Vaihtotase oli ylijäämäinen ja ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui vuoden 2021 toisella neljänneksellä

Korjaus 13.10.2021. Liitetaulukkoa 4 on korjattu. Korjatut kohdat on merkitty punaisella.

Vaihtotase oli 0,2 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo kasvoi 19 prosenttia vuodentakaisesta. Tavaratuonti kasvoi 22 prosenttia. Samanaikaisesti palveluvienti kasvoi 9 prosenttia vuodentakaisesta, kun taas palveluiden tuonti nousi 7 prosenttia. Ensitulon tili oli ylijäämäinen. Edelliseen neljännekseen verrattuna ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase

Vaihtotase

Vuoden 2021 toisella neljänneksellä vaihtotase oli 0,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli 4,1 miljardia euroa ylijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli tasapainossa. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 0,9 miljardia euroa ylijäämäinen, kun taas tulojen uudelleenjaon tili oli 0,8 miljardia euroa alijäämäinen.

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,8 miljardia euroa ylijäämäinen toisella neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppatase oli 0,9 miljardia euroa ylijäämäinen. Palvelutase oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2021 toisella neljänneksellä.

Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo kasvoi 19 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 16,7 miljardia euroa siinä missä maksutaseen mukaisen tavaratuonnin arvo kasvoi 22 prosenttia vuodentakaisesta 15,9 miljardiin euroon. Palveluviennin arvo kasvoi 9 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 6,2 miljardia euroa. Samaan aikaan palvelutuonnin arvo nousi 7 prosenttia vuodentakaisesta 6,9 miljardiin euroon.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase, 12 kk liukuva summa

Ensitulo

Ensituloa maksettiin nettomääräisesti Suomeen 0,9 miljardia euroa vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Ensituloa maksettiin Suomesta ulkomaille 4,6 miljardia euroa, siinä missä ensituloa maksettiin ulkomailta Suomeen 5,5 miljardia euroa.

Vuoden 2021 toisella neljänneksellä omaisuustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomeen 0,9 miljardia euroa, kun ulkomailta Suomeen omaisuustuloja maksettiin 5,2 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 4,3 miljardia euroa. Nettomääräisesti eniten omaisuustuloja ulkomailta Suomeen maksettiin toisella neljänneksellä suorien sijoitusten muodossa, 1,5 miljardia euroa.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,8 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2021 toisella neljänneksellä.

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Bruttovelat suuremmat kuin bruttosaamiset

Vuoden 2021 toisen neljänneksen lopussa Suomella oli bruttosaamisia 888,0 miljardia euroa ulkomailta ja bruttovelkoja 892,4 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli bruttosaamisten ja -velkojen erotus, oli siten -4,4 miljardia euroa, kun velkoja oli enemmän kuin saamisia. Bruttovelat kasvoivat ensimmäiseltä neljännekseltä portfoliosijoitusten velkakannan kasvun johdosta. Portfoliosijoitukset kasvattivat myös bruttosaamisten kantaa.

Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui hieman vuoden 2021 ensimmäiseltä neljännekseltä, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli -4,5 miljardia euroa. Ulkomaisen nettovarallisuusaseman muutoksesta rahoitustaloustoimet selittivät 3,6 miljardia, kun taas hinta-, valuuttakurssimuutokset ja muut luokitusmuutokset -3,5 miljardia euroa.

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Portfoliosijoitukset ulkomaille ja Suomeen kasvoivat

Sijoituslajeittain tarkasteltuna bruttosaamisia ulkomailta oli vuoden 2021 toisen neljänneksen lopulla eniten portfoliosijoituksien muodossa. Portfoliosijoitusten saamiset kasvoivat edeltävästä neljänneksestä. Vuoden 2021 toisen neljänneksen lopussa portfoliosijoitusten saamisia oli 405,8 miljardia euroa, kun edeltävällä neljänneksellä saamisia oli 386,6 miljardia euroa. Kantojen muutos selittyy rahoitustaloustoimilla ja portfoliosijoitusten arvonmuutoksilla. Portfoliosijoituksia ulkomaille lisättiin 8,7 miljardia euroa, kun taas hinta-, valuuttakurssimuutokset ja muut luokitusmuutokset olivat 10,5 miljardia euroa. Portfoliosijoitusten saamisista 135,6 miljardia euroa oli joukkovelkakirjoissa ja rahamarkkinapapereissa, ja 270,2 miljardia euroa osake- ja sijoitusrahastosaamisissa.

Portfoliosijoitusten osuus on suurin myös ulkomaisissa veloissa. Portfoliosijoitusten velkakanta oli 2021 toisen neljänneksen lopussa 463,2 miljardia euroa. Portfoliosijoitusten velka kasvoi edeltävältä neljännekseltä, jolloin portfoliosijoitusten velkojen kanta oli 446,3 miljardia euroa.

Kun ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään että suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa, kun taas suurimmat nettovelat olivat portfoliosijoitusten muodossa. Vuoden 2021 toisen neljänneksen lopussa suorien sijoitusten nettosaamiset olivat 40,0 miljardia euroa ja portfoliosijoitusten nettovelka oli 57,4 miljardia euroa. Portfoliosijoitusten suuri nettovelka selittyy joukkovelkakirjojen ja rahamarkkinapapereiden 137,7 miljardin nettovelalla. Osake- ja sijoitusrahasto-osuuksissa saamiset olivat 80,3 miljardia velkoja suuremmat.

Pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomeen

Vuoden 2021 toisella neljänneksellä pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 3,6 miljardia euroa. Pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti eniten portfoliosijoitusten muodossa, 4,1 miljardia euroa. Suorina sijoituksina pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 1,0 miljardia euroa. Vastaavasti ulkomailta Suomeen pääomaa virtasi nettomääräisesti eniten muiden sijoitusten muodossa 1,9 miljardia euroa.

Sosiaaliturvarahastoilla suurimmat nettosaamiset

Kun nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoittajasektoreittain, eniten ulkomaisia nettosaamisia, 177,9 miljardia euroa, oli sosiaaliturvarahastoilla, joista merkittävimpiä ovat työeläkelaitokset. Sosiaaliturvarahastojen nettosaamisista 147,5 miljardia euroa oli osakkeiden ja sijoitusrahastojen muodossa, ja 27,2 miljardia rahamarkkinapapereiden ja joukkovelkakirjalainojen muodossa. Sosiaaliturvarahastojen nettosaamiset kasvoivat edeltävältä neljännekseltä ennen kaikkea osake- ja sijoitusrahastovarallisuuden hinnanmuutosten myötä. Nettovelkoja oli eniten muilla rahalaitoksilla, 168,2 miljardia euroa. Rahalaitosten nettovarallisuusasema heikkeni 2021 ensimmäisestä neljänneksestä muiden sijoituksien ja portfoliosijoituksien nettovelan kasvamisen myötä.

Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marianna Mukkulainen 029 551 3405, Johannes Nykänen 029 551 3641, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (358,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Laatuseloste: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema (17.9.2021)

Päivitetty 17.9.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. 2. vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/mata/2021/42/mata_2021_42_2021-09-17_tie_001_fi.html