Etusivu > Tilastot > Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema > 2014 > 1. Vaihtotaseen alijäämä supistui. Vienti edelleen vaisua huippuvuosiin verrattuna

1. Vaihtotaseen alijäämä supistui. Vienti edelleen vaisua huippuvuosiin verrattuna

Vaihtotase pysyi alijäämäisenä vuonna 2014 tavarakaupan ja ensitulon ylijäämästä huolimatta. Vienti oli edelleen vaisua huippuvuosiin verrattuna. Maksutaseen mukaisen tavaratuonnin lasku jatkui. Pääomaa tuotiin nettomääräisesti. Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema laski.

1.1 Vaihtotase

Vuonna 2014 vaihtotase oli 1,8 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä oli seurausta alijäämäisestä palvelutaseesta ja tulojen uudelleenjaon tilistä. Palvelutaseen alijäämä oli 1,8 miljardia euroa ja tulojen uudelleenjaon tilin alijäämä 2,4 miljardia euroa. Tavarakauppa oli 1,3 miljardia ylijäämäinen ja ensitulon tili oli 1,1 miljardia ylijäämäinen.

Kuvio 1: Vaihtotase alaerineen, netto, 2006–2014, miljardia euroa

Aikaisempaan vuoteen verrattuna vaihtotaseen alijäämä väheni. Tämä johtui siitä, että tavarakaupan ja ensitulon ylijäämät kasvoivat. Vaihtotaseen tuloerät kasvoivat edeltävästä vuodesta 1,6 prosenttia, mikä oli pääosin ensitulojen vaikutusta. Vaihtotaseen menoerät pysyivät edellisvuoden tasolla.

Kuvio 2: Vaihtotase alaerineen tulot ja menot, 2006–2014, miljardia euroa

1.1.1 Tavarakauppa

Maksutaseen mukainen tavaravienti vuonna 2014 oli 57,2 miljardia euroa ja tuonti 55,9 miljardia euroa, eli kauppatase oli ylijäämäinen. Tavarakaupan vienti kasvoi 0,7 prosenttia vuoden 2013 tavaraviennistä tuonnin laskiessa 1,2 prosenttia. Viennin huippuvuodesta 2008 maksutaseen mukainen tavaravienti on laskenut peräti 12 prosenttia ja maksutaseen mukainen tavaratuonti 4 prosenttia.

Kuvio 3: Maksutaseen mukaiset tavaravienti ja tavaratuonti vuosina 2006-2014, miljardia euroa

1.1.2 Palvelut

Suomen palvelutase oli 1,8 miljardia alijäämäinen kun palveluiden vienti oli 21,2 miljardia euroa ja tuonti 23,0 miljardia euroa. Palveluiden viennissä suurin yksittäinen erä oli televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut, joka selitti kolmanneksen palveluiden kokonaisviennistä. Palveluiden viennin muita keskeisiä eriä olivat muut liike-elämän palvelut ja matkailu. Merkittävimpiä eriä palveluiden tuonnissa olivat muut liike-elämän palvelut, kuljetus ja matkailu.

Palveluvienti ja -tuonti laskivat molemmat vuodesta 2013, palveluiden vienti laski 4,9 prosenttia ja tuonti 3 prosenttia. Palveluiden vienti laski lähes poikkeuksetta kaikissa alaerissä. Kasvua oli televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut erässä, joissa vienti kasvoi jopa 27 prosenttia edellisestä vuodesta. Palveluiden tuonti kasvoi eniten tuotannollisten palveluiden erässä ja laski rakentamisen ja muiden palveluiden erissä.

Kuvio 4: Palveluviennin erät 2014

Matkailutulot vuonna 2014 olivat 2,7 miljardia euroa ja –menot 4,0 miljardia euroa, minkä johdosta matkailutase oli peräti 1,3 miljardia euroa alijäämäinen. Matkailutulot laskivat edellisvuoteen verrattuna 11 prosenttia ja matkailumenot pysyivät edellisvuoden tasolla. Matkailutulojen lasku johtui venäläisten matkailijoiden laskeneesta kulutuksesta Suomessa. Matkailumenot ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2006. Matkailumenot Espanjaan, Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin kasvoivat edellisvuodesta – Viroon suuntautuviin matkoihin käytetyt matkailumenot sen sijaan laskivat edellisvuodesta.

Kuvio 5: Suomesta ulkomaille suuntautuneen matkailun menot vuosina 2010–2014, miljoonaa euroa

1.1.3 Vienti maittain

Tavara- ja palveluviennin kannalta merkittävimpiä maita olivat Ruotsi, Saksa ja Venäjä. Ruotsi oli selkeästi suurin kauppakumppani tavaroissa ja palveluissa. Vuonna 2014 yhteenlaskettu tavara- ja palveluvienti Ruotsiin oli arvoltaan 9,9 miljardia (tavaravienti 6,9 ja palveluvienti 2,9 miljardia). Maittainen vientijakauma on muuttunut vuodesta 2013 siten, että Saksa on noussut toisiksi suurimmaksi vientimaaksi, kun vuonna 2013 Venäjä oli Suomen toiseksi suurin kauppakumppani. Tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti Venäjälle laski 17 prosenttia vuodesta 2013. Tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti Saksaan puolestaan kasvoi 21 prosenttia. Kasvu tuli tavarakaupan viennin kasvusta, sillä palveluvienti Saksaan laski hieman.

Kuvio 6: Tavaroiden ja palveluiden vienti maittain 2014, miljardia euroa

Tuonti Venäjältä on viime vuosina ollut selvästi vientiä suurempaa. Vuodesta 2008 tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti Venäjälle on laskenut 34 prosenttia ja tuonti 17 prosenttia. Venäjän kaupan hiipuessa 2014 tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu tuonti Venäjältä laski 1,9 miljardia verrattuna edelliseen vuoteen. Vienti laski 1,2 miljardia. Venäjän kaupan alijäämäisyys vuonna 2014 siis laskee vuoden 2013 3,2 miljardista eurosta 2,5 miljardiin euroon.

Kuvio 7: Tavaroiden ja palveluiden Venäjän-kauppa vuosina 2006-2014, miljardia euroa

1.1.4 Ensitulo ja tulojen uudelleenjako

Vuonna 2014 Suomeen maksetut ensitulot olivat 16,4 miljardia ja Suomesta ulkomaille maksetut ensitulot olivat 15,2 miljardia euroa, mikä sai ensitulon tilin 1,1 miljardia ylijäämäiseksi. Ensitulon tilin ylijäämä oli korkein neljään vuoteen. Sekä Suomeen maksetut että Suomesta ulkomaille maksetut ensitulot kasvoivat vuoden 2013 tasosta.

Ensitulon tili koostuu palkansaajakorvauksista, sijoitustuloista ja muusta ensitulosta. Näistä merkittävin erä on sijoitustulot, joita maksettiin Suomeen nettomääräisesti 0,7 miljardia euroa.Vuonna 2014 Suomeen maksetut sijoitustulot olivat 14,9 miljardia, joista osinkotuloja oli 9,2 miljardia euroa, mikä oli selkeästi enemmän kuin edeltävinä vuosina. Suomeen maksetut korkotulot sen sijaan pysyivät edellisvuosien tasolla kun korkotuloja oli 4,7 miljardia.

Suomesta ulkomaille maksetut sijoitustulot olivat 14,2 miljardia euroa. Suomesta ulkomaille maksetuista sijoitustuloista osinkomenoja oli 8,5 miljardia euroa ja korkomenoja 7 miljardia euroa. Arvopaperisijoitusten korkomenot olivat nettomääräisesti 1,2 miljardia euroa. Keskeisimpiä sektoreita ensitulon sijoitustuloissa olivat rahalaitokset ja yritykset.

1.1.5 Vaihtotaseen revisoituminen ja käsitteelliset korjaukset

Palveluihin ja tavarakaupan vientiin ja tuontiin on tehty tuotannollisten palveluiden tavaraerien osalta vuosille 2013-2014 aikasarjakorjauksia, jotka liittyvät vuonna 2014 käyttöönotetun BPM6-käsikirjan soveltamiseen. Nämä korjaukset lisäsivät tavarakaupan vientiä ja tuontia vuosille 2013-2014.

1.2 Rahoitustase ja ulkomainen varallisuusasema

Suomeen tuotiin ulkomaista pääomaa nettomääräisesti 8,4 miljardia euroa eli sijoitusvirta ulkomailta Suomeen oli suurempi kuin sijoitukset Suomesta ulkomaille. Suomen ulkomainen nettovarallisuus vuoden 2014 lopussa oli –8,2 miljardia euroa, kun se vuotta aiemmin oli 7,1 miljardia euroa positiivinen. Ulkomainen nettovarallisuusasema kertoo ulkomaisten saamisten ja velkojen erotuksen. Vuoden 2013 nettosaaminen oli kääntynyt nettovelaksi vuoden 2014 aikana. Suomen ulkomainen nettovarallisuus on laskenut vuodesta 2010 lähtien. Nettovarallisuutta laskivat myös valuuttakurssi- ja muiden arvostuserien muutokset 5,0 miljardin euron verran. Vuoden 2014 lopussa ulkomaisia saamisia oli yhteensä 718,9 miljardia euroa ja velkoja yhteensä 727,1 miljardia euroa.

Kuvio 8: Rahoitustase 2006–2014, miljardia euroa

1.2.1 Rahoitustase ja ulkomainen varallisuusasema sektoreittain

Eniten ulkomaisia saamisia ja velkoja oli vuoden 2014 lopussa muut rahalaitokset –sektorilla. Muilla rahalaitoksilla, joihin kuuluvat esimerkiksi pankit ja muut luottolaitokset, oli ulkomaisia saamisia 291,5 miljardia euroa ja velkoja 363,0 miljardia euroa. Tämän sektorin nettovelkaa kasvattivat lähinnä talletusvelat, mutta myös suoriin sijoituksiin ja arvopapereihin liittyvät velat. Nettovelkaa puolestaan vähensi erityisesti lainasaamisten kasvu.

Keskuspankin nettosaamiset pysyivät edellisen vuoden tasolla ollen 34,5 miljardia euroa. Arvopaperisaamiset ja valuuttavaranto kasvoivat hieman, kun taas muihin sijoituksiin kuuluvat talletussaamiset vähenivät.

Kuvio 9: Suomen ulkomainen nettovarallisuus sektoreittain 2006–2014, miljardia euroa

Yritysten ulkomaiset saamiset laskivat hieman, kun taas velat jatkoivat kasvuaan, kun ulkomailta virtasi sijoituksia suomalaisiin yrityksiin, aiheuttaen 20,0 miljardin euron kasvun yritysten ulkomaisessa nettovelassa. Vuoden lopussa nettovelka oli 61,6 miljardia euroa saamisten ollessa 120,9 miljardia euroa ja velkojen 182,6 miljardia euroa. Suurin vaikutus nettovelkaan oli suorien sijoitusten velkojen kasvulla, mutta myös osakevelka ulkomaille kasvoi huomattavasti.

Valtionhallinnon ulkomainen bruttovelka maksutaseessa oli vuoden 2014 lopussa 111,8 miljardia euroa, kun se vuotta aiemmin oli 97,5 miljardia euroa. Velan kasvu johtui enimmäkseen joukkovelkakirjalainojen lisääntymisestä. Ulkomaisia saamisia valtionhallinnolla oli vuoden lopussa 18,7 miljardia euroa. Sosiaaliturvarahastojen ulkomainen nettovarallisuus jatkoi kasvuaan vuoden 2014 aikana ollen vuoden lopussa 116,0 miljardia euroa, kun edellisen vuoden lopussa nettovarallisuus oli 101,6 miljardia euroa. Sosiaaliturvarahastot kasvattivat sijoituksiaan osakkeisiin ja sijoitusrahasto-osuuksiin.

1.2.2 Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille

Suomesta ulkomaisiin arvopapereihin suuntautuneiden sijoitusten nettovirta eli ostojen ja myyntien erotus oli vuonna 2014 yhteensä 13,5 miljardia euroa. Sijoituksia ulkomaisiin osakkeisiin tehtiin 1,7 miljardilla eurolla, mikä oli 2,9 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2013. Ulkomaille rekisteröityjen sijoitusrahastojen rahasto-osuuksia hankittiin 2,1 miljardin euron arvosta, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Sen sijaan sijoitukset pitkäaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin kasvoivat huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna sijoitusvirran ollessa 8,5 miljardia euroa vuonna 2014.

Eniten pääomaa ulkomaille veivät rahalaitokset (pl.keskuspankki), jotka kasvattivat sijoituksiaan ulkomaisiin arvopapereihin 7,6 miljardia euroa. Ne lisäsivät ulkomaisia sijoituksiaan etenkin joukkovelkakirjalainoissa ja rahamarkkinapapereissa. Sosiaaliturvarahastot (erityisesti työeläkelaitokset) kasvattivat ulkomaisia sijoituksiaan 3,9 miljardia euroa, josta merkittävä osa oli sijoituksia sijoitusrahasto-osuuksiin. Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot tekivät ulkomaisia arvopaperisijoituksia 3,8 miljardin euron arvosta.

Kuvio 10: Suomesta ulkomaille suuntautuneiden arvopaperisijoitusten kannat vuonna 2014 sijoitussektoreittain, miljardia euroa

Suomesta ulkomaille tehtyjen arvopaperisijoitusten markkina-arvo oli 286,1 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa. Hinnanmuutoksilla on huomattava vaikutus sijoituskannan arvoon ja ne kasvattivat arvopaperisijoitusten markkina-arvoa 11,4 miljardia euroa vuoden 2014 aikana. Vastaavasti edellisvuonna arvopaperisijoitukset kasvoivat 8,9 miljardia euroa hinnanmuutosten ansiosta. Osakkeiden ja sijoitusrahasto-osuuksien arvoa hinnanmuutokset nostivat 6,8 prosenttia, kun samaan aikaan vertailuindeksit nousivat 2,9 prosenttia (MSCI World Index) ja 11,4 prosenttia (S&P500 Index). Myös valuuttakurssimuutokset nostivat arvopaperisijoitusten markkina-arvoa 6,8 miljardilla eurolla.

Kuvio 11: Suomesta ulkomaille suuntautuneiden arvopaperisijoitusten vuosimuutos 2006–2014, miljardia euroa

Ulkomailta Suomeen maksettiin arvopaperisijoituksiin liittyviä tuottoja yhteensä 6,1 miljardia euroa. Osinkotuloja ulkomailta Suomeen tuli 1,3 miljardia euroa, kun edellisvuonna vastaava luku oli 1,2 miljardia euroa. Korkotuloina ulkomailta Suomeen maksettiin saman verran kuin edellisenä vuonna eli 3,6 miljardia euroa.

1.2.3 Arvopaperisijoitukset ulkomailta Suomeen

Arvopaperivelat kasvoivat kokonaisuudessaan 27,7 miljardia euroa vuonna 2014. Tästä 8,9 miljardia euroa selittyy ulkomaisten sijoittajien uusilla sijoituksilla suomalaisiin arvopapereihin ja loput, 18,8 miljardia euroa, arvopapereiden arvon nousulla. Verrattuna vuoteen 2013 sijoitusvirta Suomeen supistui.

Yritysten arvopaperivelat kasvoivat kokonaisuudessaan 3,3 miljardia euroa 74,0 miljardista 77,3 miljardiin euroon. Ulkomaiset sijoittajat hankkivat suomalaisten yritysten osakkeita 3,1 miljardilla eurolla, kun edellisenä vuonna suomalaisten yritysten osakkeisiin sijoitettiin nettomääräisesti ulkomailta 2,6 miljardia euroa. Vuoden 2014 aikana myös suomalaisten yritysten osakkeiden arvo kasvoi, mikä kasvatti sijoituskantaa. Hinnanmuutokset kasvattivat yritysten osakevelkaa 4,1 % verrattuna vuoden 2013 lopun sijoituskantaan, kun samaan aikaan vertailuindeksi (OMX Helsinki CAP) nousi 5,7 %. Ulkomaiset sijoittajat vähensivät sijoituksiaan yritysten liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjalainoihin yli 4 miljardin euron edestä, kun edellisenä vuonna niitä lisättiin yli 3 miljardin euron verran.

Kuvio 12: Suomalaisten yritysten arvopaperivelka, sijoitusvirrat vuosina 2006–2014, miljardia euroa

Yritysten arvopaperivelasta lähes 80 prosenttia on ulkomaalaisten sijoituksia osakkeisiin. Yritysten velkapapereihin suuntautuvat ulkomaiset sijoitukset muodostavat arvopaperivelasta alle 20 prosenttia.

Kuvio 13: Suomalaisten yritysten arvopaperivelka, sijoituskannat vuosina 2006–2014, miljardia euroa

Suomesta ulkomaille maksettiin osinkoja 2,9 miljardia euroa vuonna 2014, kun edellisvuonna ulkomaisille sijoittajille maksettujen osinkojen määrä oli 0,8 miljardia euroa vähemmän. Korkoja Suomesta ulkomaille maksettiin vain hieman enemmän kuin edellisenä vuonna eli 4,9 miljardia euroa.

1.2.4 Suorat sijoitukset

Tässä julkistuksessa tarkastellaan ulkomaisia suoria sijoituksia bruttomääräisinä. Tällä tarkoitetaan, että suoriin sijoituksiin luettavia konsernin sisäisiä ulkomaisia velkoja ja saamisia ei ole nettoutettu miltään osin. Suorien sijoitusten bruttosaamiset vuoden 2014 lopussa olivat 127,6 miljardia euroa ja vastaavat velat 108,4 miljardia euroa. Vuoden 2014 aikana saamiset vähenivät 7,8 miljardia euroa, kun taas velat kasvoivat 13,2 miljardia euroa. Saamisissa sekä oman että vieraan pääoman ehtoiset erät pienenivät, kun taas velat kasvoivat molemmissa erissä. Bruttomääräisesti tarkasteltuna suorien sijoitusten saamiset jatkoivat edellsenä vuonna alkanutta laskuaan. Sitä ennen saamiskanta kasvoi voimakkaasti usean vuoden ajan. Vuonna 2014 velka kasvoi 13,2 miljardia euroa kun taas edellisenä vuonna velka supistui 8,7 miljardia euroa. Saamisten supistumisen ja velkojen kasvun tuloksena vuonna 2014 suoriin sijoituksiin liittyvä nettosaaminen puolittui 19,3 miljardiin euroon edellisen vuoden 40,3 miljardiin euroon verrattuna.

Kuvio 14: Suorien sijoitusten bruttosaamiset ja velat 2006–2014, miljardia euroa

Vuonna 2014 Suomelle kertyi tuottoja ulkomaisista suorista sijoituksista 8,5 miljardia euroa, eli selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna (6,3 miljardia euroa). Suomesta ulkomaille tuottoja kirjautui edelliseen vuoteen verrattuna hieman enemmän, eli 4,9 miljardia euroa (2013: 4,5 miljardia euroa). Vuoden 2014 lopun bruttosaamisiin ja -velkoihin suhteutettuna Suomesta ulkomaille sijoitettujen varojen tuottoprosentti oli 6,7 ja ulkomaisten Suomesta saamien suorien sijoitusten tuotto 4,5 prosenttia, kun vastaavat luvut olivat 4,3 ja 4,8 prosenttia vuonna 2013.

Kuvio 15: Suorien sijoitusten saadut ja maksetut tuotot 2006–2014, miljardia euroa

Suoria sijoituksia on lähinnä yritys- ja rahoitussektoreilla. Sektori määräytyy sijoitussuhteen kotimaisen osapuolen sektoritiedon perusteella. Vuonna 2014 ulkomaisten suorien sijoitusten veloista yrityssektorin osuus oli 78 prosenttia ja rahoitussektorin 21 prosenttia. Ulkomaisista saamisista yrityssektorin osuus oli 87 prosenttia ja rahoitussektorin 11 prosenttia.

Kuvio 16: Suorien sijoitusten bruttosaamiset 2014, (osuudet sektoreittain)

1.2.5 Johdannaiset ja muut sijoitukset

Johdannaisiin liittyviä saamisia suomalaisilla oli vuoden 2014 lopussa 129,2 miljardia euroa ja velkoja 121,7 miljardia. Suurin osa johdannaisiin liittyvistä saamisista ja veloista on pankkien hallussa. Vuoden 2013 lopusta saamisissa on tapahtunut kasvua 43,9 miljardia euroa ja veloissa 41,4 miljardia.

Rahoitustaseen muihin sijoituksiin kuuluvat lainat, talletukset, kauppaluotot sekä muu oma pääoma. Muu oma pääoma koostuu omasta pääomasta, joka ei ole arvopaperimuotoista ja sisältää omistusosuudet kansainvälisissä järjestöissä, sivuliikkeissä sekä muissa yksiköissä, joilla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä. Muissa sijoituksissa suomalaisilla oli vuoden 2014 lopussa saamisia 167,3 miljardia. ja velkoja 205,4 miljardia, joista valtaosa on keskuspankin, muiden pankkien ja yritysten hallussa.

Talletussaamisia oli suomalaisilla vuoden lopussa 77,6 miljardia euroa ja velkoja 155,0 miljardia. Lainoina saamisia oli 66,5 miljardia. euroa ja velkoja 27,8 miljardia euroa.

Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mira Malhotra 029 551 3411, Tapio Kuusisto 029 551 3318, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 30.9.2015