Etusivu > Tilastot > Poliisin tietoon tullut rikollisuus > 2013 > 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

1.1. Tiivistelmä

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 2013 koko maassa kaikkiaan 424 800 rikosta, mikä oli 640 rikosta (0,2 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kymmenen viime vuoden aikana on rekisteröity keskimäärin 435 200 rikosta vuodessa. Vuoden aikana selvitettiin yhteensä 246 000 rikosta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 254 300.

Valtaosa rikoksista oli poliisin kirjaamia. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 15 400 rikosta, mikä oli 11,9 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista hieman yli neljännes oli alkoholirikoksia tai -rikkomuksia ja huumausainerikoksia.

Maakunnittain tarkasteltuna rikosten määrä lisääntyi Uudenmaan, Satakunnan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Ahvenanmaan maakunnissa. Suhteellisesti eniten rikosten määrä kasvoi Pohjanmaan maakunnassa, 12,7 prosenttia edellisvuodesta. Rikosten määrä väheni suhteellisesti eniten Keski-Pohjanmaan maakunnassa, 11,4 prosenttia edellisvuodesta.

Väkilukuun suhteutettuna eniten rikoksia tuli ilmi Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa. Koko maassa tuli ilmi 7 828 rikosta 100 000 asukasta kohden.

Kuvio 1. Rikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2013

1.2. Omaisuusrikokset

Omaisuusrikoksia tuli vuonna 2013 tietoon 240 500, mikä oli 1,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tietoon tulleista omaisuusrikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkaudet, näpistykset ja törkeät varkaudet. Niitä ilmeni 141 400, mikä oli 1,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana varkausrikoksia (varkaus, törkeä varkaus, näpistys) ilmoitettiin keskimäärin 148 600. Vuonna 2013 varkauksia kirjattiin 70 400 eli 3,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeiden varkauksien määrä laski 6 prosenttia vuodesta 2012. Vuonna 2013 niitä tuli tietoon 3 050. Näpistyksiä tuli tietoon 68 000 eli 0,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Kolmannes varkausrikoksista (47 500 rikosta) oli myymälävarkauksia ja -näpistyksiä. Vuoteen 2012 verrattuna myymälävarkaudet kasvoivat 0,4 prosenttia.

Murtojen (luvatta tunkeutuen tehdyt varkaudet, törkeät varkaudet ja näpistykset) määrä on vähentynyt 2000–luvulla huomattavasti. Vuonna 2013 murtoja oli 32 500, mikä oli 7,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Vapaa-ajanasuntoihin tehdyt murrot lisääntyivät 21,2 prosenttia. Niitä tuli vuonna 2013 ilmi 1 800. Eniten vähenivät asuntomurrot, 17,6 prosenttia edellisvuodesta. Moottoriajoneuvomurrot vähenivät 10,6 prosenttia.

Kuvio 2. Murrot 2013 (kaikkiaan 32 514 rikosta)

Omaisuusrikoksista 18 prosenttia oli vahingontekoja. Niitä tuli ilmi 43 400, mikä oli 2,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Kymmenen viime vuoden aikana vahingontekoja on tullut ilmi vuosittain keskimäärin 50 200.

Petokset muodostavat noin 10 prosenttia omaisuusrikoksista. Petoksia (petos, lievä petos, törkeä petos) tuli ilmi22 800, mikä oli 9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Maksuvälinepetoksia tuli ilmi 7 600, mikä oli 22,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Sekä petoksien että maksuvälinepetoksien määrä on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2013 maksuvälinepetoksista 43,8 prosenttia oli kortinhaltijan itsensä tekemiä petoksia (kohteena oma tili).

Vuonna 2013 tuli tietoon kaikkiaan 1 240 kirjanpitorikosta ja vellallisen rikosta, mikä oli 4,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Viimeisen kymmenen vuoden aikana näitä rikoksia on vuosittain tullut ilmi keskimäärin 1 140. Väärennysrikoksia (väärennys, lievä väärennys, törkeä väärennys, väärennysaineen hallussapito) tuli ilmi 3 780, mikä oli 4,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Väärennysrikoksia on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut ilmi vuosittain keskimäärin 4 660.

Ryöstöjä ilmoitettin 1 520, mikä oli 5,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Ryöstörikoksista 1 130 eli 74 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla.

Kuvio 3. Omaisuusrikokset 2013 (Kaikkiaan 240 547 rikosta)

Taulukko 1. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2013

Maakunta	Kaikki omaisuusrikokset	Murrot	Moottoriajoneuvon anastusrikokset	Ryöstöt	Vahingonteot	Kavallukset	Petokset, maksuvälinepetokset
Koko maa	4 433	599	147	28	799	66	561
Uusimaa	5 859	626	154	44	1 015	99	627
Varsinais-Suomi	4 436	778	220	35	680	47	511
Satakunta	3 714	814	139	15	740	53	439
Kanta-Häme	3 426	515	87	16	727	51	528
Pirkanmaa	4 126	609	128	25	861	52	479
Päijät-Häme	4 418	738	206	20	749	70	531
Kymenlaakso	4 013	633	159	19	768	50	453
Etelä-Karjala	3 733	520	143	22	660	50	409
Etelä-Savo	3 225	541	125	14	650	41	400
Pohjois-Savo	3 293	495	105	17	677	60	345
Pohjois-Karjala	3 193	403	70	14	713	30	414
Keski-Suomi	3 249	484	86	21	661	57	371
Etelä-Pohjanmaa	2 431	394	59	7	479	32	409
Pohjanmaa	3 415	532	135	16	875	20	333
Keski-Pohjanmaa	2 135	246	44	7	547	35	206
Pohjois-Pohjanmaa	4 413	581	225	27	639	78	616
Kainuu	3 095	319	63	16	693	38	636
Lappi	3 793	608	181	20	736	53	429
Ahvenanmaa - Åland	2 954	512	91	7	810	28	196

1.3. Väkivaltarikokset

Vuonna 2013 tietoon tuli kaikkiaan 35 500 pahoinpitelyrikosta (pahoinpitely, lievä pahoinpitely, törkeä pahoinpitely), mikä oli 2 700 tapausta (7,1 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2012. Törkeät pahoinpitelyt vähenivät 4,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Niitä kirjattiin 1 800. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pahoinpitelyitä on kirjattu vuosittain keskimäärin 34 000. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi vuonna 2011 kirjattujen pahoinpitelyiden määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Vuonna 2011 pahoinpitelyitä kirjattiin 40 200.

Henkirikoksia tuli tietoon 95. Niitä oli 6 tapausta enemmän kuin vuonna 2012. Kymmenen viime vuoden vuosittainen keskiarvo oli 115. Vastaava luku vuosina 1994–2003 oli 138. Tapon, murhan tai surman yritykset vähenivät 86:lla. Niitä tuli ilmi 264.

Vuonna 2013 henkirikoksista 61 prosenttia ja pahoinpitelyrikoksista 36 prosenttia tehtiin yksityisasunnossa.

Raiskauksia tuli tietoon 975, kun niitä vuonna 2012 tuli tietoon 1009. Vuosina 2004–2013 ilmoitettiin keskimäärin 800 raiskausta. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 1 657, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset ilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja.

Taulukko 2. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2013

Maakunta	Henkirikokset ja niiden yritykset	Pahoinpitely	Törkeä pahoinpitely	Lievä pahoinpitely	Raiskausrikokset
Koko maa	6	442	33	178	18
Uusimaa	6	532	29	189	20
Varsinais-Suomi	3	402	26	221	19
Satakunta	8	379	50	135	14
Kanta-Häme	10	310	39	200	16
Pirkanmaa	4	394	28	174	19
Päijät-Häme	8	383	39	175	16
Kymenlaakso	5	363	25	174	19
Etelä-Karjala	3	342	24	171	11
Etelä-Savo	3	343	27	227	20
Pohjois-Savo	10	395	39	246	12
Pohjois-Karjala	7	353	39	177	16
Keski-Suomi	9	507	39	139	16
Etelä-Pohjanmaa	5	336	29	77	9
Pohjanmaa	6	370	37	111	21
Keski-Pohjanmaa	7	536	18	169	8
Pohjois-Pohjanmaa	6	428	35	144	15
Kainuu	8	593	39	231	11
Lappi	8	514	49	190	18
Ahvenanmaa - Åland	-	459	24	122	21

1.4. Rikoksen uhrit ja lähisuhdeväkivalta

Vuonna 2013 tietoon tulleiden väkivaltarikosten uhriksi joutui 39 200 henkilöä, mikä oli 12,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Uhreista miehiä oli 22 800 (58,2 prosenttia) ja naisia 16 400 (41,8 prosenttia). Miesuhrien määrä oli 11,5 ja naisuhrien 14,1 prosenttia pienempi kuin vuonna 2012. Pahoinpitelyrikoksiin uhriksi joutui yhteensä 34 600 henkilöä, joista miehiä oli 20 900 (60,2 prosenttia) ja naisia 13 800 (39,8 prosenttia). Tieto uhrista saadaan luotettavasti vain tietyistä väkivaltarikoksista.

Pahoinpitelyrikoksen uhrin tyypillinen ikä oli 18 vuotta. Tähän ikäluokkaan sijoittui 1 340 (3,9 prosenttia) kaikista uhriksi joutuneista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista 50 vuotta täyttäneitä oli 4 900 (14,2 prosenttia). Alle 18–vuotiaisiin lapsiin kohdistuvat pahoinpitelyrikokset vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 9,7 prosenttia. Lapsiuhreja oli nyt 5 300, vuotta aiemmin 5 900. Tämä on 15,3 prosenttia kaikista pahoinpitelyrikosten uhreista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista lapsista 3 300 (62 prosenttia) oli poikia ja 2 000 (38 prosenttia) tyttöjä . Pahoinpitelyrikosten lapsiuhreista ikäluokkaan 0–9 sijoittui 27,5 prosenttia, 10–14-vuotiaisiin 32,9 prosenttia ja 15–17-vuotiaisiin 39,6 prosenttia. Lapsena seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneista 87,4 prosenttia oli tyttöjä ja 12,6 prosenttia poikia.

Kuvio 4. Eräiden rikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan 2013

Pahoinpitelyrikoksista yhteensä runsas 35 prosenttia tehtiin yksityisissä asunnoissa. Naisiin kohdistuvista pahoinpitelyistä yksityisessä asunnossa tehtiin yli puolet ja miehiin kohdistuvista vajaa neljännes. Miehiin kohdistuvista pahoinpitelyistä runsaat 45 prosenttia tapahtuu yleisellä paikalla ja naisiin kohdistuvista vajaa neljännes. Ravitsemusliikkeessä tai liikekeskuksessa tehtiin runsaat 10  prosenttia pahoinpitelyistä.

Kuvio 5. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan ja uhrin sukupuolen mukaan 2013 (Kaikkiaan 35 515 rikosta)

Lähisuhdeväkivalta

Taulukko 3. Lähisuhdeväkivallan uhrit sukupuolen ja iän mukaan 2013

Uhri/epäillyn ja uhrin suhde		Ikäluokat yhteensä	- 14	15 - 20	21 - 29	30 - 39	40 - 49	50 - 59	60 -
Yhteensä	Perheväkivalta yhteensä	6 470	1 398	545	930	1 206	1 208	776	407
	Sama ruokakunta	5 266	1 032	483	803	998	1 004	646	300
	Lähisukulainen	1 204	366	62	127	208	204	130	107
Mies	Perheväkivalta yhteensä	2 050	709	191	200	270	322	215	143
	Sama ruokakunta	1 627	523	165	177	234	265	174	89
	Lähisukulainen	423	186	26	23	36	57	41	54
Nainen	Perheväkivalta yhteensä	4 420	689	354	730	936	886	561	264
	Sama ruokakunta	3 639	509	318	626	764	739	472	211
	Lähisukulainen	781	180	36	104	172	147	89	53

Vuonna 2013 poliisin tietoon tulleissa lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 6 470 uhria, 13 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lähisuhdeväkivallan uhreista 68,3 prosenttia oli naisia. Lähisuhdeväkivaltaluvut kuvaavat joko samassa asunnossa asuvien tai nykyisten tai entisten perheenjäsenten välistä väkivaltaa. Runsas puolet tapauksista oli avio- tai avopuolisoiden välistä väkivaltaa, niin sanottua parisuhdeväkivaltaa. Parisuhdeväkivallan uhreista vain viidennes oli miehiä.

1.5. Rattijuopumukset ja liikennerikokset

Törkeät rattijuopumukset vähenivät 12,9 prosenttia ja muut rattijuopumukset lisääntyivät 2,2 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Kaikkiaan rattijuopumusrikoksia tuli ilmi 18 000, mikä oli 1 100 tapausta eli 6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tietoon tulleiden rattijuopumusrikosten määrä oli vuonna 2013 alimmillaan 30 vuoteen. Vuoden 1990 ennätyslukemista ne ovat vähentyneet yli kolmanneksen.

Rattijuopumustapauksista 78,3 prosentissa päihdeaineena oli alkoholi ja 18 prosentissa päihdeaineena oli jokin huumaava aine. Loput 3,7 prosenttia oli käyttänyt molempia. Alkoholin aiheuttamat rattijuopumukset vähenivät 11,3 prosenttia ja huumausaineinen aiheuttamat lisääntyivät 23,4 prosenttia.

Kuvio 6. Rattijuopumusrikokset 1980–2013

Vuonna 2013 rekisteröitiin 444 600 liikenneturvallisuuden vaarantamista ja liikennerikkomusta, mikä oli 2,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Suurin osa niistä on rikoksia, jotka paljastuvat poliisin valvonnan ja ohjauksen yhteydessä. Törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia ilmeni 3 800, mikä oli 4,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Nopeusrajoitusten rikkomisia poliisi kirjasi 315 800, mikä oli 9,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Vuoden 2013 luvut eivät ole täysin vertailukelpoinen vuoden 2012 lukujen kanssa, sillä automaattisen liikennevalvonnan vuoden 2012 loppupuolella havaitsemia ylinopeuksia kirjautui vuoden 2013 alkupuolelle.

Kuvio 7. Rattijuopumusrikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2013

1.6. Päihderikokset

Vuonna 2013 huumausainerikoksia tuli ilmi kaikkiaan 27 600, mikä oli 2 600 tapausta (12,7 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2012. Törkeiden huumausainerikosten määrä kasvoi 20,7 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi 1 240. Lukumääräisesti eniten kasvoi huumausaineiden käyttörikosten määrä, 13,2 prosenttia. Niitä tuli ilmi 12 800, mikä on 1 500 tapausta enemmän kuin vuonna 2012. Huumausainerikosten määrä on kasvanut 2000-luvulla miltei joka vuonna.

Vuodesta 2009 lähtien lukuihin sisältyvät tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset lisäsivät huumausainerikosten määrää noin kymmeneksellä verrattuna vain poliisin tietoon tulleisiin huumausainerikoksiin.

Kuvio 8. Huumausainerikokset 2011–2013

Alkoholirikoksia ja -rikkomuksia kirjattiin 4 500, mikä oli 2,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012.

Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin tai tullin- ja rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon.

1.7. Selvitetyt rikokset

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2013 aikana kaikkiaan 246 000 rikosta. Selvitysprosentti oli 57,9, mikä oli kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisvuonna. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään. Tästä syystä selvitysprosentti voi olla yli 100.

Omaisuusrikoksista selvitettiin 37,8 ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista 77,1 prosenttia.

Yli 30 000 asukkaan kunnista korkeimmat rikosten selvitysprosentit olivat Kajaanissa ja Ylöjärvellä, 77,5 ja 69,8. Matalimmat selvitysprosentit olivat puolestaan Helsingissä ja Salossa, 50,8 ja 50,7 prosenttia.

Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Liikennejuopumus-, liikenne– ja paihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen miltei kaikki selvitetyiksi. Petoksista selvitettiin 69 prosenttia ja henkirikoksista 89,5 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti oli 85,9.

Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa (varkaus, törkeä varkaus), vahingonteoissa, maksuvälinepetoksissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 2013 varkauksista selvitettiin joka kuudes. Vahingonteoista selvitettiin vajaa neljännes ja maksuvälinepetoksista joka kuudes. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi kolmannes. Ryöstöistä selvisi runsas puolet.

Taulukko 4. Eräiden rikosten selvitysprosentti 1986-2013

Rikos	1986 - 1990	1991 - 1995	1996 - 2000	2001 - 2005	2006 - 2010	2011	2012	2013
Kaikki rikokset 1)	65	51	51	56	61	59	60	58
Varkaus	25	17	14	15	18	17	16	15
Törkeä varkaus	39	29	40	41	38	34	38	38
Näpistys	78	70	67	58	57	57	56	56
Ryöstöt	53	43	42	45	49	49	54	53
Vahingonteot	29	27	27	26	25	21	23	22
Tapon, murhan tai surman yritys	95	91	92	94	97	91	97	92
Pahoinpitely	79	74	76	80	81	75	78	77
Törkeä pahoinpitely	85	84	83	87	88	85	83	87
Lievä pahoinpitely	95	86	79	75	73	73	75	75
Raiskaukset	63	56	57	63	66	59	72	78
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö	91	84	88	82	86	62	91	63

1) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus.

1.8. Syylliseksi epäillyt

Vuonna 2013 selvitettyihin 246 000 rikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 276 400 henkilöä. Sama henkilö voi olla epäiltynä useasta eri rikoksesta. Heistä naisia oli 18,4 prosenttia. Henkilön vuoden törkeimmän rikoksen mukaan laskettaessa (henkilö voi olla epäiltynä vain kerran vuoden aikana) sylliseksi epäiltynä oli 103 000 eri henkilöä. Yksi henkilö oli siten epäiltynä keskimäärin 2,7 rikoksesta.

Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyiden, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet olivat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin ja rattijuopumukiin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on 20 vuodessa kasvanut. Naisten tyypillisimpiä rikoksia olivat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset. Naiset ovat myös hieman miehiä nuorempia. Epäiltyjen naisten yleisin ikä on 19 ja miesten 20 vuotta. Molempien sukupuolien epäiltyjen keskimääräinen ikä on 32 vuotta.

Taulukko 5. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt iän ja sukupuolen mukaan 2004-2013

Vuosi/epäillyt	Miehet yhteensä	Naiset yhteensä	Alle 15 vuotiaat miehet	Alle 15 vuotiaat naiset	15-17- vuotiaat miehet	15-17- vuotiaat naiset	18-20- vuotiaat miehet	18-20- vuotiaat naiset	Yli 20- vuotiaat miehet	Yli 20- vuotiaat naiset
2004	250 087	47 028	8 342	3 182	20 063	4 763	33 466	5 670	188 216	33 413
2005	250 489	46 580	7 289	3 047	22 486	4 546	31 983	5 521	188 731	33 466
2006	239 264	45 093	6 934	2 725	19 296	4 093	28 830	5 783	184 204	32 492
2007	250 303	57 847	8 347	2 749	19 783	4 077	29 702	5 433	192 471	45 588
2008	257 955	50 240	10 577	3 198	20 592	4 207	30 388	5 987	196 398	36 848
2009	247 229	51 298	8 846	3 173	19 049	4 635	27 261	5 923	192 073	37 567
2010	249 123	52 930	8 023	3 414	18 542	5 053	27 431	5 722	195 127	38 741
2011	248 787	53 975	9 091	3 640	19 359	5 230	28 224	5 943	192 113	39 162
2012	233 156	49 896	6 930	2 738	16 532	4 338	26 485	5 439	183 209	37 381
2013	225 509	50 852	6 631	2 433	15 011	4 000	25 574	5 391	178 293	39 028

Vuonna 2013 nuorten ja alaikäisten – alle 21-vuotiaiden – osuus kaikista syylliseksi epäillyistä oli 21,4 prosenttia. Nuorten osuudet olivat suuria alkoholirikoksissa, ryöstöissä, vahingonteoissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä nuoria oli 37,8 prosenttia, vahingontekoihin epäillyistä 44,4 prosenttia. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä 20,7 prosenttia oli nuoria.

1.9. Syylliseksi epäiltyjen taustat

Syylliseksi epäiltyjen 15 vuotta täyttäneiden rekisteröityyn väestöön (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat) kuuluvien keskimääräinen valtionveronalainen tulo (tuloveroa maksetaan valtiolle ansiotulosta ja pääomatulosta) oli noin 16 900 euroa, kun vastaava tulo koko väestössä oli noin 27 000 euroa. Vastaavat mediaanitulot olivat 9 600 ja 22 600 euroa. Syylliseksi epäillyistä alle 5 000 euron tulot oli 31,7 prosentilla, koko väestön vastaavan osuuden oltua 10,5 prosenttia. Vähintään 20 000 euron tulot oli 32,5 prosentilla epäillyistä, koko väestöllä vastaava osuus oli 55,3 prosenttia. Luokkaan alle 2 499 euroa kuuluvat myös kaikki ne, joiden valtionveronalaisesta tulosta ei ole tietoa. Luvussa 1.9. ilmoitettavat luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä. Luvussa ei ole huomioitu liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai liikennerikkomukseen syyllistyneitä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen valtionveronalaisesta tulosta perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 2012.

Taulukko 6. Rikoksiin syylliseksi epäillyt henkilöt sukupuolen ja valtionveronalaisen tulon mukaan 2013, 15 vuotta täyttäneet

Sukupuoli		Yhteensä	- 2 499 €	2 500 - 4 999 €	5 000 - 9 999 €	10 000 - 19 999 €	20 000 - 39 999 €	40 000 - 79 999 €	yli 80 000 €
Sukupuoli yhteensä	epäillyt	99 649	26 096	5 458	17 904	17 805	22 106	8 611	1 669
	%	100,1	26,2	5,5	18,0	17,9	22,2	8,6	1,7
Mies	epäillyt	78 605	20 581	4 255	13 572	13 420	17 722	7 562	1 493
	%	100,0	26,2	5,4	17,3	17,1	22,5	9,6	1,9
Nainen	epäillyt	21 044	5 515	1 203	4 332	4 385	4 384	1 049	176
	%	99,9	26,2	5,7	20,6	20,8	20,8	5,0	0,8

Kuvio 9. Syylliseksi epäillyt ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen mukaan 2013, 15 vuotta täyttäneet

Pääasiallisen toiminnan mukaan jaoteltuna syylliseksi epäillyistä (yli 15 vuotiaat rekisteröityyn väestöön kuuluvat) työllisiin kuului 38,6 prosenttia. Työttömiä oli 16,7 ja muita työvoiman ulkopuolella olevia 14,4 prosenttia epäillyistä. Koko väestöstä työllisiä oli 52,2 prosenttia, työttömiä 5,2 ja työvoiman ulkopuolella 4,2 prosenttia. Tieto henkilön pääasiallisesta toiminnasta on vuoden 2011 tieto.

Kuvio 10. Syylliseksi epäillyt henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2013, 15 vuotta täyttäneet

15 vuotta täyttäneistä syylliseksi epäillyistä 52,2 prosenttia oli suorittanut vain perusasteen koulutuksen ja 37,5 prosentilla oli keskiasteen koulutus. Koko väestöllä vastaavat luvut olivat 31,3 ja 40 prosenttia.

Liitetaulukoissa 4–7 sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tämä on tilastossa tavanomainen tapa esittää syylliseksi epäiltyjen lukumäärä. Näin saadaan parempi kuva rikollisuudesta ilmiönä ja voidaan paremmin kuvata, millaisen taustan omaavat henkilöt syyllistyvät minkäkin tyyppisiin rikoksiin.

1.10. Ulkomaan kansalaiset

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä vuonna 2013 oli 276 400, joista ulkomaiden kansalaisia oli 34 800. Vuoteen 2012 verrattuna kaikkien syylliseksi epäiltyjen määrä väheni 2,4 prosenttia, kun taas ulkomaalaisten epäiltyjen määrä väheni 1,4 prosenttia. Ulkomaalaisten epäiltyjen määrä on kymmenen viime vuoden aikana ollut keskimäärin 27 100. Ulkomaalaisten osuus kaikista epäillyistä oli 12,6 prosenttia. Osuus on ollut hienoisessa kasvussa viime vuodet. Vuonna 2013 ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostivat venäläiset ja virolaiset, joita kumpiakin oli 8 100. Virolaisista 40,6 ja venäläisistä 24,3 prosentilla epäillyistä on vakituinen asuinpaikka Suomessa.

Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltyinä yli 1 000 olivat Romania (2 100), Ruotsi (1 400), Irak (1 400), Liettua (1 300) ja Somalia (1 300). Liettualaisista vain 2,9 prosentilla ja romanialaisista 6,2 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vastaavat prosentit somalialaisilla ja irakilaisilla olivat 93,7 ja 77,8. Ruotsalaisista 63,6 prosentilla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Yksi henkilö voi syyllistyä vuoden aikana moneen eri rikokseen.

Kuvio 11. Syylliseksi epäillyt ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 2009–2013

Vuonna 2013 selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista 43,4 prosenttia asui Suomessa vakinaisesti. Osuus on muutaman viime vuoden ajan pysynyt lähes ennallaan. Suomessa asuvat ulkomaalaiset syylliseksi epäillyt olivat hieman nuorempia kuin suomalaiset epäillyt. Heidän keski-ikänsä oli 31 vuotta, kun suomalaisten syylliseksi epäiltyjen keski-ikä oli 32 vuotta. Suomessa asuvien ulkomaalaisten tyypillisiä rikoksia olivat varkaus-, pahoinpitely- ja huumausainerikokset sekä kulkuneuvon kuljettamiset oikeudetta.

Tilastossa sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen kansalaisuudesta ja siitä asuvatko he vakinaisesti Suomessa vai eivät perustuvat poliisilta saatuun kansalaisuustietoon ja väestöaineistoista henkilötunnuksen avulla poimittuihin tietoihin. Ryhmä ’ei vakinaista asuinpaikkaa Suomessa’ on siinä mielessä ongelmallinen, että siihen saattaa sisältyä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa pitkiäkin aikoja hankkimatta täältä pysyvää kotipaikkaa. Ryhmään saattaa sisältyä myös henkilöitä, esimerkiksi huumausainerikoksista syylliseksi epäiltyinä, jotka ovat tulleet Suomeen vain rikoksentekotarkoituksessa.

Taulukko 7. Selvitettyihin rikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi epäillyt iän ja kansalaisuuden mukaan 2013

Ikäluokat	Vakinaisesti Suomessa asuvat		Osuus ikäryhmän 1 000 asukasta kohden
	Suomalaiset	Ulkomaalaiset	Suomalaiset	Ulkomaalaiset
-14	8 214	511	10	18
15-17	17 853	862	98	176
18-20	28 763	1 168	147	195
21-24	32 571	2 189	126	169
25-29	35 676	2 913	113	109
30-34	29 340	2 521	93	90
35-39	23 247	1 711	76	76
40-49	33 384	2 258	50	70
50-59	19 926	762	27	40
60-69	8 229	156	12	19
70-	2 113	62	3	10
Yhteensä	239 316	15 113	46	77

Jos epäiltyjen määrä lasketaan siten, että sama henkilö voi olla epäiltynä useammasta rikoksesta, on suomalaistaustaisia epäiltyjä 234 800 (85 prosenttia epäillyistä). Heistä Suomessa syntyneitä on 227 600 ja ulkomailla syntyneitä 7 200. Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä on 20 000 (7,2 prosenttia epäillyistä). Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneitä on 1 700 ja ulkomailla syntyneitä 18 300. Syylliseksi epäillyistä 4 400 (1,6 prosentilla) syntyperä oli tuntematon ja 17 200 (6,2 prosentilla) epäillyllä ei ollut väestötietoja. Väestötiedot puuttuvat mm. turisteilta sekä maassa tilapäisesti oleskelevilta.

Lähde: Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2013. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 09 1734 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 2.4.2014