Vaihtotase alijäämäinen kolmannella neljänneksellä, ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui

Vaihtotase oli alijäämäinen vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä. Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo kasvoi 3 prosenttia ja palveluviennin arvo 5 prosenttia. Tavaroiden ja palveluiden nettovienti kääntyi alijäämäiseksi tuonnin kasvaessa vientiä nopeammin. Myös tavarakauppa oli palveluiden ohella alijäämäinen. Edellisen kerran tavarakauppa oli alijäämäinen vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä. Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palvelujen tase

Vaihtotase

Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä vaihtotase oli 0,8 miljardia euroa alijäämäinen. Tavaroiden ja palvelujen tase oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 0,5 miljardia euroa ylijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili 0,5 miljardia euroa alijäämäinen.

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,2 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppataseen ylijäämää kertyi 0,5 miljardia euroa. Palvelutase oli 0,5 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä. Palvelutaseen heikentymiseen vaikutti erityisesti televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelujen, kuljetuksen sekä muiden liike-elämän palveluiden tuonnin vahvistuminen verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen.

Maksutaseen mukainen tavaravienti oli 15,2 miljardia euroa vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä eli tavaravienti vahvistui 3 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Tavaratuonti nousi 15,4 miljardiin euroon, 8 prosenttia vuoden takaisesta. Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä palveluvienti kasvoi 5 prosenttia ja palvelutuonti 8 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Palveluvienti nousi 6,7 miljardiin euroon ja palvelutuonti 7,2 miljardiin euroon ja näin ollen palvelutase oli jälleen alijäämäinen.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2015 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo kolmannella neljänneksellä

Ensitulon tili oli 0,5 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä. Ensitulon tili pitää sisällään Suomesta ulkomaille maksetut ja ulkomailta Suomeen maksetut palkansaajakorvaukset, sijoitustulot ja muun ensitulon. Ensitulon ylijäämä johtui pääasiassa sijoitustuloista, joihin luetaan mm. pääomakorvaukset, kuten korot ja osingot. Sijoitustuloja maksettiin Suomeen nettomääräisesti 0,3 miljardia euroa vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,5 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä.

Vaihtotase alijäämäinen lokakuussa 2018

Vaihtotase oli lokakuussa 0,2 miljardia euroa alijäämäinen. Maksutaseen mukainen tavaraviennin arvo kasvoi 3 prosenttia vuodentakaisesta. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli ylijäämäinen. Maksutaseen mukainen kauppatase, palvelutase ja tulojen uudelleenjaon tili olivat alijäämäisiä.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palvelujen tase, 12 kk liukuva summa

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui edelliseltä neljännekseltä

Vuoden 2018 kolmannen neljänneksen lopussa Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 658,4 miljardia euroa ja bruttovelkoja ulkomaille 662,1 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus, oli siten 3,8 miljardia euroa negatiivinen, kun velkoja oli saamisia enemmän. Nettovarallisuus kuitenkin vahvistui verrattuna edellisen vuosineljänneksen loppuun, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli –6,7 miljardia euroa. Sekä ulkomaisten saamisten että velkojen kanta kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä, mutta saamiset kasvoivat velkoja enemmän.

Ulkomaisten suorien sijoitusten bruttosaamiset vuoden 2018 kolmannen neljänneksen lopussa olivat 161,6 miljardia euroa ja vastaavat velat olivat 122,6 miljardia euroa, minkä seurauksena suorien sijoitusten nettovarallisuusasema oli 39,0 miljardia euroa positiivinen kolmannen neljänneksen lopussa.

Sektoreittain tarkasteltuna ulkomaiseen nettovarallisuusasemaan vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä vaikuttivat heikentävästi lähinnä muut rahalaitokset. Päinvastaista kehitystä esiintyi monilla sektoreilla, esimerkiksi sosiaaliturvarahastoilla.

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Muiden rahalaitosten nettovarallisuusasema heikkeni

Yrityssektorin nettovarallisuusasema pysyi lähes ennallaan vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä verrattuna edelliseen neljännekseen ollen -90,4 miljardia kolmannen neljänneksen lopussa. Sekä yrityssektorin saamiset että velat kasvoivat hieman, mutta kasvu oli maltillista. Yrityssektorin suurimmat saamiset ulkomailta keskittyvät suoriin sijoituksiin. Näitä saamisia yrityssektorilla oli 130,2 miljardia ja velkoja vastaavasti 106,6 miljardia euroa. Suorien sijoitusten nettovarallisuusasema oli yrityssektorin osalta 23,7 miljardia positiivinen.

Muiden rahalaitosten nettovarallisuusasemassa tapahtui vuoden 2018 toisen ja kolmannen neljänneksen välillä merkittävä heikennys kun -142,5 miljardista päädyttiin -149,1 miljardiin. Suurin merkitys oli talletuspankkien muiden sijoitusten, eli esimerkiksi konsernin ulkopuolisten lainojen, talletusten ja kauppaluottojen negatiivisella muutoksella. Muiden luottolaitosten nettovarallisuusasema sen sijaan vahvistui. Vahvistumisen taustalla oli arvopaperisijoitusten kannan positiivinen kasvu. Arvopapereihin luetaan esimerkiksi joukkovelkakirjat, rahamarkkinapaperit ja osakkeet. Sijoitusrahastojen nettovarallisuusasema pysyi vakaana. Sijoitusrahastoihin luetaan rahamarkkinarahastot ja yhteissijoitusyritykset. Kolmannen neljänneksen lopussa niiden nettovarallisuusasema oli 58,4 miljardia. Sekä suurimmat saatavat että velat suhteessa ulkomaihin sijoitusrahastoilla on arvopaperisijoituksissa.

Julkisyhteisöistä suurimmat nettosaamiset ulkomailta on sosiaaliturvarahastoilla, 146,3 miljardia euroa. Näistä suurin osa koostui arvopaperisijoituksista. Valtionhallinnon nettovarallisuusasema sen sijaan on negatiivinen ja oli kolmannen neljänneksen lopussa -78,1 miljardia euroa. Valtionhallinnon suurimmat velat ulkomaille ovat arvopapereihin kuuluvia joukkovelkakirjalainoja.

Rahoitustase lokakuussa 2018

Lokakuussa pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomeen 4,7 miljardia euroa. Rahoitustaseen alaeristä pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen nettomääräisesti eniten arvopaperisijoituksina. Suomesta ulkomaille pääomaa virtasi nettomääräisesti eniten muina sijoituksina.

Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hanna Björklund 029 551 3296, Risto Sippola 029 551 3383, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (364,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Liitetaulukko 1. Vaihtotase neljännesvuosittain 2018, milj. euroa (14.12.2018)
Liitetaulukko 2. Ulkomaiset saamiset ja velat sektoreittain neljännesvuosittain 2018, milj. euroa (14.12.2018)
Liitetaulukko 3. Ulkomainen varallisuus sektoreittain neljännesvuosittain 2018, milj. euroa (14.12.2018)
Liitetaulukko 4. Maksutase, milj. euroa (14.12.2018)

Laatuselosteet

Laatuseloste: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema (14.12.2018)

Päivitetty 14.09.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. lokakuu 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/mata/2018/10/mata_2018_10_2018-12-14_tie_001_fi.html