Tehtaattoman tuotannon kirjaus ulkomaankaupassa muuttuu
Kansantalouden tilinpidossa ja maksutaseessa on päätetty muuttaa niin kutsutun tehtaattoman tuotannon ulkomaankauppakirjauksia tilastovuodesta 2014 lähtien. Tehtaaton tuottaja tarkoittaa yritystä, jolla ei ole enää omia tehtaita kotimaassa, mutta jonka suunnittelu, tutkimus- ja tuotekehittely sekä hallinto sijaitsevat Suomessa. Merkittävä osa yrityksen teettämien lopputuotteiden arvosta muodostuu yrityksen omistamien aineettomien oikeuksien käytöstä. Aiemmin tehtaattoman tuotannon marginaali eli nettomyynti ulkomailta ulkomaille oli Suomen palveluvientiä. Tilastovuodesta 2014 lähtien ko. marginaali kirjataan Suomen tavaravienniksi. Tarjonta- ja käyttötaulukoissa tuotekirjaus muuttuu palvelutuotteesta myydyn lopputuotteen mukaiseksi tavaraksi. Kirjausmuutos vähensi palveluvientiä ja kasvatti tavaravientiä 1,1 miljardia euroa tilastovuonna 2014. Tavaroiden ja palveluiden kokonaisvienti ei muuttunut.
Kesällä 2014 käyttöön otettu kansantalouden tilinpitomanuaali EKT2010 ja sen kanssa harmonisoitu uusi maksutasemanuaali BPM6 toivat muutoksia globaalin tuotannon eli valmistuttamisen ja välityskaupan kirjauksiin. Manuaaleissa ei kuitenkaan käsitellä tehtaatonta tuotantoa. YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) laatima Global Production -käsikirja sisältää suosituksia tehtaattoman tuotannon kirjaamisesta tilinpidossa, mutta lopullista kansainvälistä päätöstä ei ole tehty. Käsikirja suosittaa tehtaattoman tuotannon kirjaamista tavarakauppaan.
Menetelmämuutos näkyy myös seuraavissa Tilastokeskuksen julkaisussa: Kansantalouden tilinpito 31.1.2017, Panos-tuotos 2014 9.2.2017, Neljännesvuositilinpito 1.3.2017 ja Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 15.3.2017. Aikasarjat ennen vuotta 2014 tullaan korjaamaan myöhemmin.
Päivitetty 15.3.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/mata/mata_2017-03-15_uut_001.html