Etusivu > Tilastot > Palvelualojen liikevaihtokuvaaja > 2004 > Laatuseloste: Palvelualojen liikevaihtokuvaaja

Laatuseloste: Palvelualojen liikevaihtokuvaaja

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Liiketoiminnan kuukausikuvaajat tuottavat tietoa liiketoiminnan suhdannekehityksestä. Suhdannetta tarkastellaan liikevaihto- ja palkkasummaindeksien pohjalta, jotka sopivat hyvin eri toimialojen kehityksen vertailuun. Indeksien laskennassa käytetään lähes koko Suomen yritystoiminnan kattavaa verohallinnon aineistoa sekä Tilastokeskuksen suoraa tiedonkeruuta ja yritys- ja toimipaikkarekisteriä.

Liikevaihto- ja palkkasummaindeksejä julkaistaan seuraavista toimialoista alatoimialoittain:

teollisuus

rakentaminen

kauppa

muut palvelut.

Palkkasummaindeksit julkaistaan näiden lisäksi seuraavilta sektoreilta:

rahoitustoiminta (sis. vakuutustoiminta)

koulutus (pl. julkinen sektori)

terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (pl. julkinen sektori)

julkinen sektori

koko talous

Kaupan myyntiä on tilastoitu aina 1950-luvulta lähtien ja nykyiset kaupan sarjat alkavat vuodesta 1985. Teollisuuden, rakentamisen ja muiden palvelujen tietojen kuukausittainen julkaiseminen aloitettiin vuonna 1999. Rahoitustoiminnan, koulutuksen, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen, julkisen sektorin ja koko talouden palkkasummasarjojen julkaiseminen aloitettiin maaliskuussa 2001. Kaikki indeksisarjat, lukuun ottamatta kauppaa, alkavat vuodesta 1995.

Kuukausittaisten koko maata koskevien tilastojen lisäksi liiketoiminnan suhdannekehitystä kuvataan asiakkaiden tietotarpeen mukaan. Asiakaskohtainen suhdannepalvelu (www.tilastokeskus.fi/suhdannepalvelu) tuottaa liikevaihto-, vienti-, palkkasumma- ja henkilöstömäärätietoja sekä suhdannekehityksen taustaa selittäviä kasvukatsauksia asiakkaan valinnan mukaan:

alueittain

toimialoittain

yrityksistä kokoluokittain

valitusta yritysryhmästä.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

1.2.1 Tietolähteet

Liikevaihto- ja palkkasummaindeksit perustuvat verohallinnon maksuvalvontatietoihin ja Tilastokeskuksen suuryritystiedusteluun. Lisäksi hyödynnetään Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriä.

Verohallinnon aineisto sisältää arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten maksu- ja ilmoitusmenettelyn yhteydessä kerätyt tiedot. Verohallinnon maksuvalvonta-aineistossa havaintoyksikkönä on yritys. Aineisto kattaa kaikki arvonlisäverovelvolliset yritykset sekä säännöllisesti palkkoja maksavat työnantajat.

Tilastokeskuksen suorassa tiedonkeruussa perushavaintoyksikkönä on yritys, mutta noin 30 monitoimialaista yritystä on jaettu toimialapuhtauden säilyttämiseksi toimialayksiköihin. Yrityksellä voi siten olla esimerkiksi erilliset toimialayksiköt valmistus-, myynti- ja palvelutoiminnassaan. Tiedustelu kattaa noin 2000 toimialojensa merkittävintä yritystä, joilta kysytään liikevaihtotietoa kuukausittain.

Indeksejä tuotettaessa apuna käytetään yritys- ja toimipaikkarekisteristä saatavia yritysten perustietoja ja alueellisia indeksejä tuotettaessa myös toimipaikkojen tietoja. Alueellisia suhdannetietoja tuotettaessa toimipaikoille lasketaan osuudet yrityksen liikevaihdosta tai henkilöstömäärästä.

1.2.2 Käytetyt käsitteet

Liikevaihto, kotimaan myynti ja vienti

Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto voi sisältää joitakin tuloslaskelman liikevaihtoon kuulumattomia eriä, kuten käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja, satunnaisia eriä, käänteisesti verovelvollisia ostoja, tuotteiden omaa käyttöä ja agentuurien myyntiä. Poikkeukselliset erät poistetaan laskennasta. Liikevaihtoindikaattorit kuvaavat tilikauden sisäistä kuukausittaista myyntiä, minkä avulla voi arvioida tuloslaskelman liikevaihdon kehitystä.

Koko liikevaihto lasketaan teollisuuden, kaupan ja palveluiden toimialoilla verottoman liikevaihdon, verollisen myynnin veron perusteen ja EU-myynnin summana. Veroton liikevaihto sisältää EU:n ulkopuolisen viennin ja eriä kotimaassa verottomaksi määriteltyä myyntiä.

Teollisuudessa tarkastellaan lisäksi erikseen kotimaan myyntiä, koko vientiä sekä vientiä jaettuna EU–alueen tavaramyyntiin ja EU:n ulkopuoliseen vientiin. Toimialalla 22, kustantaminen, verottomaan liikevaihtoon sisältyy vähintään kuukauden ajaksi tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien myynti. Erää ei ole sisällytetty kotimaan myyntiin eikä vientiin, sillä se voi sisältää molempia eriä.

Rakentamisen toimialalla liikevaihtoindeksissä tarkasteltava muuttuja on kotimaan liikevaihto ilman arvonlisäveroa.

Koska tarkasteltavat muuttujat eivät sisällä arvonlisäveroa, sen muutokset eivät vaikuta lasketun indeksin tasoon. Näin indeksisarjoja voidaan pitää ajallisesti vertailukelpoisina. Kaupan sarjoissa käytettävät kuluttajahintaindeksit muutetaan myös arvonlisäverottomiksi. Täten arvonlisäveron muutokset eivät näy myöskään kaupan määräindeksisarjoissa.

Rahoitustoiminnassa (toimiala J), koulutuksessa (toimiala M), terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa (toimiala N) ja julkisella sektorilla (toimiala L) kaikki toiminta ei ole arvonlisäverovelvollista, eikä kaikki toimialoilla syntyvä liikevaihto sisälly aineistoon. Näitä toimialoja tarkastellaan ainoastaan palkkasumman ja henkilöstömäärän pohjalta.

Palkkasumma

Palkkasumma tarkoittaa kalenterikuukauden aikana maksettuja ennakonpidätyksen alaisia palkkoja, joiden perusteella yritykset maksavat työnantajan sosiaaliturvamaksut. Palkkasumma on siis yritysten maksamien bruttopalkkojen summa. Palkkasummaindikaattoreista on poistettu optioiden vaikutus Tilastokeskuksen optiotiedustelun tietojen perusteella.

Indeksit

Perusvuoden alkuperäisen sarjan indeksien keskiarvo on 100. Perusvuoden sisällä kuukausittaiset arvot poikkeavat sadasta. Nykyisissä liikevaihto- ja palkkasummaindekseissä perusvuosi on 2000. Perusvuosi uusitaan viiden vuoden välein, joten seuraava perusvuosi on 2005.

Indeksien avulla voidaan laskea prosenttimuutoksia eri vuosien välillä vertaamalla samoja kuukausia eri vuosina. Vuoden sisäisiä muutoksia suhdanteissa voidaan seurata vertaamalla vuoden eri kuukausia keskenään kausitasoitetun sarjan avulla. Kausitasoitettu sarja poistaa kausivaihtelun, joka ilmenee mm. tiettyihin kuukausiin kohdistuvina sesonkeina.

Indeksit sopivat hyvin eri toimialojen kehityksen vertailuun. Lisäksi indeksien avulla on helppo verrata toimialan palkkasumman kehitystä vaikkapa ansiotasossa ja työllisyydessä tapahtuneisiin muutoksiin.

Sen sijaan indeksit eivät kerro liikevaihtojen tai palkkasummien euromäärää ja jakautumista toimialojen kesken. Toimialoittaiset euromäärät ovat saatavissa Tilastokeskuksen vuositilastoista, kuten tilinpäätöstilastosta ja yritys- ja toimipaikkarekisteristä.

Laskuesimerkki liikevaihtoindekseillä laskemisesta ja niiden tulkinnasta

Ajankohta (2000=100)	Liikevaihto- indeksi	Muutosprosentti perusvuoden keskiarvosta
Elokuu 1997	84,8	-15,2
Elokuu 2000	101,4	1,4
Elokuu 2001	108,0	8,0

Muutos prosentteina elokuusta 2000 elokuuhun 2001:
100* (108,0-101,4)/101,4 = 6,5.
Nousua on siis 6,5 prosenttia.

Arvoindeksi

Arvoindeksi kuvaa liikevaihdon tai palkkasumman nimellisarvoa suhteessa perusvuoden arvoon. Toisin sanoen arvoindeksi sisältää sekä hintojen muutokset että määrän muutokset. Liikevaihto- ja palkkasummaindeksit ovat arvoindeksejä. Niiden arvot saadaan suoraan käytettävistä aineistoista.

Hintaindeksi

Hintaindeksi kuvaa hintojen muutoksia suhteessa valittuun perusvuoteen. Esimerkiksi tuotannon hintaindeksi kuvaa hyödykkeiden keskimääräisen hintatason nousua. Kuluttajahintaindeksiä käytetään kuvaamaan inflaation muutoksia. Tilastokeskus tuottaa erilaisia hintaindeksejä teollisuuden, rakentamisen ja kaupan aloilta.

Määrä- eli volyymi-indeksi

Määrä- eli volyymi-indeksi kuvaa määrissä tapahtuneita muutoksia. Kaupan, teollisuuden ja rakentamisen toimialoista tuotetaan määräindeksit. Kaupan ja rakentamisen määräindeksi saadaan siten, että ensin lasketaan arvoindeksi, joka jaetaan hintaindeksillä. Saatu osamäärä kerrotaan sadalla.

määräindeksi = 100 x (arvoindeksi/hintaindeksi)

Teollisuuden määrä- eli volyymi-indeksi tuotetaan erilliseen toimipaikkojen otokseen perustuen. Teollisuuden volyymi-indeksin suora tiedonkeruu kohdistuu noin 1100 eri toimipaikkaan, jotka kattavat teollisuuden jalostusarvosta noin 80%.

Seuraavassa taulussa on hahmoteltu eri muuttujien tulkintaa.

Muuttuja	Vastaa kysymykseen... (esimerkkimuuttujana liikevaihto)
Vuosimuutos	Miten liikevaihto on muuttunut edellisen vuoden vastinkuukauteen nähden?
Kumulatiivinen vuosimuutos	Miten alkuvuoden liikevaihto on muuttunut edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden?
Alkuperäinen indeksisarja	Miten eri kuukausien liikevaihto eroaa toisistaan ja mikä on ajallinen kehitys?
Työ- tai kauppa päiväkorjattu sarja	Mikä olisi kehitys siinä tapauksessa, että kuukausittaisten työ- tai kauppapäivien lukumäärä vastinkuukausina olisi sama vuodesta toiseen?
Kausitasoitettu sarja	Mikä olisi kehitys, jos vuodenaikojen ja juhlapyhien aiheuttamat muutokset poistettaisiin?
Trendisarja	Mikä on tarkasteluajanjakson suhdannekehitys (viimeisimmät kuukaudet perustuvat teoreettiseen estimointiin, joten niihin kannattaa suhtautua varauksella)?

1.2.3 Toimiala- ja sektoriluokitukset

Toimialaluokat on muodostettu vuoden 2002 tiedoista alkaen julkaisun Toimialaluokitus 2002 mukaisesti (Tilastokeskus, käsikirjoja 4, Helsinki 2002). Toimialaluokitus 2002 perustuu EU:n toimialastandardiin NACE 2002:een siten, että NACEn nelinumerotasoa on tarkennettu kansallisia tarpeita varten viidennellä numerolla.

Vuosien 1995-2001 tiedot on luokiteltu vuoden 1995 toimialaluokituksen perusteella. Toimialaluokituksen päivityksen yhteydessä ovat eräät TOL 1995 mukaiset toimialat jakautuneet, eriytyneet tai yhdistyneet. Myös yksittäisiä toimintoja on siirretty luokasta toiseen uuteen luokitukseen siirryttäessä.

Yksiköt luokitellaan toimialaluokkiin pääasiallisen toimintansa perusteella. Koska useissa yksiköissä harjoitetaan monenlaista toimintaa, joudutaan niiden merkitys punnitsemaan arvonlisäysosuuksien avulla. Mitä enemmän jokin toiminta lisää arvoa, sitä suurempi paino sille annetaan toimialamäärittelyssä. Jos arvonlisäystä ei tiedetä, käytetään esimerkiksi palkkoja, henkilöstön määrää, tuotannon bruttoarvoa ja liikevaihtoa.

Käytetty sektoriluokitus perustuu julkaisuun Sektoriluokitus 2000 (Tilastokeskus, käsikirjoja 5, Helsinki 2000). Sektoriluokitus on Euroopan unionin kansantalouden tilinpitojärjestelmän EKT 1995:n perusluokitus. Luokituksessa yksiköt jaetaan omistajuuden, toiminnan tarkoituksen ja rahoitustavan perusteella eri sektoreihin.

1.3 Lait ja asetukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki, jonka mukaan tilastoihin tulee ensi sijassa käyttää muihin tarkoituksiin kerättyä tietoa. Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada muualta. Yrityksillä, kunnallisilla organisaatioilla ja voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä on velvollisuus antaa tietoa laissa erikseen määritellyissä asioissa. Tilastojen perustiedot ovat salassa pidettäviä ja niitä voidaan luovuttaa vain tunnistamattomassa muodossa sekä vain tieteellisten tutkimusten ja tilastollisten selvitysten tekoon. Poikkeuksena ovat yritysrekisterin tiedot sekä valtion ja kuntien viranomaisten toimintaa kuvaavat julkiset tiedot. Lisäksi uudesta ja muuttuneesta tietojen keruusta on neuvoteltava tiedonantovelvollisten edustajien kanssa hyvissä ajoin ennen tiedonkeruun aloittamista.

Aina indeksisarjoja julkaistaessa otetaan huomioon tietojen luottamuksellisuus; toisin sanoen tuloksista ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä. Sen vuoksi eräiden toimialojen tietoja ei julkaista ollenkaan. Esimerkiksi rautatieliikenteen liikevaihto- ja palkkasummaindeksejä ei julkaista. Tiedot sisältyvät kuitenkin kuljetus, varastointi ja tietoliikenne –toimialan tietoihin, minkä osa rautatieliikenne on.

Kuukausitilastointia ohjaa EU:n asetus lyhyen aikavälin tilastoista N:o 1165/98. Asetus velvoittaa jäsenvaltioita tuottamaan koko maata koskevia indeksisarjoja mm. liikevaihto- ja palkkasummatiedoista tietyiltä toimialoilta.

Lisätietoja Tilastokeskuksen tehtäviä ja toimintaa säätelevistä laeista ja asetuksista.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1 Perusjoukko

Liiketoiminnan kuukausi-indeksien perusjoukkona ovat liikevaihtoindeksejä laskettaessa kuukausivalvonnassa olevat arvonlisäverovelvolliset ja palkkasummaindeksejä laskettaessa verohallinnon työnantajarekisterin säännöllisesti palkkoja maksaviksi rekisteröidyt työnantajat. Liiketoiminnan harjoittajista otetaan mukaan laskentaan ne, jotka Tilastokeskuksen yritysrekisterin toimialakoodin mukaan tai uusimpien yritysten osalta suoraan verohallinnolta saatujen toimialatietojen perusteella kuuluvat tarkasteltaville toimialoille.

2.1.1 Verohallinnon maksuvalvonta-aineisto

Maksuvalvontatiedot koostuvat arvonlisävero- ja työnantajasuoritustiedoista. Satunnaisesti palkkoja maksavat työnantajat ja vuosi-ilmoitusmenettelyssä olevat alkutuottajat eivät sisälly tähän aineistoon. Arvonlisäverotuksen yleisperiaate on, että tavaroita ja palveluja myyvä elinkeinonharjoittaja on arvonlisäverovelvollinen yritysmuodosta riippumatta.

Arvonlisäverotuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät mm. elinkeinonharjoittajat, joiden toiminta on vähäistä, sekä pankki- ja rahoitustoiminta. Niin ikään uskonnolliset yhdyskunnat ja yleishyödylliset yhteisöt ovat arvonlisäverovelvollisia vain tietyissä tapauksissa. Elinkeinonharjoittajalla on kuitenkin mahdollisuus hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisävelvolliseksi. Valtio ja kunta ovat verovelvollisia liiketoiminnan muodossa harjoitetusta toiminnasta.

Kuukausimenettelyssä oleva arvonlisäverovelvollinen antaa verovirastolle kuukausittain valvontailmoituksen. Samoin säännöllisten työnantajien rekisterissä olevan työnantajan on annettava valvontailmoitus maksamistaan palkoista ja muista suorituksista kuukausittain. Maksuvalvontailmoitus palautetaan verohallintoon siten, että arvonlisäverotiedot ilmoitetaan puolentoista kuukauden kuluttua ja työnantajasuoritustiedot 15 päivän kuluttua kohdekuukauden päättymisestä. Niinpä esimerkiksi tammikuun ALV-tiedot ja helmikuun palkkatiedot ilmoitetaan verohallintoon maaliskuun 15. päivään mennessä.

Verohallinnon arvonlisäverotiedoista lasketut liikevaihtotiedot ovat valmiit indeksisarjojen laskentaa varten noin 70 päivän kuluttua kohdekuukauden päättymisestä. Koska verohallinnon aineistot täydentyvät kohdekuukauden osalta usean kuukauden aikana, niin jokaisen kohdekuukauden aineisto toimitetaan Tilastokeskukseen toistuvasti kuuden kuukauden ajan. Ensimmäisellä poimintakerralla aineiston kattavuus on keskimäärin 90 % yritysten liikevaihdolla mitattuna.

2.1.2 Suora tiedonkeruu

Suoran tiedonkeruun piirissä on noin 2000 toimialojensa merkittävintä yritystä, joilta kerätään kuukausittain liikevaihtotietoa. Lisäksi toimialayksiköihin jaetuilta noin 30 yritykseltä kysytään palkkasummatietoa, sillä sitä ei saada muista lähteistä. Tiedustelussa ei ole rahoitustoiminnan-, julkisen sektorin-, koulutuksen- tai terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen yrityksiä, sillä ko. toimialoilta ei tuoteta liikevaihtotietoja. Valinnan kriteereinä ovat liikevaihdon suuruus ja yrityksen henkilökunnan määrä. Otoksesta poistetaan lopettaneet yritykset ja yritykset, joiden toiminta on vähentynyt huomattavasti. Otosta täydennetään uusilla ja toimintaansa laajentaneilla yrityksillä.

Suuryritystiedustelun kysely postitetaan yrityksille kohdekuukautta seuraavan kuukauden alussa ja lomake tulee palauttaa Tilastokeskukseen kohdekuukautta seuraavan kuukauden 17. päivään mennessä. Kaupan toimialalla EU:n vaatiman aikataulun mukaiset liikevaihtoindeksit sekä kotimainen ennakkollinen julkaisu lasketaan suorassa tiedonkeruussa kerätyistä tiedoista.

Tiedustelulomake on pyritty pitämään lyhyenä ja selkeänä, ja siinä kysytään vain välttämättömiä tietoja, jotta tiedonantorasitus otokseen kuuluville yrityksille olisi mahdollisimman alhainen. Tiedonantajille tarjotaan useita vaihtoehtoisia tietojen toimitustapoja: internetin kautta tapahtuva sähköinen tiedonanto, faksitoimitus ja kirjeposti. Otoksen muodostamisessa on pyritty siihen, että mahdollisimman pienellä otoskoolla saavutettaisiin riittävä toimialoittainen kattavuus liikevaihdon suhteen. Otoksen osuus kunkin päätoimialan yrityksien lukumäärästä on keskimäärin 1-2 prosenttia.

Otoksen kattavuus liikevaihdolla mitattuna

Toimiala	TOL	Yrityksien lkm1	Kokonaisliikevaihto (1 000 e)1	josta otoksen osuus2
Teollisuus	C	1 132	903 539	69 %
	D	25 423	103 979 083	74 %
	E	903	7 089 225	56 %
Rakentaminen	F	30 131	16 202 990	39 %
Kauppa	50	8 985	14 059 833	56 %
	51	15 483	50 075 822	69 %
	52	22 355	25 549 445	57 %
Muut palvelut	H	10 113	4 278 685	41 %
	I	23 246	22 521 151	66 %
	K	44 387	20 340 562	44 %
	O	18 236	4 553 992	53 %

¹ Lähde: Suomen yritykset 2002. Tilastokeskus.
² keskiarvo vuoden 2004 tammi-maaliskuun kertymästä

2.2 Laskentamenetelmä

2.2.1 Laskenta-aineiston korjaaminen ja rajaaminen

Verohallinnon maksuvalvonta-aineistoon ja Tilastokeskuksen suuryritystiedusteluun perustuvaa tietokantaa päivitetään jatkuvasti. Luokittelevat muuttuja (kuten toimiala) otetaan Tilastokeskuksen yritysrekisteristä.

Tietyissä muuttujissa on havaittu systemaattisia virhetyyppejä, jotka oikaistaan ennen laskentaa. Aineistopäivitysten takia lasketut indeksit voivat hieman muuttua laskenta-ajankohdasta toiseen.

Indeksien laskennasta oikaistaan tai poistetaan havainnot, jotka osoittautuvat virheellisiksi. Aineisto tarkistetaan erikseen jokaisen laskennan yhteydessä.

2.2.2 Laskenta

Perusvuosi

Liikevaihto- ja palkkasummakuvaajien perusvuosi on 2000. Toisin sanoen alkuperäisen sarjan vuoden 2000 kuukausi-indeksien keskiarvo on 100. Kuukausittaiset liikevaihtomäärät (palkkasummat) on laskettu yrityskohtaisista tiedoista toimialoittain yhteen. Kuukausisumma on jaettu perusvuoden vuosikeskiarvolla ja kerrottu sadalla, jolloin kuukausi-indeksien keskiarvo on 100.

Indeksien laskenta

Laskenta perustuu ns. muutosestimointiin. Tietoja ei voida laskea suoraan summaamalla, koska aineisto on uusimpien kuukausien osalta vajaa: koossa on vain osa yrityksistä. Sen sijaan aineistoista lasketaan toimialoittain summa niiden yritysten perusteella, joilla on vertailukelpoinen liikevaihtotieto (palkkatieto) sekä tarkasteltavalta kuukaudelta että edellisen vuoden vastaavalta kuukaudelta. Näin saaduista summista lasketaan toimialalle vuosimuutos. Tällä vuosimuutoksella korotetaan edellisen vuoden vastaavan kuukauden liikevaihtoindeksiä (palkkasummaindeksiä).

Lisäksi käytetään menetelmää, joka ottaa huomioon myös aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten merkitys voi olla pienillä alueilla tai toimialoilla huomattava. Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten laskennassa erona edellä kuvattuun muutosestimointiin on, että aloittaneiksi tai lopettaneiksi tunnistetuilta yrityksiltä ei edellytetä vertailutietoja. Lopettaneiden yritysten tieto painotetaan siten, ettei yrityksiä, joilta uusin tieto puuttuu, tulkita lopettaneiksi.

2.3 Työpäiväkorjaus, kausitasoitus ja trendi

2.3.1 Kausitasoituksen käsitteitä

Työpäiväkorjauksella eliminoidaan kalenterista johtuvat vaihtelut. Tämä tarkoittaa kuukausien pituuksien ja eri viikonpäivien huomioimista jo ennen varsinaisen kausitasoituksen tekemistä.

Perinteisesti ajatellaan, että aikasarja koostuu erillisistä komponenteista, joita ei voida erikseen havaita. Taloudellisen ilmiön kehittymistä kuvaavista aikasarjoista erotetaan tavallisesti seuraavat neljä komponenttia: trendi-, suhdanne-, kausivaihtelu- sekä jäännös- eli residuaalikomponentti.

Kausivaihtelulla tarkoitetaan vuoden sisällä tapahtuvia systemaattisia heilahteluja taloudellisissa aikasarjoissa, jotka aiheutuvat muun muassa vuodenaikojen vaihtelusta, sesongeista, lomista ja muista yleensä ei-taloudellisiksi mielletyistä ilmiöistä.

Trendillä tarkoitetaan aikasarjassa ilmenevää jokseenkin tasaista ja systemaattista liikettä. Suhdannekomponentti on taas seurausta taloudellisten suureiden syklisestä kehityksestä. Suhdannekomponentti kuvaa aikasarjan pitkän ajan vaihtelua trendin ympärillä. Usein trendi- ja suhdannekomponentti yhdistetään ja puhutaan vain trendistä. Ennen kaikkea lyhyille aikasarjoille trendin loppupää on epävarma. Siksi trendikäyrän rinnalla kannattaa tutkia myös alkuperäisen sarjan käyttäytymistä.

Kausitasoituksessa on kyse kausivaihtelukomponentin eliminoimisesta aikasarjasta. Kausipuhdistetusta sarjasta on usein helpompi havaita pitkän ja lyhyen aikavälin kehityssuunta sekä viimeaikaiset merkittävät poikkeamat sarjan kehityksessä.

Trendi saadaan poistamalla kausitasoitetusta sarjasta vielä jäännössarjan vaihtelu. Jäännöskomponenttiin sisältyy kaikki se vaihtelu, joka ei sisälly mihinkään muuhun komponenttiin. Jäljelle jää trendi eli suhdannekomponentti, joka tuo selkeimmin esille indeksisarjaan sisältyvän informaation.

2.3.2 Käytetyt työpäiväkorjaus- ja kausitasoitusmenetelmät

Kaupan pitkille (1985-) aikasarjoille käytetään kausitasoitukseen X11ARIMA-menetelmää. Siinä aikasarjasta muodostetaan ARIMA-malli, ja mallin avulla ennustetaan sarjan loppuun havaintoja: näin saatuja havaintoja käytetään hyväksi tasoitettaessa sarjan loppupäätä X11-menetelmällä. Tällöin sarjan loppupään tasoitetut arvot ovat tilastollisessa mielessä parempia kuin perinteisellä X11-menetelmällä tasoitettaessa.

Myös rahoitustoiminnan, julkisen sektorin, koulutuksen, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen sekä koko talouden palkkasummasarjat tasoitetaan X11ARIMA-menetelmällä. Sen sijaan teollisuuden, rakentamisen ja muiden palveluiden aikasarjat tasoitetaan X11–menetelmällä.

Muiden palveluiden lehdistötiedotteen teksti perustuu työpäiväkorjattuun liikevaihtoindeksiin. Muiden toimialojen kuukausiliikevaihdot eivät ole siinä määrin riippuvaisia työ- tai kauppapäivien määristä, että lukuja olisi työpäiväkorjattu.

Alkuun

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Liiketoiminnan kuukausikuvaajissa keskeistä on nopeus ja luotettavuus. Verohallinnon maksuvalvonta-aineisto on laajuudessaan erinomainen pohja luotettavuudelle, sillä se sisältää lähes koko Suomen yritystoiminnan.

Uusimmat indeksiluvut voivat muuttua aineiston täydentymisen ja tietojen korjaantumisen vuoksi. Aineisto täydentyy kuuden kauden ajan. Sen vuoksi indeksiluvut lasketaan siihen asti, kunnes aineisto on tullut ko. kuukaudelta kuusi kertaa. Kaupasta tuotetaan otoksen perusteella myös ennakko (viive 44 päivää). Ennakon tuloksia verrataan verohallinnon ensimmäisen toimituksen aineistosta laskettuihin tietoihin (viive 75 päivää), joiden perusteella määritellään ennakon osuvuus.

Kaupan ennakon osuvuus ajalla 1/2003- 1/2004

Toimiala	Muutosprosentin revisio (itseisarvoista) keskimäärin
Moottoriajoneuvojen kauppa, korjaus ja huolto sekä polttoaineen vähittäismyynti (TOL 50)	0,5 %-yksikköä
Agentuuritoiminta ja tukkukauppa pl. moottoriajoneuvojen kauppa (TOL 51)	0,4 %-yksikköä
Vähittäiskauppa pl. moottoriajoneuvot (TOL 52)	0,8 %-yksikköä

Aineistossa voi olla virheitä esimerkiksi tietojen optisesta luvusta tai tiedonantajien virheistä johtuen. Lisäksi liikevaihdon määrittely arvonlisäveroilmoituksessa ei täysin vastaa tuloslaskelman liikevaihtoa. Näiden ongelmien korjaamiseksi maksuvalvonta-aineiston tietoja verrataan Tilastokeskuksen suorasta tiedonkeruusta saatuihin tietoihin.

Yrityksille on annettu toimialakoodi päätoimintansa mukaan. Kuitenkin yrityksellä voi olla muutakin kuin päätoimialan mukaista toimintaa. Tästä aiheutuvaa siirtymää sivutoimialalle on pienennetty jakamalla merkittävimmät sivutoiminnot omiksi toimialayksiköikseen.

Toimialan kasvuun vaikuttavat toimialalla olevien yritysten toiminnan muutokset, uusien yritysten syntyminen ja vanhojen yritysten toiminnan loppuminen. Laskennassa otetaan huomioon yritysjärjestelyt sekä yritysten aloitukset ja lopetukset.

Yleisesti ottaen mitattavat muuttujat: liikevaihto, palkkasumma ja toimiala ovat sisällöltään hyvin pitkälti määritelmiensä mukaisia (Eurostatin määritelmät). Määritelmästä poikkeamisesta johtuvia muuttujien epätarkkuuksia pyritään poistamaan aineiston korjauksilla ennen laskentaa ja sen aikana. Ajallisesti tiedot ovat täsmällisesti kohdistettuja ja laskennassa käytetyt menetelmät harhattomia.

Alkuun

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Palkkasumman ja kaupan myynnin kuukausittaiset ennakkotiedot julkaistaan noin puolentoista kuukauden viiveellä. Teollisuuden, rakentamisen ja muiden palveluiden kuukausittaiset myyntitiedot julkaistaan noin kahden ja puolen kuukauden viiveellä, kuten myös kaupan myynnin tarkentuneet tiedot. Julkaisupäivät on koottu julkaisukalenteriin.

Tiedote	Julkaisuviive keskimäärin
Kaupan myynnin ennakkotiedot	44 päivää
Koko talouden palkkasumma	46 päivää
Rakentamisen liikevaihto	74 päivää
Palveluiden liikevaihto	76 päivää
Teollisuuden liikevaihto	79 päivää

Laskennan tuloksena syntyvät toimialoittaiset liikevaihto- ja palkkasummaindeksit kuukausittain. Muutosprosentit lasketaan vertaamalla kutakin kuukautta edellisen vuoden vastinkuukauteen.

Alkuperäisen indeksisarjan lisäksi lasketaan kausitasoitetut ja trendisarjat sekä eräille toimialoille myös työpäiväkorjattu sarja. Kaikille toimialoille lasketaan arvoindeksi. Kaupan, teollisuuden ja rakentamisen toimialoille lasketaan lisäksi määrä- eli volyymi-indeksi.

Alla olevissa taulukoissa on yhteenveto julkaistavista muuttujista ja kustakin muuttujasta julkaistavista indeksisarjoista.

 

	Teollisuus	Rakentaminen	Kauppa	Muut palvelut	Muut toimialat
LIIKEVAIHTO
- koko liikevaihto	X		X	X
- kotimaan liikev.	X	X
- vienti	X
- vienti EU:hun	X
- vienti EU:n ulkopuolelle	X
Arvoindeksi
- alkuperäinen	X	X	X	X
- kauppapäiväkorjattu			X
- työpäiväkorjattu				X
- kausitasoitettu	X	X	X	X
- trendi	X	X	X	X
- vuosimuutos	X	X	X	X
- kumulatiivinen vuosimuutos			X
Määräindeksi
- alkuperäinen	X	X	X
- kauppapäiväkorjattu			X
- työpäiväkorjattu	X
- kausitasoitettu	X	X	X
- trendi	X	X	X
- vuosimuutos	X	X	X
- kumulatiivinen vuosimuutos			X

 

	Teollisuus	Rakentaminen	Kauppa	Muut palvelut	Muut toimialat
PALKKASUMMA
Arvoindeksi
- alkuperäinen	X	X	X	X	X
- kausitasoitettu	X	X	X	X	X
- trendi	X	X	X	X	X
- vuosimuutos	X	X	X	X	X

Alkuun

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

5.1 Tiedotteet

Liikevaihto- ja palkkasummakuvaajista laaditaan kuukausittain viisi tiedotetta: teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja muiden palvelujen liikevaihtokuvaajista erilliset tiedotteet ja kaikkien toimialojen palkkasummasta yksi tiedote. Tiedotteet toimitetaan tilaajille sähköpostitse. Tiedotteet ilmestyvät julkaisupäivänä myös Tilastokeskuksen kotisivulle.

5.2 Painojulkaisu

Kaupan tarkennetuista liikevaihtotiedoista tehdään perinteinen paperijulkaisu ja pdf- julkaisu. Julkaisu ilmestyy siten, että siinä on ennakkotiedot 1½ kuukauden viiveellä ja tarkennetut tiedot kuukautta hitaammalla aikataululla kuin ennakkotiedot. Julkaisu sisältää myös kansainvälisiä vertailutietoja kaupan kehityksestä. Pdf- julkaisu on saatavissa heti tietojen julkistamispäivänä. Julkaisu on tilattavissa Tilastokeskuksen julkaisumyynnistä, puh. 09-1734 2011 tai internetistä Tilastotorin kautta. Paperijulkaisun irtonumeron hinta on 7,00 euroa ja vuosihinta 70 euroa. Hinnat ovat sitoumuksetta vapaasti varastossa ja sisältävät arvonlisäveron. Jos tuote toimitetaan asiakkaalle postitse, hintaan lisätään toimituskulut, 6,56 euroa, mikä sisältää myös postimaksun.

5.3 Internetjulkaisut

Eri toimialojen ja sektoreiden liikevaihto- ja palkkasummaindeksit julkaistaan internetissä Excel-tiedostoina. Tiedostot sisältävät selitteet, aikasarjat ja kuvioita. Tiedostot päivitetään aina uusimman tiedotteen ilmestyessä. Sivut ovat maksuttomat.

Toimialoittaiset sarjat julkaistaan myös Tilastokeskuksen maksuttomassa tilastotietojen itsepalvelujärjestelmässä (StatFin).

5.4 Erillisselvitykset asiakkaiden toimeksiannosta

Verohallinnon maksuvalvonta-aineisto antaa mahdollisuuden varsin monipuolisten selvitysten tekemiseen. Suhdannetietoa tuotetaan toimialoittain ja alueittain sekä nimetyistä yritysryhmistä.

Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun (www.tilastokeskus.fi/suhdannepalvelu) avulla voi saada tietoa esimerkiksi liikevaihdosta, viennistä, palkoista tai henkilöstömäärästä haluamaltaan alueelta. Lisäksi kasvukatsauksen avulla voi saada tarkempaa suhdannekehityksen taustoja selittävää tietoa. Tiedot suhdannekehityksestä toimitetaan asiakkaille sopimuksen mukaan kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain.

Alkuun

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Liikevaihto- ja palkkasummakuvaajien aikasarjat ovat ajallisesti vertailukelpoisia. Kaupan liikevaihdon aikasarjat alkavat vuodesta 1985, muilla toimialoilla vuodesta 1995. Menetelmien kehittäminen on tehty tulosten ajallinen vertailtavuus säilyttäen. Perusvuoden vaihdon yhteydessä indeksit laskettiin uudelleen vuoden 2000 alusta alkaen. Uusi toimialaluokitus 2002 on tuonut vain vähäisiä muutoksia toimialojen sisältöön, eikä siten vaikeuta aikasarjojen ajallista vertailtavuutta. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset ovat olleet mukana muiden palveluiden laskennassa vuodesta 1999 lähtien. Muilla toimialoilla aloittaneet ja lopettaneet on otettu mukaan laskentaan vuodesta 2002 lähtien.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

7.1 Tilastojen eri käyttötarkoitukset

Tilastokeskuksen tuottamat yritystilastot voidaan jakaa rakenne- ja suhdannetilastoihin. Tilastojen erot syntyvät niiden kuvausaikavälin pituudessa, julkaisemisviiveessä sekä tietosisällön laajuudessa siten että suhdannetilastojen kuvausaikaväli ja julkaisemisviive on lyhyempi ja niiden tietosisältö suppeampi kuin rakennetilastoissa. Yritysten rakennetilastoja ovat muun muassa yritys- ja toimipaikkarekisterin tuottamat tilastot, jotka kuvaavat yritysten ja niiden toimipaikkojen rakennetta ja toimintaa vuositasolla. Yritysten suhdannetilastoja ovat muun muassa liiketoiminnan kuukausikuvaajat (liikevaihto- ja palkkasummakuvaajat), rakentamisen suhdannetilastot sekä teollisuuden suhdannetilastot. Vuositilastot ovat poikkileikkauksia ko. vuoden yritystoiminnasta. Sen sijaan suhdannetiedot on tehty ajallisesti vertailukelpoisiksi esim. yritysjärjestelyjen ja toimialasiirtojen osalta siten, että indikaattorit kuvaavat kunkin toimialan suhdannekehitystä ajassa.

Vuositasoiset yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedot ja yritysten rakennetilaston tilinpäätöstiedot valmistuvat noin vuoden viiveellä tarkasteluvuoden loppumisesta. Yritysten rakennetilastosta valmistuu ennakko puolen vuoden viiveellä.

7.2 Kalenterivuosi vs. tilikausi

Yritys- ja toimipaikkarekisterin ja tilinpäätöstilastojen liikevaihto- ja palkkatiedot ovat tuloslaskelman mukaisia, joskin ammatinharjoittajilla liikevaihto muodostuu ammatin tuotosta. Liikevaihto- ja palkkatiedot ovat näissä tilastoissa yritysten tilikausilta, jotka eivät aina vastaa kalenterivuotta. Sen sijaan liikevaihto- ja palkkasummakuvaajissa kullekin kalenterikuukaudelle kohdistuu sille kuuluva myynti yrityksen tilikaudesta riippumatta. Vuositilastoissa kullekin vuodelle kohdistuvat kyseisen vuoden aikana päättyvät tilikaudet.

7.3 Käsitteiden vertailtavuus

Suhdannetietojen liikevaihto ei täysin vastaa vuositilastojen tuloslaskelman mukaista liikevaihtoa, koska maksuvalvonta-aineiston ja suuryritystiedustelun liikevaihto sisältää tuloslaskelman liikevaihtoon kuulumattomia eriä kuten käyttöomaisuuserien myynnit, muut tuotot, satunnaiset erät, käänteisesti verovelvolliset ostot, tuotteiden oman käytön sekä agentuurien myynnit.

Tilinpäätöstilaston henkilöstökustannukset on laajempi käsite kuin ennakonpidätyksen alaiset palkat. Tilinpäätöstilastossa henkilöstökustannukset kattavat palkat ja palkkiot, eläkekulut sekä muut henkilösivukulut. Sen sijaan yrityksen maksamat bruttomääräiset palkat vastaa palkkasummakuvaajien käsitettä kaikissa tilastoissa. Yritys- ja toimipaikkarekisterissä käytetään samaa palkkakäsitettä.

7.4 Kuvausjoukon vertailtavuus

Toisin kuin maksuvalvonta-aineiston tietoihin, yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoihin voi sisältyä työnantajia, jotka eivät maksa säännöllisesti palkkoja. Tämä aiheuttaa kuitenkin vain vähäistä eroa palkkasummaan. Palkkasummakuvaajat sisältävät myös julkisyhteisöjen ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkat. Yritys- ja toimipaikkarekisterin vuositilastoon julkisyhteisöjen maksamat palkat eivät sisälly, vaan ne julkaistaan erikseen.

Tilinpäätöstilastoon tulevat mukaan koosta riippumatta kaikki yritykset, jotka ovat tuottaneet tilinpäätöksen. Yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastossa ovat mukana yritykset, jotka ovat toimineet tilastovuoden aikana yli puoli vuotta ja joiden liikevaihto on vähintään 8 987 euroa vuodessa (vuonna 2001) tai jotka työllistävät henkilötyövuosina mitaten yli 0,5 henkilöä. Liikevaihto- ja palkkasummakuvaajissa pätee 8 500 euron liikevaihtoraja, sillä silloin yritys on arvonlisäverovelvollinen ja kuuluu maksuvalvonta-aineistoon. Lisäksi säännöllisesti palkkaa maksavat yritykset ovat mukana maksuvalvonta-aineistossa riippumatta siitä, ovatko ne arvonlisäverovelvollisia.

Yritysten aloittamisia ja lopettamisia käsitellään eri tavalla tilaston käyttötarkoituksesta riippuen. Yritys- ja toimipaikkarekisterin vuositilastossa aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä mukana ovat vain yli puoli vuotta tilastovuonna toimineet ja em. kokorajat täyttävät yritykset. Liikevaihto- ja palkkasummatietojen laskennassa aloittaneet ja lopettaneet yritykset ovat mukana heti, kun tieto aloittamisesta tai lopettamisesta on varmistunut ja yritys on tullut arvonlisäverovelvolliseksi tai jäänyt arvonlisäverovelvollisuuden rajan alapuolelle. Aloittamis- ja lopettamisvaiheessa yritysten liikevaihto ja palkat ovat harvoin euromääräisesti suuria, mutta ne vaikuttavat ne toimialojen kehitykseen eri tavoin erilaisissa suhdannetilanteissa.

Alkuun

8. Kehittäminen

8.1 Käynnissä olevia kehittämishankkeita

Vuonna 2002 aloitettiin hanke Suhdannepalvelun tuotevalikoiman laajentamiseksi. Selvitettäviä kohteita olivat tuolloin mm. henkilöstömäärä, kannattavuusindikaattori ja kasvukatsaus sekä aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten vaikutus liikevaihto- ja palkkasummakuvaajiin. Kehittämishankkeessa jatketaan vielä kannattavuusindikaattorin kehittämistä.

Liikevaihtokuvaajiin kohdistuu edelleen nopeuttamispaineita. Palvelujen ja rakentamisen liikevaihtokuvaajien toimittamiseksi Eurostatiin 60 päivän viiveellä käynnistettiin kehittämishanke vuoden 2004 tammikuussa.

Keskeinen kehittämisalue suhdannetilastoissa on analyysin lisääminen. Tästä käynnistyi niin ikään hanke tammikuussa 2004. Tavoitteena on muun muassa kehittää Tilastokeskuksen sisäinen analyysiväline suhdannetietojen tuotannon ja tulkinnan tueksi ja selvittää, voidaanko alkaa julkaista myös asiakkaille tarkoitettua suhdannekatsausta.

8.2 Toteutuneita kehittämishankkeita

Vuonna 2004 saatiin tuotantoon kehittämishankkeen tuloksena uusi tuote, kasvukatsaus. Kasvukatsaus kuvaa seurattavan alan kasvun jakautumista toimialan sisällä tarkasteltavan muuttujan suhteen. Kasvukatsauksen avulla pystytään selvittämään, paljonko esimerkiksi pienyritykset tai pelkästään tarkasteltavalla alueella toimivat paikalliset yritykset vaikuttavat alan kasvuun tai johtuuko alan kasvu vain muutamien voimakkaasti kasvavien yritysten kasvusta. Kasvukatsauksen kiinnostavuus perustuu katsauksen kykyyn selittää suhdannekehitystä aineistosta saatavilla tarkemmilla toimialan sisäisillä tiedoilla.

Kasvukatsausta edelsi uutena tuotteena henkilöstömääräindikaattori, jonka tuotantomenetelmä saatiin valmiiksi kehittämishankkeen tuloksena maaliskuussa 2003. Henkilöstömääräindikaattori on herättänyt paljon kiinnostusta palkkasummaindikaattorin rinnalla.

Vuonna 2003 otettiin käyttöön sähköinen tiedonantojärjestelmä, jossa tiedonantajayritykset pystyvät sekä antamaan uusimmat tiedot että päivittämään edeltävien kuukausien tietoja. Web-pohjainen tiedonantojärjestelmä otettiin käyttöön myyntitiedustelussa tammikuussa 2003, ja jo muutamassa kuukaudessa yli 60 prosenttia tiedonantajista oli siirtynyt käyttämään sähköistä palvelua. Sähköinen tiedonantojärjestelmä tarjoaa myös yksilöllisen tiedonantajapalautteen, jossa tiedonantajan yritystä verrataan yrityksen toimialaan.

Indeksisarjojen perusvuosi vaihdettiin vuoden 2003 alussa. Uusi perusvuosi on 2000. Perusvuoden vaihtoon liittyen sarjat laskettiin uudelleen vuoden 2000 alusta lähtien. Perusvuosiuudistuksen yhteydessä siirryttiin käyttämään uutta toimialaluokitusta (TOL 2002) vuoden 2002 alusta lukien. Samalla kaikkien toimialojen liikevaihto- ja palkkasummakuvaajissa siirryttiin käyttämään menetelmää, joka ottaa huomioon aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten vaikutuksen.

Syyskuussa 2002 aloitettiin hanke vähittäiskaupan myyntitilaston julkaisemiseksi 30 päivän viiveellä. Kesäkuusta 2003 lähtien vähittäiskaupan tiedot on toimitettu Euroopan tilastovirasto Eurostatille alle kuukauden viiveellä. Eurostat on tilastovuoden 2004 alusta lähtien julkistanut koko EU:n tasoiset vähittäiskaupan kehitystä kuvaavat tunnusluvut. Kansallisella tasolla Suomi haluaa vielä varmistaa kaupan ennakollisten lukujen laadun ja julkaisee vielä vähittäiskaupan kehitystä kuvaavat luvut keskimäärin 44 päivän viiveellä kattavammasta otoksesta.

Alkuun

---

Päivitetty 24.8.2011