Julkaistu: 24.11.2017
Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa
Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaikista alaikäisistä lapsista 81 000 eli 7,5 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2016 lopussa. Vuodesta 2015 ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten määrä on kasvanut lähes seitsemällä tuhannella. Kymmenen vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut.
Ulkomaalaistaustaiset alaikäiset lapset syntyperän mukaan 1991-2016
Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia lapsia oli vuoteen 2003 saakka enemmän kuin toisen polven, mutta seuraavana vuonna toisen polven ulkomaalaistaustaisia lapsia oli hieman enemmän eli 51 prosenttia. Vuoden 2016 lopussa toisen polven ulkomaalaistaustaisia lapsia oli 60 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista. Suhteellinen osuus on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2009 lähtien, mikä tarkoittaa, että ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten määrä väestössä lisääntyi suhteellisesti samaan tahtiin toisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten määrän kanssa
Ulkomaalaistaustaisista alaikäisistä lapsista 44 prosenttia oli alle kouluikäisiä. Vaikka alle kouluikäisten ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kasvanut 21 000:sta 36 000:een, on osuus pysynyt lähes samana vuodesta 2011 lähtien. Vuonna 2016 lähes neljä viidestä alle kouluikäisestä ulkomaalaistaustaisesta lapsesta oli toisen polven ulkomaalaistaustainen. Osuus on pysynyt samalla tasolla vuodesta 1999 lähtien.
Ulkomaalaistaustaiset alaikäiset lapset ovat jakautuneet maakunnittain hyvin epätasaisesti. Kaikista ulkomaalaistaustaisista alaikäisistä lapsista 57 prosenttia asui Uudellamaalla vuoden 2016 lopussa. Muiden maakuntien vastaavat suhteelliset osuudet vaihtelevat puolesta prosentista yhdeksään prosenttiin.
Ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten osuudet vaihtelevat maakunnittain. Vuonna 2016 suurin toisen polven ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten osuus oli Varsinais-Suomessa, missä osuus oli 66 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista. Vastaavasti pienin toisen polven ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten osuus oli Kainuussa, 40 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että Kainuussa on suhteellisesti eniten ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia lapsia, 60 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista alaikäisistä lapsista.
Lähde: Väestö- ja oikeustilastot, Tilastokeskus
Lisätietoja: Marjut Pietiläinen 029 551 2798, Timo Nikander 029 551 3250, Joonas Toivola 029 551 3355, info@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (761,6 kt)
- Katsaukset
-
- 1. Lapseton aviopari on yleisin perhetyyppi (24.11.2017)
- 2. Kolmessa prosentissa perheistä toinen vanhempi suomenkielinen ja toinen ruotsinkielinen (24.11.2017)
- 3. Lapsiperheissä 39 prosenttia väestöstä (24.11.2017)
- 4. Perhetyyppien yleisyys vaihtelee maakunnittain (24.11.2017)
- 5. 64 prosenttia lapsista elää avioparin perheessä (24.11.2017)
- 6. Lapsen asemassa olevien nuorten osuus pieneni hieman (24.11.2017)
- 7. Yksinasuminen on tyypillisempää naisille (24.11.2017)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Perheväestö ja perheen keskikoko 1950 - 2016 (24.11.2017)
- Liitetaulukko 2. Ruotsinkieliset perheet tyypin, puolisoiden/vanhempien iän ja lapsiluvun mukaan 31.12.2016 (24.11.2017)
- Liitetaulukko 3. Avioparit miehen ja vaimon avioliiton järjestysnumeron mukaan 31.12.2016 (24.11.2017)
- Liitetaulukko 4. Perheet puolisoiden/vanhempien kielen mukaan 31.12.2016 (24.11.2017)
- Liitetaulukko 5. Lapsiperheet vanhempien kielen mukaan 31.12.2016 (24.11.2017)
- Liitetaulukko 6. Perheet puolisoiden/vanhempien kansalaisuuden mukaan 31.12.2016 (24.11.2017)
- Liitetaulukko 7. Lapsiperheet vanhempien kansalaisuuden mukaan 31.12.2016 (24.11.2017)
- Liitetaulukko 8. Perheet puolisoiden/vanhempien syntymämaan mukaan 31.12.2016 (24.11.2017)
- Liitetaulukko 9. Lapsiperheet vanhempien syntymämaan mukaan 31.12.2016 (24.11.2017)
- Liitetaulukko 10. Perheet perhetyypin ja alle 18-vuotiaiden kotona asuvien lasten määrän mukaan 31.12.2016 (24.11.2017)
- Liitetaulukko 11. Lapsiperheet alle 18-vuotiaiden lasten määrän ja perhetyypin mukaan 31.12.2016 (24.11.2017)
- Liitetaulukko 12. Uusperheet perhekoostumuksen ja lapsiluvun mukaan 31.12.2016 (24.11.2017)
- Liitetaulukko 13. Perheet lasten ikäryhmien ja perhetyypin mukaan 31.12.2016 (24.11.2017)
- Liitetaulukko 14. Perheiden 0 - 24-vuotiaat lapset perhetyypin mukaan sekä ottolapset iän mukaan 31.12.2016 (24.11.2017)
- Liitetaulukko 15. Lapset iän ja perheen kotona asuvien alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 31.12.2016 (24.11.2017)
- Liitetaulukko 16. Perheelliset miehet iän ja perhetyypin mukaan 31.12.2016 (24.11.2017)
- Liitetaulukko 17. Perheelliset naiset iän ja perhetyypin mukaan 31.12.2016 (24.11.2017)
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste, perheet 2016 (24.11.2017)
Päivitetty 24.11.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. Vuosikatsaus 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/perh/2016/02/perh_2016_02_2017-11-24_tie_001_fi.html