Etusivu > Tilastot > Palkkarakenne > 2014 > Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa

Julkaistu: 7.4.2016

Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa

Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan työpaikan sijaintikunnan koolla on yhteys palkansaajien ansioihin. Vuonna 2014 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli 3 143 euroa kuukaudessa, kun työpaikka sijaitsi yli 100 000 asukkaan kunnassa. Vastaava mediaaniansio oli alle 10 000 asukkaan kunnassa 2 647 euroa kuukaudessa.

Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani työpaikan sijaintikunnan väkiluvun mukaan vuonna 2014

Kokoaikaisten palkansaajien ansioiden mediaani 2 946 euroa kuukaudessa

Vuonna 2014 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli 2 946 euroa: puolet palkansaajista ansaitsi tätä enemmän ja puolet tätä vähemmän. Mikäli kaikki palkansaajat järjestetään jonoon palkan suuruusjärjestyksessä, keskimmäisen palkansaajan palkka on mediaanipalkka.

Kokonaisansiot sisältävät säännöllisen työajan palkan, ylityökorvaukset, kaikki palkanlisät ja luontoisedut. Kokonaisansiot eivät sisällä kertaluontoisesti maksettavia palkaneriä, kuten tulospalkkioita. Palkkarakennetilaston kokonaisansiot ovat bruttopalkkoja. Kokoaikainen palkansaaja tarkoittaa palkansaajaa, joka on tehnyt täyttä työviikkoa koko tilastointikuukauden.

Johto- ja asiantuntijatehtävissä mediaaniansio suurin yli 100 000 asukkaan kunnissa

Palkkarakennetilaston palkansaajista noin 50 prosenttia työskenteli yli 100 000 asukkaan kunnissa. Nämä kunnat olivat vuonna 2014 Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio.

Näistä yli 100 000 asukkaan kunnista muodostetussa ryhmässä kokonaisansioiden mediaani oli suurin viidessä ammattiluokituksen (AML 2010) pääluokassa. Nämä luokat olivat johtajat, erityisasiantuntijat, asiantuntijat, toimisto- ja asiakaspalvelijat sekä palvelu- ja myyntityöntekijät.

Vastaavasti alle 10 000 asukkaan kunnista muodostetussa ryhmässä kokonaisansioiden mediaani oli pienin kaikissa ammattiluokituksen pääluokissa lukuun ottamatta luokkaa maanviljelijät ja metsätyöntekijät ym.

Työskentelykunnan koon yhteys mediaaniansioihin oli suurinta johto- ja asiantuntijatehtävissä. Johtajien mediaaniansio oli 6 166 euroa kuukaudessa yli 100 000 asukkaan kunnissa ja 4 592 euroa alle 10 000 asukkaan kunnissa. Johtajien mediaaniansio oli siis 34 prosenttia suurempi yli 100 000 asukkaan kunnissa kuin alle 10 000 asukkaan kunnissa. Erityisasiantuntijoilla vastaava ero oli 16 prosenttia ja asiantuntijoilla 13 prosenttia.

Toimisto- ja asiakaspalvelijoilla ero mediaaniansioissa suurimman ja pienimmän työskentelykuntaryhmän välillä oli kahdeksan prosenttia. Vastaava ero oli palvelu- ja myyntityöntekijöillä kaksi prosenttia.

Pienin ero mediaaniansioissa oli ammattiluokassa muut työntekijät, jossa ero yli 100 000 asukkaan ja alle 10 000 asukkaan kuntien välillä oli noin prosentin. Ammattiluokkaan kuuluvat mm. siivoustyöntekijät sekä eri alojen avustavat työntekijät.

Mikäli Uudenmaan yli 100 000 asukkaan kunnat, Helsinki, Espoo ja Vantaa, poistettaisiin tarkastelusta, olisivat mediaaniansiot yhä suurempia suurissa kuin pienissä kunnissa liki kaikissa ammattiluokituksen (AML 2010) pääluokissa.

Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani ammattiluokituksen (AML 2010) pääluokan ja työpaikan sijaintikunnan väkiluvun mukaan vuonna 2014

Ammattiluokitus 2010	Työssäkäyntikunnan väliluku
	Yli 100 000	50 001–100 000	10 000–50 000	Alle 10 000
1 Johtajat*	6 166	5 107	4 956	4 592
2 Erityisasiantuntijat	4 104	3 790	3 657	3 547
3 Asiantuntijat	3 242	2 978	3 013	2 866
4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät	2 631	2 490	2 478	2 447
5 Palvelu- ja myyntityöntekijät	2 386	2 383	2 350	2 339
6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym.	2 416	2 365	2 332	2 429
7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät	2 937	2 891	2 848	2 651
8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät	2 882	2 958	2 925	2 652
9 Muut työntekijät	2 140	2 134	2 185	2 118
Palkansaajat yhteensä	3 143	2 877	2 812	2 647
* Yritysten ylimmän johdon tiedot puuttuvat yksityisen sektorin osalta

Työskentelykunnan koko vaikuttaa ansioihin enemmän yksityisellä sektorilla

Tarkasteltaessa mediaaniansioita ammattiluokituksen (AML 2010) tarkimmalla tasolla, huomataan mielenkiintoisia eroja. Yleisesti ottaen erot mediaaniansioissa ovat suuria niissä ammattiluokissa, joissa valtaosa palkansaajista työskentelee yksityisellä sektorilla. Vastaavasti julkiselle sektorille painottuvissa ammattiluokissa yhteys mediaaniansioiden ja työskentelykunnan koon välillä on heikompi.

Esimerkiksi talousjohtajien mediaaniansio oli 6 735 euroa kuukaudessa suurimmissa kunnissa, kun taas pienimmissä kunnissa talousjohtajien mediaani oli 4 770 euroa kuukaudessa. Myös pääosin yksityisellä sektorilla työskentelevät konetekniikan erityisasiantuntijat sekä luotto- ja laina-asiantuntijat ansaitsivat keskimäärin enemmän suurissa kuin pienissä kunnissa.

Ammateissa, joissa valtaosa palkansaajista työskentelee kuntasektorilla, työskentelykunnan koolla ei ole yhtä selkeää yhteyttä ansiotasoon. Lastenhoidon johtajat ja psykologit ansaitsivat hieman enemmän suurissa kuin pienissä kunnissa. Lastentarhaopettajien kokonaisansioiden mediaani oli puolestaan suurimmillaan alle 10 000 asukkaan kunnissa.

Palvelualoilta löytyy myös ammattiluokkia, joissa mediaaniansio on suurempi pienissä kuin suurimmissa kunnissa. Kokkien sekä kahvila- ja baarimyyjien mediaaniansio oli suurimmillaan, kun he työskentelivät alle 10 000 asukkaan kunnassa. Toimistosiivoojilla suurin mediaaniansio oli 10 000–50 000 asukkaan kunnissa.

Yleislääkärien mediaaniansio oli 16 prosenttia suurempi alle 10 000 asukkaan kunnissa kuin yli 100 000 asukkaan kunnissa. Yleislääkärit ansaitsivat pienissä kunnissa työskennellessään selkeästi enemmän työaikaan liittyviä lisiä, mutta kokonaisuudessaan ero mediaaniansioissa ei selity työaikalisillä. Myöskään yleislääkärien ikäjakauma ei selitä eroa.

Palkkatilaston pohjalta ei voida ottaa tyhjentävästi kantaa ammattikohtaisiin palkkaeroihin erikokoisten kuntien välillä: tilastossa ei ole tietoa henkilökohtaisista palkanlisistä tai palkkaryhmistä. Erot ansioissa voivat liittyä myös työssä suoriutumiseen, kokemukseen tai muihin palkkaukseen vaikuttaviin tekijöihin.

Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani eräissä ammattiluokissa (AML 2010) työpaikan sijaintikunnan väkiluvun mukaan vuonna 2014

Ammattiluokitus 2010	Työssäkäyntikunnan väkiluku
	Yli 100 000	50 001–100 000	10 000–50 000	Alle 10 000
1211 Talousjohtajat	6 735	5 306	5 509	4 770
1341 Lastenhoidon johtajat	3 347	3 239	3 208	3 124
2144 Konetekniikan erityisasiantuntijat	4 466	4 083	4 239	3 940
2211 Yleislääkärit	5 898	6 388	6 670	6 837
2342 Lastentarhanopettajat	2 558	2 569	2 597	2 601
2634 Psykologit	3 563	3 653	3 560	3 555
3255 Fysioterapeutit ym.	2 627	2 582	2 588	2 569
3312 Luotto- ja laina-asiantuntijat	4 604	4 140	4 279	3 989
4313 Palkanlaskijat	2 540	2 524	2 533	2 518
4411 Kirjastotyöntekijät	2 373	2 259	2 234	2 228
51201 Kokit, keittäjät ja kylmäköt	2 160	2 171	2 185	2 202
5246 Kahvila- ja baarimyyjät	1 897	1 895	1 932	1 994
7411 Rakennussähköasentajat	3 133	3 063	3 035	2 943
8160 Elintarviketeoll. prosessityöntekijät	2 830	2 721	2 731	2 524
91121 Toimistosiivoojat ym.	1 900	1 949	1 975	1 984

Suurissa kunnissa on erilainen ammattirakenne kuin pienissä kunnissa

Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani on sitä suurempi, mitä suurempi työskentelykunta on. Myös kokonaisansioiden keskiarvo on suurempi suuremmissa kunnissa. Tähän vaikuttaa ensinnäkin se, että suurissa kunnissa ansiot ovat keskimäärin suurempia samoissa ammattiluokissa. Toinen palkkaeroon vaikuttava tekijä on kuntakoon mukaan eroava ammattirakenne.

Esimerkiksi erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita – jotka ansaitsevat tyypillisesti muita palkansaajia enemmän – on suhteellisesti enemmän suurissa kuin pienissä kunnissa. Yli 100 000 asukkaan kunnissa noin 50 prosenttia kokoaikaisista palkansaajista työskenteli erityisasiantuntijana tai asiantuntijana, kun vastaava lukema alle 10 000 asukkaan kunnissa oli noin 30 prosenttia.

Miltä pienten kuntien keskiarvoansiot näyttäisivät, jos niiden ammattirakenne olisi samanlainen kuin yli 100 000 asukkaan kunnissa? Alla oleva kuvio vastaa kysymykseen. Siinä kuntakokoryhmien ammattirakenne on vakioitu yli 100 000 asukkaan kuntien ammattirakenteen mukaiseksi ammattiluokituksen (AML 2010) tarkimmalla tasolla. Vakioinnissa on huomioitu noin 500 ammattiluokkaa.

Pienempien kuntien ansiotason (kokonaisansioiden keskiarvo) vertailu yli 100 000 asukkaan kuntiin vuonna 2014

Vuonna 2014 kokoaikaisten palkansaajien kokonansioiden keskiarvo oli yli 100 000 asukkaan kunnassa noin 20 prosenttia suurempi kuin 10 000 asukkaan kunnassa työskennelleillä. Kun ammattirakenne vakioidaan, ero pienenee 12 prosenttiin.

Uudellamaalla mediaaniansio selkeästi muuta maata suurempi

Vuonna 2014 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli Uudellamaalla 3 217 euroa kuukaudessa. Missään muussa maakunnassa mediaaniansio ei ylittänyt 3 000 euroa kuukaudessa.

Kokonaisansioiden mediaanit olivat pienimmät Etelä-Savossa (2 731 euroa) ja Etelä-Pohjanmaalla (2 717 euroa).

Maakuntien väliset erot keskiansioissa johtuvat osittain ammattirakenteesta. Esimerkiksi Uudellamaalla työskentelee muuta maata enemmän johtajia, erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita. Näissä ammattiluokissa ansiotaso on keskimäärin muita ammattiluokkia suurempi.

Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani maakunnan mukaan vuonna 2014

Vuoden 2014 palkkarakennetilasto kuvaa noin 1,6 miljoonan koko- ja osa-aikaisen palkansaajan ansiotietoja. Tilaston tiedot on kerätty kuukausipalkkaisilta palkansaajilta syys-, loka- tai marraskuulta ja tuntipalkkaisilta palkansaajilta vuoden viimeiseltä neljännekseltä. Vuoden 2014 tilastoa on täydennetty Verohallinnon Palkka.fi-aineistolla, ks. muutoksia tässä tilastossa.

Kokonaisansiot sisältävät säännölliseltä työajalta maksettavan palkan lisäksi yli- ja lisätyöajalta maksettavat palkanosat, työaikalisät, sijainti- ja olosuhdelisät, tehtävän, ammattitaidon ja palvelusvuosien perusteella maksettavat lisät, suoritusperusteiset palkanosat, varallaolo- ja päivystyskorvaukset, palkan ei-tehdyltä työajalta ja luontoisedut. Kokonaisansiot eivät sisällä kertaluonteisesti maksettavia palkaneriä, kuten tulospalkkioita tai lomarahoja.

Lähde: Palkkarakenne 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sampo Pehkonen 029 551 3452, Jukka Pitkäjärvi 029 551 3356, palkkarakenne@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (272,7 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Kokoaikaisten palkansaajien keskimääräiset kuukausiansiot ja ansioiden tunnuslukuja työpaikan sijantikunnan koon mukaan vuonna 2014 (7.4.2016)

Laatuselosteet

• Laatuseloste: Palkkarakenne (7.4.2016)

---

Päivitetty 7.4.2016