Etusivu > Tilastot > Palkkarakenne > 2017 > Palkansaajien ansiot suurimmillaan väkirikkaissa kunnissa

Julkaistu: 7.3.2019

Palkansaajien ansiot suurimmillaan väkirikkaissa kunnissa

Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan työpaikan sijaintikunnan koolla oli yhteys palkansaajien ansioihin vuonna 2017. Työpaikan sijaitessa yli 200 000 asukkaan kunnassa kokonaisansioiden mediaani oli 19,1 euroa palkattua tuntia kohden. Vastaavasti alle 10 000 asukkaan kunnissa mediaaniansio oli 15,8 euroa.

Palkansaajien kokonaistuntiansioiden mediaani työpaikan sijaintikunnan koon mukaan vuonna 2017

Koko maan tasolla koko- ja osa-aikaisten palkansaajien kokonaistuntiansioiden mediaani oli 17,4 euroa. Puolet palkansaajista ansaitsi palkattua tuntia kohden tätä vähemmän, puolet tätä enemmän.

Kokonaisansioihin on laskettu mukaan perus- ja taulukkopalkkojen lisäksi kaikki lisät, ylityöansiot ja luontoisedut. Kokonaisansiot ovat bruttomääräisiä, eli niistä ei ole vähennetty veroja tai muita maksuja.

Kokonaistuntiansiot on määritetty jakamalla palkansaajan kokonaiskuukausiansio säännöllisellä viikkotyöajalla sekä lisä- ja ylityön tunneilla. Säännöllinen viikkotyöaika ei perustu tehtyihin työtunteihin, vaan tunteihin, joilta palkkaa on maksettu. Näin ollen lyhyet sairauspoissaolot tai harmaat ylityöt eivät vaikuta säännölliseen työaikaan.

Palkkarakennetilasto kuvaa julkisen sektorin osalta kaikkia ja yksityisen sektorin osalta yli viiden hengen yrityksissä työskenteleviä palkansaajia. Tilastosta voidaan esimerkiksi havaita, että työpaikan sijaintikunnan ja mediaaniansioiden yhteys säilyy, vaikka ansioita tarkasteltaisiin vain yksityisen sektorin osalta.

Suurimmissa kunnissa eniten asiantuntijatöitä

Palkkarakennetilaston mukaan johto- ja asiantuntija-ammattien osuus kasvaa kuntakoon mukaan. Yli 200 000 asukkaan kunnissa, joita vuonna 2017 olivat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa ja Oulu, johto- ja asiantuntijatöissä työskenteli 62 prosenttia palkansaajista.

Johto- ja asiantuntija-tehtävissä kokonaistuntiansiot ovat tyypillisesti muita ammattiryhmiä suurempia.

Ammattiryhmien prosenttiosuudet työpaikan sijaintikunnan koon mukaan vuonna 2017

Toimisto-, myynti- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden suhteellinen osuus oli suurimmillaan pienemmissä kunnissa. Rakennus-, prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden osuus oli suurin alle 10 000 ja 10 000 – 50 000 asukkaan kunnissa, joissa heitä oli 27 prosenttia palkansaajista. Prosessityöntekijät työskentelevät käytännössä teollisuustuotannossa.

Suurimmissa kunnissa työskentelee eniten korkeakoulutettuja

Palkansaajien alueellisia koulutuseroja voidaan tarkastella työssäkäyntitilaston tietojen avulla. Työssäkäyntitilaston vuoden 2016 tietojen mukaan korkeakoulutettujen palkansaajien osuus kasvaa työssäkäyntikunnan koon kasvaessa.

Kunnan asukasmäärän ollessa tuhannen ja kymmenentuhannen välillä korkeakoulutettuja eli vähintään AMK- tai yliopiston kandidaattitutkinnon suorittaneita palkansaajia oli tyypillisesti 10–20 prosenttia kaikista palkansaajista.

Suomen kahdessa väkiluvultaan suurimmassa kunnassa, Helsingissä ja Espoossa, työskentelevistä palkansaajista 41 prosenttia oli korkeakoulutettuja.

Työssäkäyntitilasto: Korkeakoulutettujen palkansaajien osuus työpaikan sijaintikunnan koon mukaan vuonna 2016

Yllä olevassa kuviossa jokainen piste edustaa suomalaista kuntaa. Kuntien asukasmäärä on esitetty logaritmisella, eli suhteellisella asteikolla. Kuvion logaritmisessa asteikossa matka luvusta sata lukuun tuhat on yhtä pitkä kuin matka luvusta tuhat lukuun kymmenentuhatta.

Korkeakoulutettujen ansiot kasvavat kuntakoon mukaan

Vuonna 2017 korkeakoulutettujen eli AMK- tai yliopistotutkinnon suorittaneiden palkansaajien kokonaistuntiansioiden mediaani oli 23,3 euroa työpaikan sijaitessa yli 200 000 asukkaan kunnassa. Vastaava mediaaniansio oli alle 10 000 asukkaan kunnissa 19,6 euroa.

Yleisimpiä korkeakoulutettujen ammatteja suurimmissa kunnissa olivat sairaanhoitajat, sovellussuunnittelijat ja laskentatoimen asiantuntijat. Pienimmissä kunnissa korkeakoulutettujen yleisimpiä ammatteja olivat sairaanhoitajat sekä opettajat.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden palkansaajien kokonaistuntiansiot työpaikan sijaintikunnan koon mukaan vuonna 2017

Työssäkäyntitilaston vuoden 2016 tietojen perusteella korkeakoulututkinnon suorittaneet palkansaajat työskentelevät likipitäen yhtä todennäköisesti johto- tai asiantuntija-ammatissa pienissä ja suurissa kunnissa. Tästä huolimatta muun muassa samalta alalta valmistuneet maisterin tai ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet palkansaajat ansaitsivat enemmän työskennellessään suurissa kunnissa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden palkansaajien kokonaistuntiansioiden mediaani koulutusalan ja työskentelykunnan koon mukaan vuonna 2017, euroa

Koulutusala	Kuntakoko alle 10 000	Kuntakoko 50 001 — 100 000	Kuntakoko yli 200 000
Kasvatusalat	21,5	21,7	21,2
Humanistiset ja taidealat	21,7	21,8	21,4
Yhteiskunnalliset alat	22,1	22,2	24,3
Kauppa, hallinto ja oikeustieteet	24,4	25,7	30,8
Luonnontieteet	22,3	23,2	23,7
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne	24,3	24,8	28,9
Tekniikan alat	25,8	26,4	28,3
Terveys- ja hyvinvointialat	28,9	31,8	29,1

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden palkansaajien mediaaniansiot olivat suurempia suurissa kunnissa etenkin kaupallisilla, tietojenkäsittelyn ja tekniikan aloilla. Kasvatus- ja humanistilla aloilla työskentelykunnan koolla ei ollut yhteyttä mediaaniansioihin. Näiltä aloilta valmistuneet työskentelivät vuonna 2017 tyypillisesti kuntasektorilla, esimerkiksi opettajan ammatissa.

Terveys- ja hyvinvointialan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista valtaosa työskentelee lääkäreinä. Lääkärien mediaaniansiot olivat suurimmillaan 50 000 – 100 000 asukkaan kunnissa.

Myös muiden koulutusasteiden palkansaajilla kokonaistuntiansioiden mediaani kasvaa työskentelykunnan koon kasvaessa.

Ansioerot eivät selity täysin ammatti- tai koulutusrakenteella

Miltä kuntien väliset ansioerot näyttäisivät, mikäli niiden ammattirakenne olisi samanlainen kuin yli 200 000 asukkaan kunnissa? Entä valikoituuko suurempiin kuntiin palkansaajia jotka ovat suorittaneet tuottoisampia tutkintoja?

Alla oleva kuvio havainnollistaa asiaa. Siinä kuntien palkansaajien ammatti- ja tutkintorakenne on vakioitu yli 200 000 asukkaan kuntien ammatti- ja tutkintorakenteen mukaiseksi. Vakiointi on tehty sekä Ammattiluokituksen 2010 että tutkintoluokituksen tarkimmalla tasolla. Tutkintoluokitus huomioi sekä koulutusasteen että koulutusalan.

Työpaikan sijaintikunnan koon yhteys kokonaistuntiansioiden keskiarvoon verrattuna yli 200 000 asukkaan kuntiin vuonna 2017

Kuvion perusteella havaitaan, että lähes viiden euron ero kokonaistuntiansioiden keskiarvossa yli 200 000 asukkaan kuntien ja alle 10 000 asukkaan kuntien välillä supistuu noin 1,5 euroon, kun erot ammatti- ja tutkintorakenteessa huomioidaan. Myös muissa kuntakokoluokissa ammatti- ja tutkintorakenteen huomioiminen pienentää tuntiansioiden eroa suhteessa yli 200 000 asukkaan kuntiin.

Näin ollen osa erikokoisten kuntien ansioeroista selittyy sillä, että suurissa kunnissa työskentelee enemmän palkansaajia ammateissa, joissa ansiot ovat suuremmat. Myös sillä, että suurten kuntien palkansaajien tutkintorakenne eroaa pienten kuntien palkansaajien tutkintorakenteesta, on pieni ansioeroja selittävä vaikutus.

Lähde: Palkkarakenne 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sampo Pehkonen 029 551 3452, Jukka Pitkäjärvi 029 551 3356, palkkarakenne@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (285,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Palkansaajien kokonaistuntiansioiden tunnuslukuja ja keskiarvo maakunnittain vuonna 2017 (7.3.2019)

Laatuselosteet

• Laatuseloste: Palkkarakenne (7.3.2019)

---

Päivitetty 7.3.2019