oli 58,9 prosenttia,
mikä on 0,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2012.
Äänestysaktiivisuus nousi eniten Helsingin vaalipiirissä, jossa
äänestysprosentti nousi 4,4 prosenttiyksikköä edellisistä
kuntavaaleista. Äänestysaktiivisuus nousi myös Varsinais-Suomen,
Pirkanmaan, Uudenmaan, Vaasan, Hämeen ja Oulun vaalipiireissä.
Vilkkainta äänestäminen oli Vaasan vaalipiirissä, jossa äänesti
63,8 prosenttia äänioikeutetuista. Keskimääräistä vilkkaammin
äänestettiin myös Helsingin (61,8 %), Varsinais-Suomen
(60,1 %), Pirkanmaan (60,1 %) ja Satakunnan (59,9 %)
vaalipiireissä. Vaalipiirien matalin äänestysprosentti oli
Savo-Karjalassa, jossa äänensä antoi 54,8 prosenttia
äänioikeutetuista.
Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 1950–2017, %
Puolueanalyysi
Puolueanalyysissä tarkastellaan puolueiden menestystä vuoden 2017 kuntavaaleissa eri taustamuuttujien avulla luokitelluilla alueilla. Puolueiden kannatusmuutoksia verrataan edellisten vaalien tulokseen. Aineistona ovat ne äänestysalueet, joiden rajat ovat muuttuneet edellisistä vaaleista mahdollisimman vähän. Pienet, alle 1 000 äänioikeutetun äänestysalueet yhdistetään siten, että alueen keskikooksi tulee noin 2 000 äänioikeutettua. Analyysi pohjautuu noin 1 400 edellisiin vaaleihin vertailukelpoiseen alueeseen.
Analyysissä käytetään taustamuuttujina alueen elinkeinorakennetta, kaupungistumisastetta, tulotasoa, työttömyysastetta sekä lasten- ja eläkeläisten määrää. Esimerkiksi suuren työttömyyden alueella työttömyys on maan keskiarvoa suurempaa. Käytetyt taustamuuttujat eivät ole toisensa poissulkevia. Esimerkiksi alueen elinkeinorakenne ja kaupungistumisen aste kuvaa osaltaan myös alueen tulotasoa. (Ks. menetelmäseloste.)
Vaalit voittaneiden vihreiden kannatus oli suhteellisesti selvästi suurempaa alueilla, jossa eläkeläisten osuus väestöstä on pientä. Myös kokoomuksen kannatus oli suurempaa alueilla, jossa eläkeläisiä on keskimääräistä vähemmän. Keskustan kannatus sen sijaan oli selvästi suurempaa eläkeläisvoittoisilla alueilla. Myös SDP:n kannatus oli hieman suurempaa eläkeläisvoittoisilla alueilla, tosin alueiden väliset kannatuserot ovat keskustaa pienempiä. Perussuomalaisten kannatukseen ei alueen eläkeläisten määrällä näytä olleen juuri vaikutusta.
Keskusta menetti kannatustaan verrattain tasaisesti eri alueilla, riippumatta eläkeläisten määrästä. Myös kokoomuksen kohdalla kannatusmuutokset olivat verrattain pieniä. SDP lisäsi kannatustaan alueilla, joissa eläkeläisten osuus on suuri. Muilla alueilla puolue sen sijaan menetti kannatustaan. Perussuomalaiset menettivät vähiten kannatustaan alueilla, joissa eläkeläisten osuus on keskimääräistä pienempi.
Puolueiden kannatus eläkeläisten määrän mukaan rajatuilla alueilla 2017 kuntavaaleissa, %
Puolueiden kannatuksen muutos eläkeläisten määrän mukaan rajatuilla alueilla 2017 kuntavaaleissa, %
Keskustan ja vähemmässä määrin myös Perussuomalaisten kannatus painottui haja-asutusalueille. Kokoomuksen ja vihreiden kannatusprofiili on tällä mittarilla lähes päinvastainen, puolueiden kannatus oli suurimmillaan kaupunkialueilla. SDP:n kannatus on tällä mittarilla muista poikkeavaa, suurin suosio saavutettiin kaupunkeja harvemmin asutuissa asutuskeskuksissa.
Keskusta menetti 2017 vaaleissa kannatustaan melko tasaisesti eri asumistiheyden alueilla. Kokoomuksen kannatus pieneni eniten asutuskeskuksissa, Perussuomalaisten tasaisesti eri asutusalueilla. SDP sen sijaan menetti asemiaan kaupunkialueilla, mutta onnistui lisäämään kannatustaan harvemmin asutuilla alueilla. Vihreiden kannatus kasvoi kaikilla alueilla, eniten kaupungeissa ja asutuskeskuksissa.
Puolueiden kannatus asumistiheyden mukaan rajatuilla alueilla 2017 kuntavaaleissa, %
Puolueiden kannatuksen muutos asumistiheyden mukaan rajatuilla alueilla 2017 kuntavaaleissa, %
Suuren työttömyyden alueilla SDP ja Vasemmistoliitto saivat keskimääräistä suuremman kannatuksen. Kokoomuksen ja vihreiden kohdalla tilanne on päinvastainen, kannatus oli suurempaa matalan työttömyyden alueilla. Perussuomalaisten kannatus sen sijaan oli keskimääräistä pienempää matalan työttömyyden alueilla.
Keskusta ja kokoomus menettivät asemiaan kaikilla eri työllisyysasteen alueilla, keskusta tasaisesti kaikilla, kokoomus erityisesti suuren ja keskimääräisen työttömyyden alueilla. Vihreät ja Vasemmistoliitto kasvattivat kannatustaan kaikilla, mutta eniten suuren työttömyyden alueilla. SDP paransi kannatustaan lähinnä suuren työttömyyden alueilla. Perussuomalaisten kannatus laski kaikilla alueilla, mutta erityisesti alueilla joissa työttömyysaste on keskimääräistä suurempi.
Puolueiden kannatus työttömyysasteen mukaan rajatuilla alueilla 2017 kuntavaaleissa, %
Puolueiden kannatuksen muutos työttömyysasteen mukaan rajatuilla alueilla 2017 kuntavaaleissa, %
Keskustan kannatus oli suurinta matalan tulotason alueilla. Tämä selittyy sillä, että puolueen vahvoilla alueilla, maatalousvaltaisilla ja haja-asutusalueilla, tulotaso on keskimääräistä matalampi. Kokoomuksen ja vihreiden kannatusprofiilit ovat tämänkin muuttujan osalta toistensa kaltaiset, kannatus on suurimmillaan korkean tulotason alueilla. SDP ja Vasemmistoliito keräsivät suosiota keskimääräisen tulotason alueilta, Perussuomalaisten kannatus painottui lievästi matalamman tulotason alueille.
Keskusta menetti eniten kannatusta matalan tulotason alueilla, Perussuomalaisten kannatus putosi eniten matala- ja keskituloisilla alueilla. Kokoomus menetti suhteellisesti eniten kannatustaan keskituloisilla ja SDP korkean tulotason alueilla. Keskimääräisen ja matalan tulotason alueilla SDP onnistui lisäämään kannatustaan. Vihreiden kannatus kasvoi kaikilla alueilla, suhteellisesti eniten korkean tulotason alueilla.
Puolueiden kannatus tulotason mukaan rajatuilla alueilla 2017 kuntavaaleissa, %
Puolueiden kannatuksen muutos tulotason mukaan rajatuilla alueilla 2017 kuntavaaleissa, %
Tilastokeskuksen vaalitulospalvelut
Tilastokeskus julkaisi ennen vaaleja 31.03.2017 kuntavaaliehdokkaiden taustoista katsauksen, jossa tarkastellaan muun muassa ehdokkaiden sukupuolijakaumaa, ikää, syntyperää, koulutusta, työllisyyttä, tulotasoa ja perheasemaa verrattuna äänioikeutettujen vastaaviin tietoihin. Katsausta täydennetään 27.04.2017 valittujen taustatiedoilla.
Tilastokeskus avasi 11.04.2017 verkossa maksuttoman vaalikarttapalvelun, jossa on kartoin ja kuvioin havainnollistettua tietoa kuntavaaleista. Teemoina ovat muun muassa äänestysaktiivisuus, eniten ääniä saanut puolue, puolueiden kannatus ja kannatuksen muutos sekä nuorten, naisten ja uusien valtuutettujen osuus. Tietoja voi tarkastella eri aluetasoilla: kunnittain, vaalipiireittäin ja suurimmissa kaupungeissa äänestysalueittain. Karttojen tiedot päivitetään vahvistetun vaalituloksen tiedoilla 21.04.2017.
Tarkemmat vaalitulostiedot löytyvät Tilastokeskuksen PX-Web-tietokantapalvelusta, jossa jokainen voi muodostaa omia tilastotaulujaan vaaleista. Tietokantataulukot kunnallisvaalien ennakkotiedoista tuotettiin 11.04.2017. Kunnallisvaalien vahvistetun tuloksen mukaiset tietokantataulukot julkistetaan 21.04.2017.
Lähde: Kuntavaalit 2017, vahvistettu tulos, Tilastokeskus
Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (418,1 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
-
- Kuntavaalit, laatuseloste (21.4.2017)
Päivitetty 21.4.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-1092. ennakkotieto 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kvaa/2017/03/kvaa_2017_03_2017-04-21_tie_001_fi.html