Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.

5.4.2022 jälkeen julkaistuja tilastotietoja tästä aiheesta

Tämä sivu on arkistoitu.

Palvelujen ulkomaankaupan tilaston laatuseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Palvelujen ulkomaankaupan tilasto kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palveluittain ja maittain. Palvelujen ulkomaankauppa sisältyy maksutaseeseen. Maksutaseessa palvelujen ulkomaankauppa jaetaan kuljetukseen, matkailuun ja muihin palveluihin. Palvelujen ulkomaankaupan tilasto kattaa maksutaseen muut palvelut -erän, pois luettuna vakuutus- ja rahoituspalvelut. Maksutaseen lisäksi palvelujen ulkomaankaupan tietoja hyödynnetään kansantalouden tilinpidon laadinnassa.

Tilastokeskus toimittaa palvelujen ulkomaankaupan tiedot Suomen Pankkiin. Suomen Pankki toimittaa tiedot edelleen Eurostatille, Euroopan Keskuspankille (EKP), Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) ja OECD:lle.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

Palvelujen ulkomaankaupan tilasto kattaa posti- ja telekommunikaatiopalvelut, rakennuspalvelut, tietotekniikka- ja informaatiopalvelut, rojaltit ja lisenssimaksut, muut liike-elämän palvelut sekä henkilökohtaiset, kulttuuri ja virkistyspalvelut. Luokitus on kansainvälisen EBOPS -luokituksen (Extended Balance of Payments Services Classification) mukainen.

Maajaottelussa käytetään maksutasetilastoinnin maaluokitusta.

1.3 Lait ja asetukset

Palvelujen ulkomaankaupan tilaston tuottamisesta säädetään Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksessa (184/2005). Asetus astui voimaan koskien tilastovuotta 2006. Tilastoinnissa noudatetaan IMF:n maksutasekäsikirjan (Balance of Payments Manual 5th ed. 1993) ja Yhdistyneiden kansakuntien julkaiseman kansainvälisen palvelukaupan tilastoja koskevan käsikirjan (Manual on Statistics of international trade in services) suosituksia.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Palvelujen ulkomaankaupan tilaston tiedot kerätään Tilastokeskuksen palvelujen ulkomaankaupan tiedustelussa. Tiedustelu tehdään vuosittain ja siihen kuuluu noin 2 100 yritystä. Tiedot kysytään yrityksiltä palveluittain ja maittain. Palvelujen ulkomaankauppatilaston tilastointiyksikkö on yritys ja tilastoinnin kehikko muodostuu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä.

Tiedustelun tutkimuskehikko muodostetaan valitsemalla yritys- ja toimipaikkarekisteristä ne yritykset, jotka kokonsa tai toimialansa perusteella todennäköisimmin harjoittavat palvelujen ulkomaankauppaa. Tutkimuskehikko jaetaan kolmeen osakehikkoon: kokonaistutkimukseen ja kahteen otokseen. Kokonaistutkimukseen kuuluvat ne yritykset, jotka ovat vastanneet harjoittavansa palvelujen ulkomaankauppaa edellisvuonna, sekä ne, joiden voidaan niiden koon tai ulkomaalaisomisteisuuden perusteella olettaa sitä harjoittavan.

Otokset jaetaan ositteisiin, joista tehdään satunnaisotanta. Otostiedot korotetaan kattamaan koko osakehikko. Korotetut kokonaisarvot jaetaan maittain ja palveluittain kokonaistutkimuksen maa- ja palvelueräjakaumien avulla. Vastaamattomien kokonaistutkimukseen kuuluvien yritysten tiedot imputoidaan edellisen vuoden tiedusteluvastauksen tai yrityksen henkilöstön määrän avulla.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Palvelujen ulkomaankaupan tilasto kuvaa Suomessa sijaitsevien yritysten palvelujen vientiä ja tuontia. Tilaston tutkimuskehikkoon valitaan ne yritykset, joiden tiedetään harjoittavan tai jotka todennäköisesti harjoittavat palvelujen ulkomaankauppaa.

Kyselytutkimuksiin sisältyy aina mahdollisia virhelähteitä, joista tärkeimmät liittyvät vastauskatoon sekä yli- ja alipeittoon. Palvelujen ulkomaankaupan tiedustelun vastausprosentti on ollut kaikkina tilastointivuosina noin 90 eli vastauskadon vaikutus on vähäinen. Kyselytutkimuksen peitolla tarkoitetaan tutkimuskehikon oikeellisuutta suhteessa siihen yritysjoukkoon, joka kyselyllä halutaan tavoittaa. Palvelujen ulkomaankauppa kyselyn kohdalla ylipeitto ei aiheuta merkittävää ongelmaa, vaikka kyselyssä ei palvelujen ulkomaankauppaa -vastaavien yritysten määrä onkin lisääntynyt. Palvelujen tuonnin osalta kyselyssä saattaa esiintyä jonkin verran alipeittoa, sillä tuonti on vientiä hajaantuneempaa.

Yksi mahdollinen kyselyn virhelähde on palvelujen määritelmät. Yrityksissä ei aina ymmärretä mitä palveluilla tarkoitetaan, ja varsinkin konsernin sisäiset palvelut ovat osoittautuneet hankaliksi raportoida.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Palvelujen ulkomaankaupan tilasto julkaistaan vuosittain. Ennakkotiedot julkaistaan kesäkuun alussa ja lopulliset tiedot joulukuussa.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Uusien tietojen valmistuttua julkaistaan tuorein tilasto -tiedote ja päivitetään tilaston internet-sivusto. Lopulliset tiedot julkaistaan Yritysten kansainvälistyminen -painojulkaisussa. Palvelujen ulkomaankaupan tiedot ovat saatavilla myös Suomen Pankin internet-sivuilta osana maksutasetta.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilastokeskus on julkaissut palvelujen ulkomaankaupan tietoja vuodesta 2000 lähtien. Keväällä 2006 palvelujen viennin tasoa korjattiin vuodesta 2000 vuoteen 2005. Korjaus johtui tilastosta aiemmin puuttuneiden palveluerien sisällyttämisestä tilastointiin.

Tasokorjauksen yhteydessä palvelujen viennin maajakauma vuosille 2000 - 2004 jouduttiin palveluerän muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut (ml. välityskauppa, käyttöleasing ja muualla luokittelemattomat konsernin sisäiset palvelut) osalta arvioimaan. Arvioinnissa hyödynnettiin tavaroiden ulkomaankaupan maajakaumaa. Palvelujen viennin osalta vuoden 2005 tiedot eivät siten ole maajakauman osalta vertailukelpoisia aiempien vuosien vientitietojen kanssa.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Suomen Pankki julkaisee palvelujen ulkomaankaupan tiedot osana maksutasetta. Maksutaseen palvelujen ulkomaankaupan tietoihin sisältyy palvelujen ulkomaankaupan tilastossa julkistettujen palvelujen lisäksi kuljetus, matkailu sekä rahoitus- ja vakuutuspalvelut.

 

Kansantalouden tilinpidon julkaisemiin palvelujen ulkomaankaupan tietoihin eivät sisälly rakennuspalvelut ja niihin lisätään välilliset rahoituspalvelut (FISIM). Tältä osin tiedot poikkeavat maksutaseessa julkaistuista palvelujen ulkomaankaupan tiedoista.


Päivitetty 22.1.2006

Viittausohje:

Tilasto: Palvelujen ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3509. 2005, Palvelujen ulkomaankaupan tilaston laatuseloste . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/pul/2005/pul_2005_2006-12-15_laa_001.html