Etusivu > Tilastot > Palvelujen ulkomaankauppa > 2004 > Palvelujen ulkomaankauppa 2000-2004

Palvelujen ulkomaankauppa 2000-2004

Tuloksia julkaisusta "Yritysten kansainvälistyminen 2004"

Yritysten ulkomailta ostamista ja ulkomaille myymistä palveluista kerätään tietoja Tilastokeskuksen "Palvelujen ulkomaankauppa" -kyselyllä. Tiedot, joita on julkaistu vuodesta 2000 alkaen, kerätään yrityksiltä palvelutyypeittäin ja kohdemaittain. Tiedustelu kattaa Suomen maksutaseessa osuuden "muut palvelut", johon sisältyvät kaikki palvelut lukuun ottamatta matkailu- ja kuljetuspalveluja. Maajaotteluna käytetään Tilastokeskuksen rajaamaa maajoukkoa, johon kuuluu 23 kohdemaata: EU15-maat, Yhdysvallat, Kanada, Japani, Norja, Sveitsi, Venäjä, Viro sekä tilastovuodesta 2003 lähtien myös Kiina ja Intia. Kaikki muut maat sisältyvät ryhmään "Muu maailma".

Tämän luvun palveluviennin tiedot poikkeavat aiemmin julkaistuista luvuista johtuen tietojen tarkistuksista ja tarkennuksista palvelumäärittelyssä. Tasotarkistuksen taustalla ovat Tilastokeskuksen parantuneet tiedonkeruuvaltuudet, jotka ovat antaneet aiempaa laajemman mahdollisuuden vertailla eri tilastojen lähdetietoja. Vertailun seurauksena palvelujen ulkomaankaupan käsitteen tulkintaa on tarkennettu. Palvelujen ulkomaankaupan tasokorjatut sarjat esitetään tässä julkaisussa vuosille 2000-2004.

Vuosi 2004 palvelujen ulkomaankaupassa

Suomalaisyritysten palvelujen vienti kasvoi vuonna 2004 lähes 28 prosenttia ja tuonti yli 12 prosenttia edellisvuodesta. Viennin ripeän kasvun taustalla on se, että vertailuvuosi 2003 voidaan tulkita palveluviennin puolella taantumavuodeksi. Vientitulot jäivät tuolloin yli 12 prosenttia pienimmiksi edellisvuodesta 2002. Suomen yhteenlaskettu palveluvienti vuonna 2004 oli yli 8,3 miljardia euroa. Selvästi suurin palveluvientitulojen lähde oli muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut -palveluerä, johon sisältyy välityskauppa, käyttöleasing ja muualla luokittelemattomat konsernien sisäiset palvelut. Seuraavaksi suurimmat palvelujen vientierät olivat rakennuspalvelut, rojaltit ja lisenssimaksut sekä tietotekniikkapalvelut. Viennin rakenne pysyi suunnilleen ennallaan verrattuna edellisvuoteen. Rakennuspalvelujen vienti sekä rojaltit ja lisenssimaksut kasvoivat yli 230 miljoonalla eurolla tiputtaen tietotekniikkapalvelut toiselta sijalta neljänneksi tärkeimmäksi vientitulojen lähteeksi. Rojaltien ja lisenssimaksujen huomattava kasvu kuvastaa korkean teknologisen osaamisen merkittävyyttä Suomen palvelujen ulkomaankaupassa. Muiden erittelemättömien palvelujen osuus kokonaispalveluviennistä pieneni, joka osoittaa tilastoinnin tarkentumista.

Palvelutuonti oli noin 4,3 miljardia euroa vuonna 2004. Tuonnin rakenne, jossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuodesta, noudattaa viennin rakennetta tärkeimpien palveluerien suhteen. Myös tuonnin puolella merkittävimmät yksittäiset palveluerät ovat muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut (yli neljännes kokonaistuonnista), rojaltit ja lisenssimaksut, tietotekniikkapalvelut sekä rakennuspalvelut. Kokonaistuonnin kasvun syynä oli erityisesti kasvu rakennuspalveluissa 235 miljoonalla eurolla ja tietotekniikkapalveluissa 153 miljoonalla eurolla. Ulkomaille maksettujen rojalti- ja lisenssimaksujen, joka on toiseksi suurin palvelutuontierä (15 prosenttia kokonaistuonnista), kasvu oli 18 prosenttia vuonna 2004.

Palvelujen tuonti ja vienti vuosina 2000-2004

Palvelujen ulkomaankauppa palvelutyypeittäin

Rojalti- ja lisenssimaksutulot ovat olleet muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut -palveluerän jälkeen toiseksi tärkein palveluvientitulojen lähde 2000-luvun alkupuoliskolla lukuun ottamatta taantumavuotta 2003. Tulot olivat korkeimmillaan tarkastelun ensimmäisenä vuonna 2000, jonka jälkeen ne alkoivat selvästi supistua vuoteen 2003 asti. Vuonna 2004 rojalti- ja lisenssimaksut kääntyivät jälleen ylijäämäiseksi palvelueräksi kahden edellisen alijäämäisen vuoden jälkeen. Vuoden 2003 tiedusteluun lisättiin uusina kohdemaina Kiina ja Intia. Kiinan osuus saaduista rojalti- ja lisenssimaksujen kokonaistuloista oli suurin (31 %) vuonna 2004. Intian merkitys oli sen sijaan vielä hyvin vähäinen. Toinen merkittävä rojalti- ja lisenssimaksutulojen lähde on ollut perinteisesti Yhdysvallat. Vuoden 2001 vientitulojen romahduksen syynä oli juuri Yhdysvalloista saatujen rojalti- ja lisenssimaksujen merkittävä supistuminen. Vuonna 2004 Yhdysvaltojen osuus kokonaistuloista nousi yli 17 prosenttiin edellisvuoden 13 prosentista.

Rakennuspalvelujen osuus palvelujen kokonaisviennistä oli vuonna 2004 yli seitsemän prosenttia. Sen vienti on kasvanut 27 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2004. Kasvun syynä oli erityisesti rakennuspalvelujen viennin kasvu Venäjälle, jonka osuus oli yli puolet kaikesta rakennuspalveluviennistä. Venäjä on ollut viennin ohella myös merkittävin kauppakumppani rakennuspalvelujen tuonnissa. Kiina oli toiseksi merkittävin rakennuspalvelujen vientitulojen lähde. Rakennuspalveluerä on ollut ylijäämäinen koko tarkasteluajanjakson 2000-2004, mutta ylijäämä on supistunut huomattavasti 2000-luvun alkuvuosista.

Neljänneksi suurin palveluvientierä oli tietotekniikkapalvelut, jonka osuus palvelujen kokonaisviennistä oli seitsemän prosenttia vuonna 2004. Tietotekniikkapalvelujen viennin kokonaistaso laski hieman vuonna 2003 edellisvuodesta, mutta vuonna 2004 vienti piristyi 17 prosentin kasvuun. Taantumavuosi johtui osittain selvästä vientitulojen laskusta Britannian kanssa. Tärkeimmät yksittäiset kauppakumppanit olivat edelleen vuonna 2004 Saksa, Ruotsi ja Britannia. Myös Kiinan merkitys tietotekniikkapalveluviennissä nousi Ranskan, Belgian ja Yhdysvaltojen rinnalle, noin viiteen prosenttiin. Tietotekniikkapalvelujen viennin arvo oli tuonnin arvoa suurempi vuonna 2004, mutta ylijäämä pieneni edelleen huomattavasti edellisvuodesta.

Asiantuntijapalveluista, jotka on luokiteltu muihin liike-elämän palveluihin, tärkeimmät palveluerät ovat olleet tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä arkkitehti-, insinööri- ja muut tekniset palvelut. Tutkimus- ja kehittämispalvelujen suhteen Suomi on ollut selvästi alijäämäinen. Toisaalta korvausta t&k -palveluista sisältyy myös muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut -erään, jonka osuutta ei pystytä arvioimaan. Verrattuna edelliseen vuoteen t&k -palvelujen vienti väheni vuonna 2004 lähes 17 prosenttia. t&k-palveluviennin kannalta tärkein kauppakumppani on ollut perinteisesti Ruotsi 44 prosentin osuudellaan tutkimus- ja kehittämispalvelujen kokonaisviennistä.

Arkkitehti-, insinööri- ja muiden teknisten palvelujen vienti kasvoi kolme prosenttia vuonna 2004. Näiden asiantuntijapalvelujen vientituloista yli puolet on tullut Euroopan ulkopuolelta. Euroopan maista tärkein kauppakumppani oli Ruotsi. Teknisten palvelujen kauppatase oli selvästi ylijäämäinen. Asiantuntijapalveluista laki- ja tilinpito- sekä hallinto- ja PR-palveluvienti on ollut alijäämäistä koko ajanjakson 2000-2004. Mainonnan ja markkinoinnin palvelujen alijäämä kasvoi, vaikka vientitulot lisääntyivät 20 prosenttia vuonna 2004. Tärkeimmät vientimaat olivat Alankomaat ja Ruotsi.

Palvelujen vienti vuonna 2004 palvelutyypeittäin, prosenttia kokonaispalveluviennistä

¹⁾ Muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut ml. välityskauppa,
käyttöleasing ja muualla luokittelemattomat konsernien sisäiset palvelut

Tietyt yksittäiset palveluerät, joiden vaikutus kokonaisvientituloihin on vähäisempi, muuttuivat suhteellisesti eniten vuonna 2004. Informaatiopalvelut sekä henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut kasvattivat suhteellisesti eniten vientitulojaan edellisvuodesta. Puolestaan eniten tapahtui suhteellista laskua "maa- ja metsätalous-, kaivannais- ja jalostuspalvelut" sekä "audiovisuaaliset palvelut" -vientierissä. Alaerien muutoksien tulkitsemisessa on kuitenkin oltava varovainen johtuen palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnin lyhyestä historiasta. Muutos edellisvuodesta saattaa johtua sekä tilastoinnin tarkentumisesta että aidosta muutoksesta.

Nykyinen palvelujen ulkomaankaupan tilastointi on vakiintumassa, mutta tietoja on käytettävissä vasta viiden vuoden ajalta. Arvioinnit ovat luotettavampia, kun tilastointi on toteutettu samalla menetelmällä ja vakiintuneilla määrittelyillä useamman vuoden. Pidemmällä aikasarjalla voidaan päätellä palveluerien todellisia muutostrendejä. Myös yritysmaailmassa tapahtuvat muutokset, kuten yritysjärjestelyt ja toimintojen ulkoistaminen heijastuvat väistämättä palvelujen ulkomaankaupan tilastointiin. Toisaalta yksi suuri realisoitunut kauppa tai kauppasuhteen menetys voi aiheuttaa hyvinkin suuren muutoksen palvelu- ja maakohtaisissa erissä.

Palvelujen vienti vuosina 2000-2004 palvelutyypeittäin, miljoonaa euroa

Palvelutyyppi	2000	2001	2002	2003	2004
Posti- ja telekommunikaatiopalvelut	225	255	252	202	251
Posti- ja kuriiripalvelut	38	39	40	49	68
Telekommunikaatiopalvelut	186	216	212	153	183
Rakennuspalvelut	472	446	276	363	601
Tietotekniikka- ja informaatiopalvelut	222	336	533	501	608
Tietotekniikkapalvelut	218	326	518	492	576
Informaatiopalvelut	4	10	16	9	31
Rojaltit ja lisenssimaksut	958	654	594	443	675
Muut liike-elämän palvelut	3 000	5 016	5 489	4 843	6 032
Laki- ja tilinpito-, hallinto- ja PR-palvelut	62	92	96	161	138
Mainonta, markkinointitutkimus ja mielipidemittaukset	57	57	77	113	136
Tutkimus- ja kehittämispalvelut	216	247	200	283	235
Arkkitehti-, insinööri- ja muut tekniset palvelut	292	228	251	272	280
Maa- ja metsätalous-, kaivannais- ja jalostuspalvelut	1	1	92	89	1
Muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut ml. välityskauppa, käyttöleasing ja muualla luokittelemattomat konsernien sisäiset palvelut	2 372	4 393	4 774	3 925	5 241
Henkilökohtaiset palvelut, kulttuuri- ja virkistys-palvelut	5	10	12	26	13
Audiovisuaaliset ja siihen liittyvät palvelut	2	4	6	23	4
Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut	3	6	6	3	9
Muut erittelemättömät palvelut	33	69	267	120	124
Yhteensä	4 914	6 786	7 424	6 499	8 303

Vuonna 2004 suomalaisyritysten palvelujen tuonti ulkomailta kasvoi yli 12 prosenttia edellisvuodesta. Merkittävimmät palvelutuonnin yksittäiset erät ovat muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut, ulkomaille suoritetut rojaltit ja lisenssimaksut, tietotekniikkapalvelut sekä rakennuspalvelut. Vuonna 2004 näiden palvelujen yhteenlaskettu osuus oli 67 prosenttia koko palvelutuonnista. Vuoden 2004 kokonaistuonnin kasvun syynä oli erityisesti kasvu rakennuspalveluissa 90 prosentilla. Venäjä on ollut merkittävin kauppakumppani viennin ohella rakennuspalvelujen tuonnissa. Venäjän osuus rakennuspalvelujen kokonaistuonnista oli 43 prosenttia.

Ulkomaille maksettiin vuonna 2004 enemmän rojalteja ja lisenssimaksuja kuin aikaisempina vuosina. Kasvua oli 98,9 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kuitenkin ulkomailta tuloutetut rojalti- ja lisenssimaksut olivat vuonna 2004 suuremmat kuin ulkomaille maksetut, joka heijastaa Suomen kilpailukyvyn paranemista tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan liittyvässä palvelujen ulkomaankaupassa. Eniten rojalti- ja lisenssimaksuja maksettiin Yhdysvaltoihin, jonka osuus oli 48 prosenttia kaikista rojalti- ja lisenssimenoista. Seuraavaksi tärkeimmät maksujen saajamaat olivat Britannia ja Ruotsi.

Tietotekniikkapalvelujen tuonti lisääntyi 37,6 prosentilla vuonna 2004 supistaen ylijäämää huomattavasti. Ylijäämän supistumiskehitystä on vauhdittanut yritysten toimintojen nopeasti kasvanut ulkoistaminen erityisesti tietotekniikkapalveluissa. Toisaalta tuonnin arvo oli viennin arvoa suurempi tarkastelun alkuvuosina 2000 ja 2001, mutta vuonna 2002 tietotekniikkapalveluerä kääntyi ylijäämäiseksi. Tietotekniikkapalveluja on ostettu eniten Ruotsista ja Britanniasta.

Asiantuntijapalveluista merkittävimmät ulkomailta ostetut yrityspalvelut olivat mainonta, markkinointitutkimukset ja mielipidemittaukset, t&k -palvelut sekä laki-, tilinpito-, hallinto- ja PR-palvelut. Mainonnan ja markkinoinnin palvelujen alijäämä kasvoi, kun tuontimenot lisääntyivät noin 12 prosenttia vuonna 2004. Tärkeimmät tuontimaat olivat Yhdysvallat ja Ruotsi.

Myös tutkimus- ja kehittämispalvelujen suhteen Suomi osaamispohjaisena, mutta suhteellisen pienenä taloutena, on ollut alijäämäinen. Suomi on siten edelleen riippuvainen kansainvälisestä tutkimus- ja teknologiaosaamisesta, vaikkakin t&k -palvelujen tuonti väheni vuonna 2004 yli 30 prosenttia. t&k -palvelutuonnissa tärkeimmät kauppakumppanit ovat olleet Britannia ja Yhdysvallat. Asiantuntijapalveluista laki- ja tilinpito- sekä hallinto- ja PR-palvelutuonnin arvo on ollut viennin arvoa suurempi koko ajanjakson 2000-2004. Vuonna 2004 alijäämä kaksinkertaistui, johon vaikutti tuonnin kasvu 11 prosentilla. Myös laki- ja tilinpito- sekä hallinto- ja PR-palvelutuonnin tärkeimmät kauppakumppanit olivat Yhdysvallat ja Britannia.

Kuvio 10. Palvelujen tuonti vuonna 2004 palvelutyypeittäin, prosenttia kokonaispalvelutuonnista

¹⁾ Muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut ml. välityskauppa,
käyttöleasing ja muualla luokittelemattomat konsernien sisäiset palvelut

Palvelujen tuonti vuosina 2000-2004 palvelutyypeittäin, miljoonaa euroa

Palvelutyyppi	2000	2001	2002	2003	2004
Posti- ja telekommunikaatiopalvelut	326	385	276	234	215
Posti- ja kuriiripalvelut	25	27	31	41	26
Telekommunikaatiopalvelut	301	359	245	192	189
Rakennuspalvelut	57	127	223	261	497
Tietotekniikka- ja informaatiopalvelut	331	379	395	427	592
Tietotekniikkapalvelut	312	364	363	407	561
Informaatiopalvelut	19	15	32	19	31
Rojaltit ja lisenssimaksut	611	595	641	545	644
Muut liike-elämän palvelut	2 620	2 170	1 899	2 257	2 206
Laki- ja tilinpito-, hallinto- ja PR-palvelut	174	141	216	207	230
Mainonta, markkinointitutkimus ja mielipidemittaukset	190	142	301	375	420
Tutkimus- ja kehittämispalvelut	123	137	235	411	283
Arkkitehti-, insinööri- ja muut tekniset palvelut	86	90	69	77	92
Maa- ja metsätalous-, kaivannais- ja jalostuspalvelut	4	3	2	1	8
Muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut ml. välityskauppa, käyttöleasing ja muualla luokittelemattomat konsernien sisäiset palvelut	2 043	1 658	1 077	1 187	1 174
Henkilökohtaiset palvelut, kulttuuri- ja virkistyspalvelut	63	42	64	22	23
Audiovisuaaliset ja siihen liittyvät palvelut	55	33	58	6	6
Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut	7	9	6	16	17
Muut erittelemättömät palvelut	40	56	128	78	123
Yhteensä	4 047	3 755	3626	3 823	4 300

Palvelujen ulkomaankauppa maittain

Vuonna 2004 Suomen palvelujen viennistä 39 prosenttia suuntautui EU15-maihin. EU15-maiden merkityksen vähentymiseen on vaikuttanut sen ulkopuolelta saatujen vientitulojen määrän lisääntyminen 31 prosentilla, vaikka vienti kasvoi tuolloin alueella 23 prosentilla. EU15-maista merkittävin palveluvientimaa on ollut Ruotsi, jonka osuus oli noin 20 prosenttia kaikesta alueelle suuntautuvasta palveluviennistä. Ruotsista saatujen vientitulojen kasvu oli 13 prosenttia vuonna 2004. Muut alueen tärkeimmät vientimaat Suomelle olivat Britannia, Saksa ja Alankomaat. Suhteellisesti eniten palveluviennin kasvua suuntautui Luxemburgin ohella Alankomaihin, jotka siten kasvattivat osuuttaan EU15-alueelle suuntautuvasta kokonaisviennistä. Alueen ainoa maa, johon Suomen palveluvienti supistui vuonna 2004, oli Belgia.

EU15-alueen ulkopuolisten kauppakumppanien merkityksen lisääntyminen johtuu Suomen palveluviennin huomattavasta kasvusta Kiinaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin. Näiden maiden osuus Suomen koko palveluviennin tuloista on 27 prosenttia. Suomen palveluvienti Kiinaan yli kaksinkertaistui vuonna 2004. Vaikka Intian merkitys kauppakumppanina on vielä vähäinen, niin Intian talouden ripeä kasvu heijastui Suomen palveluviennin lähes kolminkertaistumisena Intiaan edellisvuodesta.

EU15-maiden merkitys palvelutuonnille on ollut suurempi kuin Suomen palveluviennille. Vuonna 2004 koko palvelujen tuonnista 57 prosenttia ostettiin EU15-maista. Alueen tärkeimmät tuontimaat Suomelle kuten palveluvienninkin puolella olivat Ruotsi, Britannia, Saksa ja Alankomaat. Nämä maat kattoivat 40 prosenttia palvelujen kokonaistuonnista. Vuonna 2004 palvelutuonti Britanniasta supistui jonkin verran, joten Ruotsi nousi Britannian ohitse palvelutuonnin tärkeimmäksi EU15-maaksi. Suhteellisesti eniten kasvoi palvelutuonti Saksasta.

Palvelutuonnin kannalta tärkein yksittäinen kauppakumppani on ollut Yhdysvallat, jonka merkitys on kuitenkin supistunut vuosituhannen alusta. Vuonna 2004 Yhdysvalloista ostettiin palveluja 3,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. EU15-alueen ulkopuolisista maista Venäjä on noussut koko 2000-luvun alkupuoliskolla tärkeäksi tuontimaaksi ohittaen Norjan ja Sveitsin. Venäjältä ostettiin vuonna 2004 palveluja 84 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Palvelujen ostomaina Kiina ja Intia eivät ole vielä merkittäviä Suomelle, mutta vuoden 2004 tuonnin kasvu oli huomattava erityisesti Kiinasta.

Suomen palvelukauppa oli vuonna 2004 ylijäämäistä lähes kaikkien EU15-maiden kanssa. Yhteenlaskettu palveluvienti EU15-alueelle oli 767 miljoonaa euroa suurempi kuin ostetut palvelut alueelta. Suomen palvelukaupan ylijäämä EU15-maiden kanssa kaksinkertaistui vuonna 2004. Palvelukaupan ylijäämää kasvatti huomattavasti Alankomaat.

Koko tarkastelujaksolla Suomen palvelukauppa on ollut EU15-alueen ulkopuolisten maiden kanssa ylijäämäistä. Suomella on ollut kuitenkin huomattava palvelukaupan alijäämä Yhdysvaltojen kanssa, joka tosin supistui kahdella prosentilla vuonna 2004. Vuonna 2004 ylijäämä kasvoi Suomen palvelukaupan ylijäämän lähes kaksinkertaistuttua sekä Venäjän että Kiinan kanssa.

Palvelukaupan tase vuosina 2000-2004 alueittain, miljardia euroa

Palvelujen vienti vuosina 2000-2004 maittain, miljoonaa euroa

Maa	2000	2001	2002	2003	2004
EU15-maat
Alankomaat	123	172	261	242	470
Belgia	46	78	105	112	96
Britannia	390	740	854	506	571
Espanja	49	86	77	84	109
Irlanti	31	58	58	101	140
Italia	158	179	201	145	171
Itävalta	66	75	66	64	98
Kreikka	36	54	65	47	49
Luxemburg	8	5	12	8	16
Portugali	28	50	52	38	46
Ranska	165	231	310	171	224
Ruotsi	525	615	589	572	645
Saksa	310	435	432	444	489
Tanska	89	111	116	88	102
Muut maat
Norja	110	131	132	121	152
Viro	46	100	98	73	62
Venäjä	278	305	429	579	1 111
Sveitsi	93	145	362	360	188
Kanada	19	20	23	20	25
Yhdysvallat	846	827	445	411	438
Japani	123	276	177	87	36
Kiina	..	..	..	327	692
Intia	..	..	..	18	45
Muu Maailma	1 373	2 092	2 558	1 882	2 327
Kaikki maat yhteensä	4 914	6 786	7 424	6 499	8 303

.. tieto ei saatavilla

Palvelujen tuonti vuosina 2000-2004 maittain, miljoonaa euroa

Maa	2000	2001	2002	2003	2004
EU15-maat
Alankomaat	162	213	220	220	261
Belgia	62	67	98	122	128
Britannia	681	528	480	523	490
Espanja	35	36	35	34	37
Irlanti	49	46	58	131	144
Italia	56	61	82	57	57
Itävalta	24	31	27	36	37
Kreikka	7	6	7	13	13
Luxemburg	4	5	9	12	9
Portugali	5	69	7	7	5
Ranska	120	96	137	134	149
Ruotsi	355	404	548	494	544
Saksa	301	290	260	290	408
Tanska	264	231	142	188	179
Muut maat
Norja	65	86	118	105	97
Viro	35	38	49	52	49
Venäjä	69	105	191	176	324
Sveitsi	70	80	99	98	137
Kanada	32	37	33	24	36
Yhdysvallat	1 235	917	695	650	673
Japani	98	85	22	23	36
Kiina	..	..	..	15	74
Intia	..	..	..	26	42
Muu Maailma	317	324	310	391	372
Kaikki maat yhteensä	4 047	3 755	3 626	3 823	4 300

.. tieto ei saatavilla

Ulkomaiset tytäryhtiöt ja palvelujen ulkomaankauppa

Vuonna 2004 Suomessa sijaitsi yli 3 300 ulkomaista tytäryhtiötä. Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden osuus oli palvelujen viennistä 15 prosenttia ja palvelujen tuonnista 35 prosenttia vuonna 2004. Niiden yhteenlaskettu palvelujen vienti oli 1,23 miljardia ja tuonti 1,45 miljardia euroa. Ulkomaisten tytäryhtiöiden osuus yritysten henkilöstöstä oli 15 prosenttia ja liikevaihdosta 21 prosenttia. Niiden merkitys palvelujen tuonnista oli siten huomattavasti suurempi kuin henkilöstön määrästä ja liikevaihdosta.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden osuus palvelujen ulkomaankaupasta vaihtelee huomattavasti palveluerittäin. Niiden osuus oli merkittävin palveluviennin puolella mainonta, markkinointitutkimus ja mielipidemittaukset, tutkimus- ja kehittämispalvelut ja informaatiopalvelut -erissä. Puolestaan palvelujen tuonnissa niiden osuus oli merkittävin telekommunikaatiopalvelut, informaatiopalvelut ja tietotekniikkapalvelut -erissä.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden palvelujen vienti ja tuonti vuonna 2004

Palveluerä	Vienti, milj. euroa	Osuus, %	Tuonti, milj. euroa	Osuus, %
Posti- ja kuriiripalvelut	0,9	2	0,4	2
Telekommunikaatiopalvelut	179,2	77	162,6	81
Rakennuspalvelut	108,1	21	80,3	6
Tietotekniikkapalvelut	126,3	25	16,5	57
Informaatiopalvelut	18,3	68	38,0	79
Rojaltit ja lisenssimaksut	46,5	8	183,7	31
Muut liike-elämän palvelut
Laki- ja tilinpito-, hallinto- ja PR-palvelut	11,3	9	55,2	26
Mainonta, markkinointitutkimus ja mielipidemittaukset	90,0	77	132,8	34
Tutkimus- ja kehittämispalvelut	146,3	73	23,2	9
Arkkitehti-, insinööri- ja muu tekninen palvelu	52,4	22	17,0	20
Maatalous-, kaivos ja muu jalostuspalvelu	0,1	10	0,9	12
Muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut ml. välityskauppa, käyttöleasing ja muualla luokittelemattomat konsernien sisäiset palvelut	323,8	26	393,4	28
Audiovisuaaliset ja siihen liittyvät palvelut	0,4	11	0,1	2
Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut	0,4	5	7,8	47
Muut erittelemättömät palvelut	60,4	56	33,0	28
Yhteensä	1 164,1	16	1366,2	35

---

Päivitetty 31.3.2006