Julkaistu: 20.9.2019
Vaihtotase alijäämäinen toisella neljänneksellä, ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui
Vaihtotase oli alijäämäinen vuoden 2019 toisella neljänneksellä. Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo pysyi viime vuoden vastaavan neljänneksen tasolla. Ensitulon tili oli voimakkaasti alijäämäinen. Palveluviennin kasvu oli vahvaa. Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.
Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase
Vaihtotase
Vuoden 2019 toisella neljänneksellä vaihtotase oli 3,6 miljardia euroa alijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,4 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 2,7 miljardia euroa alijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili 0,5 miljardia euroa alijäämäinen.
Tavarat ja palvelut
Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,2 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2019 toisella neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppataseen ylijäämää kertyi 0,9 miljardia euroa. Palvelutase oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2019 toisella neljänneksellä. Palvelutaseen alijäämää selittävät etenkin matkailun, kuljetuksen sekä muiden liike-elämän palveluiden alijäämäisyys.
Maksutaseen mukainen tavaravienti oli 16,4 miljardia euroa vuoden 2019 toisella neljänneksellä eli tavaravienti pysyi viime vuoden vastaavan neljänneksen tasolla. Tavaratuonti kasvoi 16,1 miljardiin euroon eli 4 prosenttia vuoden takaisesta. Vuoden 2019 toisella neljänneksellä palveluvienti kasvoi 13 prosenttia ja palvelutuonti 7 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Palveluvienti oli 7,2 miljardia euroa ja palvelutuonti 7,9 miljardia euroa ja näin ollen palvelutase oli alijäämäinen.
Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2015 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.
Ensitulo toisella neljänneksellä
Ensitulon tili oli 2,7 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2019 toisella neljänneksellä. Ensitulon tili pitää sisällään Suomesta ulkomaille maksetut ja ulkomailta Suomeen maksetut palkansaajakorvaukset, sijoitustulot ja muun ensitulon. Ensitulon alijäämä johtui pääasiassa sijoitustuloista, joihin luetaan mm. pääomakorvaukset, kuten korot ja osingot. Sijoitustuloja maksettiin Suomesta nettomääräisesti 2,8 miljardia euroa vuoden 2019 toisella neljänneksellä.
Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,5 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2019 toisella neljänneksellä.
Vaihtotase tasapainossa heinäkuussa 2019
Vaihtotase oli heinäkuussa tasapainossa. Maksutaseen mukainen tavaraviennin arvo kasvoi 2 prosenttia vuodentakaisesta. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli ylijäämäinen. Maksutaseen mukainen kauppatase, palvelutase ja tulojen uudelleenjaon tili olivat alijäämäisiä.
Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase, 12 kk liukuva summa
Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema
Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui edelliseltä neljännekseltä
Vuoden 2019 toisen neljänneksen lopussa Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 821,9 miljardia euroa ja bruttovelkoja ulkomaille 813,5 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus, oli siten 8,4 miljardia euroa, kun saamisia oli velkoja enemmän. Rahoitustaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman tietoja on tarkistettu vuodesta 2006 alkaen. Aikasarjakorjauksesta tietoja erillisessä kappaleessa.
Ulkomainen nettovarallisuusasema kohentui edellisestä neljänneksestä, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli -8,0 miljardia euroa. Ulkomaisen nettovarallisuusaseman muutoksesta rahoitustaloustoimet olivat 9,9 miljardia euroa ja luokitus- ja muut arvonmuutokset 6,6 miljardia euroa.
Sijoituslajeittain tutkittuna suurimmat nettosaamiset, 47,9 miljardia euroa, olivat suorissa sijoituksissa. Ulkomaisten suorien sijoitusten bruttosaamiset olivat toisen vuosineljänneksen lopussa 161,6 miljardia euroa ja vastaavat velat 113,6 miljardia euroa. Muiden sijoitusten nettosaamiset olivat 32,0 miljardia euroa. Suurimmat nettovelat, 79,6 miljardia euroa, olivat arvopaperisijoituksissa, mikä selittyy joukkovelkakirjojen ja rahamarkkinapapereiden 134,9 miljardin euron nettovelalla, kun taas osake- ja sijoitusrahasto-osuuksissa saamiset olivat 55,4 miljardia euroa velkoja suuremmat.
Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin
Pääomaa virtasi ulkomaille muiden sijoitusten muodossa
Pääomaa virtasi vuoden 2019 toisella neljänneksellä eniten ulkomaille muiden sijoitusten muodossa, 11,8 miljardia euroa. Tämän sijoituslajin merkittävimpiä rahoitusvaateita ovat käteinen ja talletukset sekä lainat. Pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen eniten arvopaperisijoitusten muodossa, 5,8 miljardia euroa.
Sijoittajasektoreittain tutkittuna ulkomaiset saamiset kasvoivat eniten muilla rahalaitoksilla ja sosiaaliturvarahastoilla. Velkakannan kasvu selittyy valtiosektorin velkakannan kasvulla. Kun nettovarallisuusasemaa tutkii sektoreittain, nettosaamisia ulkomailta oli eniten sosiaaliturvarahastoilla, joista merkittävimpiä ovat työeläkelaitokset. Sosiaaliturvarahastoilla oli ulkomaisista nettosaamisista 147,2 miljardia euroa, joista 113,2 miljardia euroa oli osakkeissa ja sijoitusrahasto-osuuksissa. Nettovelkoja oli eniten muilla rahalaitoksilla, 124,3 miljardia euroa, ja yrityksillä 86,5 miljardia euroa.
Rahoitustase heinäkuussa 2019
Pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen 8,4 miljardia euroa. Sijoituslajeittain tarkasteltuna pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen 15,4 miljardia muiden sijoitusten muodossa ja ulkomaille 6,3 miljardia arvopaperisijoituksina.
Aikasarjakorjaus Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman tietoihin syyskuun 2019 julkistuksessa
Maksutase ja ulkomainen varallisuus asema -tilaston tietoja on tasotarkistettu vuosilta 2006 – 2019. Aikasarjakorjauksen merkittävimpänä tavoitteena on maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman ja kansantalouden tilinpidon yhtenäisyyden edistäminen. Lisäksi aikasarjakorjauksen yhteydessä on parannettu tietojen ajallista vertailukelpoisuutta ja hyödynnetty uusia tietolähteitä.
Suurin muutos tavaroissa ja palveluissa kohdistuu niin kutsuttujen projektitoimitusten käsittelyyn. Aiemmin projektitoimituksista saadut tulot kirjattiin rakentamisen ja projektitoimitusten vienniksi ja niiden kustannukset rakentamisen ja projektitoimitusten tuonniksi. Aikasarjakorjauksen yhteydessä siirryttiin nettokirjaukseen, mikä pienentää palveluviennin ja -tuonnin tasoja enimmillään 1,3 miljardia euroa vuonna 2016. Toinen merkittävä viennin ja tuonnin tasoja pienentävä kirjaustavan muutos on kansainväliseen kaupankäyntiin liittyvän kirjauksen muutos, joka pienentää tavaravientiä ja -tuontia enimmillään 0,4 miljardia euroa vuonna 2014. Yllä mainituilla korjauksilla ei ole vaikutusta nettoviennin tasoon.
Suurimmat nettovientiin vaikuttavat muutokset kohdistuivat globaaliin tuotantoon liittyvään tavarakauppaan ja heikensivät nettovientiä enimmillään 0,5 miljardia euroa vuonna 2016.
Sijoitustuloista korjattiin yritysjärjestelyihin liittyviä suorien sijoitusten omaisuustuloja sekä lisättiin sijoitustulojen kattavuutta ottamalla huomioon myös sijoitusrahastojen uudelleen sijoitetut voitot sekä vakuutuksenottajien sijoitustulot. Yritysjärjestelyihin liittyvät korjaukset kasvattivat vaihtotaseen alijäämää enimmillään 2,0 miljardia euroa vuonna 2016, mutta sijoitustulojen kattavuuskorjaus pienensi alijäämää enimmillään 1,1 miljardia euroa vuonna 2017.
Ensitulon muut tilit kuin sijoitustulot sekä tulojen uudelleenjaon tili yhtenäistettiin kansantalouden tilinpidon kanssa. Näiden muutosten myötä vaihtotaseen alijäämä pieneni enimmillään 0,6 miljardia euroa vuonna 2008 ja kasvoi enimmillään 0,1 miljardia euroa vuonna 2011.
Ulkomaisen varallisuusaseman ja rahoitustaseen tietojen kattavuutta on parannettu ja lisätty yhtenäisyyttä rahoitustilinpidon tietojen kanssa. Vuodesta 2016 alkaen ulkomaisen varallisuusaseman ja rahoitustaseen tietoihin on lisätty kotitaloussektorin ulkomaiset lainat ja talletukset. Nämä tiedot luokitellaan muihin sijoituksiin.
Vakuutusteknisen vastuuvelan tiedot on lisätty vuodesta 2006 alkaen.
Suoriin sijoituksiin liittyviä tietoja on korjattu vuosilta 2013-2016.
Joukkovelkakirjalainojen ulkomainen velkakanta on yhtenäistetty rahoitustilinpidon tietojen kanssa valtionhallinnon ja muiden rahalaitosten osalta.
Työeläkelaitoksien osalta on tarkistettu arvopaperikauppaan- ja lainaukseen liittyviä selvityssaamisia kirjausten ajoitusten osalta.
Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus
Lisätietoja: Hanna Björklund 029 551 3296, Risto Sippola 029 551 3383, maksutase@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (361,6 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Vaihtotase neljännesvuosittain 2019, milj. euroa (20.9.2019)
- Liitetaulukko 2. Ulkomaiset saamiset ja velat sektoreittain neljännesvuosittain 2019, milj. euroa (20.9.2019)
- Liitetaulukko 3. Ulkomainen varallisuus sektoreittain neljännesvuosittain 2019, milj. euroa (20.9.2019)
- Liitetaulukko 4. Maksutase, milj. euroa (20.9.2019)
- Laatuselosteet
Päivitetty 20.09.2019
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. heinäkuu 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/mata/2019/07/mata_2019_07_2019-09-20_tie_001_fi.html