Vaihtotase ylijäämäinen neljännellä neljänneksellä, ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui

Vaihtotase oli ylijäämäinen vuoden 2019 neljännellä neljänneksellä. Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo kasvoi 6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Palveluvienti kasvoi edelleen voimakkaasti, mutta palvelutase kääntyi jälleen alijäämäiseksi. Ensitulon tili pysyi ylijäämäisenä. Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase

Vaihtotase

Vuoden 2019 neljännellä neljänneksellä vaihtotase oli 1,4 miljardia euroa ylijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 1,1 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 1,0 miljardia euroa ylijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili 0,8 miljardia euroa alijäämäinen.

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 1,5 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2019 neljännellä neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppatase oli 0,2 miljardia alijäämäinen. Palvelutase oli 0,4 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2019 neljännellä neljänneksellä.

Maksutaseen mukainen tavaravienti oli 17,1 miljardia euroa vuoden 2019 neljännellä neljänneksellä eli tavaravienti kasvoi 6 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan neljännekseen. Tavaratuonti oli 15,6 miljardia euroa eli tavaratuonti laski 5 prosenttia vuodentakaisesta neljänneksestä. Vuoden 2019 neljännellä neljänneksellä palveluvienti kasvoi 10 prosenttia ja palvelutuonti 7 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Palveluvienti oli 8,4 miljardia euroa ja palvelutuonti 8,8 miljardia euroa.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2015 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo neljännellä neljänneksellä

Omaisuustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomeen 0,9 miljardia euroa vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä, mikä selittyy suorien sijoitusten ja arvopaperisijoitusten omaisuustuloilla. Koko vuoden 2019 ennakolliset omaisuustulot olivat 1,0 miljardia alijäämäiset, mikä selittyy pääasiassa arvopaperisijoitusten Suomesta ulkomaille maksettujen osinkojen kasvulla. Omaisuustulojen tiedot ovat ennakolliset ja tarkentuvat seuraavien neljännestietojen yhteydessä.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,8 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2019 neljännellä neljänneksellä.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase, 12 kk liukuva summa

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui edelliseltä neljännekseltä muiden sijoitusten myötä

Vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä Suomella oli bruttosaamisia 804,5 miljardia euroa ulkomailta ja bruttovelkoja 800,4 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus, oli siten 4,1 miljardia euroa, kun saamisia oli velkoja enemmän. Sekä saamis- että velkakannat laskivat, mikä johtui muiden sijoitusten ja johdannaiskantojen laskusta sekä saamis- että velkapuolella.

Ulkomainen nettovarallisuusasema koheni edelliseltä neljännekseltä, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli -3,8 miljardia euroja. Ulkomaisen nettovarallisuusaseman muutoksesta rahoitustaloustoimet olivat 1,6 miljardia, kun taas hinta- valuuttakurssimuutokset ja muut luokitusmuutokset 6,4 miljardia euroa.

Muiden sijoitusten nettosaamiset kohenivat

Sijoituslajeittain tutkittuna eniten saamisia ulkomailta oli arvopaperisijoituksien muodossa vuoden 2019 viimeisen neljänneksen lopulla. Arvopaperisaamisia oli 344,2 miljardia euroa, josta 131,7 miljardia euroa oli joukkovelkakirjoissa ja rahamarkkinapapereissa ja osake- ja sijoitusrahasto-osuussaamisia 212,5 miljardia euroa. Suorien sijoitusten saamisia oli 163,8 miljardia euroa ja muiden sijoitusten muodossa saamisia oli 225,4 miljardia euroa. Muiden sijoitusten saamiset laskivat edeltävältä neljännekseltä talletussaamisten vähennyttyä.

Myös ulkomaisia velkoja oli eniten arvopaperisijoitusten muodossa 415,3 miljardia euroa. Suorien sijoitusten velkoja oli 117,8 miljardia euroa ja muiden sijoitusten velkoja 205,9 miljardia euroa. Muiden sijoitusten velat laskivat edeltävältä neljännekseltä.

Vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä nettosaamiset kohenivat edeltävältä neljännekseltä muissa sijoituksissa, joissa nettosaamiset olivat 19, 4 miljardia. Suurimmat nettosaamiset, 46,0 miljardia euroa, oli suorien sijoitusten muodossa vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Suurimmat nettovelat, -71,1 miljardia euroa olivat arvopaperisijoituksissa. Arvopaperisijoitusten nettovelat selittyvät joukkovelkakirjojen ja rahamarkkinapapereiden 135,2 miljardin nettovelalla. Osake- ja sijoitusrahasto-osuuksissa saamiset olivat 64,1 miljardia velkoja suuremmat.

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Pääomaa virtasi ulkomaille nettomääräisesti ulkomaille

Vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä pääomaa virtasi nettomääräisesti 1,6 miljardia euroa. Pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomaille muiden sijoitusten muodossa 4,6 miljardia euroa ja ulkomailta Suomeen eniten arvopaperisijoitusten muodossa, 3,1 miljardia euroa, kun suomalaiset sijoittajat vähensivät sijoituksiaan ulkomailla ja ulkomaiset sijoittavat kasvattivat arvopaperisijoituksiaan Suomeen.

Sosiaaliturvarahastoilla suurimmat nettosaamiset

Kun nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoittajasektoreittain, eniten ulkomaisia nettosaamisia, 157,5 miljardia euroa, oli sosiaaliturvarahastoilla, joista merkittävimpiä ovat työeläkelaitokset. Sosiaaliturvarahastojen nettosaamisista 122,4 miljardia euroa oli osakkeiden ja sijoitusrahastojen muodossa ja 31,6 miljardia rahamarkkinapapereiden ja joukkovelkakirjalainojen muodossa. Sosiaaliturvarahastojen nettosaamiset kohentuivat edeltävältä neljännekseltä ennen kaikkea osake- ja sijoitusrahastovarallisuuden hinnanmuutosten myötä Nettovelkoja oli eniten muilla rahalaitoksilla, 134,1 miljardia euroa. Rahalaitosten nettovarallisuusasema koheni 2019 kolmannesta neljänneksestä muihin sijoituksiin luokiteltavien käteisen ja talletusten nettovelan laskun myötä.

Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hanna Björklund 029 551 3296, Mira Malhotra 029 551 3262, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jan Nokkala

Julkaisu pdf-muodossa (356,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Liitetaulukko 1. Vaihtotase neljännesvuosittain 2019, milj. euroa (20.3.2020)
Liitetaulukko 2. Ulkomaiset saamiset ja velat sektoreittain neljännesvuosittain 2019, milj. euroa (20.3.2020)
Liitetaulukko 3. Ulkomainen varallisuus sektoreittain neljännesvuosittain 2019, milj. euroa (20.3.2020)
Liitetaulukko 4. Maksutase, milj. euroa (20.3.2020)

Laatuselosteet

Laatuseloste: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema (20.3.2020)

Päivitetty 20.3.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. 4. vuosineljännes 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/mata/2019/44/mata_2019_44_2020-03-20_tie_001_fi.html