Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 2.2.2018

Sauli Niinistön kannatus tasaista eri alueilla presidentinvaalissa 2018

Presidentinvaalin I vaalissa Sauli Niinistö sai enemmistön annetuista äänistä ja valittiin tasavallan presidentiksi. Valitsijayhdistyksen ehdokas Niinistö sai vaalissa 1 875 342 ääntä, eli 62,6 prosenttia annetuista äänistä. Niinistö keräsi tasaisesti ääniä eri alueilta. Toiseksi eniten ääniä sai Vihreän liiton ehdokas Pekka Haavisto (371 254 ääntä). Haaviston osuus äänistä oli 12,4 prosenttia. Ero kahden eniten ääniä saaneen välillä oli siten 1 504 088 ääntä ja 50,2 prosenttiyksikköä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon presidentinvaalista 2018.

Presidenttiehdokkaiden kannatus presidentinvaalissa 2018, I vaali sekä vastinpuolueen kannatus presidentinvaalissa 2012, %

Presidenttiehdokkaiden kannatus presidentinvaalissa 2018, I vaali sekä vastinpuolueen kannatus presidentinvaalissa 2012, %
Sauli Niinistö/valitsijayhdistys B (vastinpuolue KOK), Paavo Väyrynen/valitsijayhdistys A (vastinpuolue KESK)

Niinistön osuus äänistä oli 25,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2012 presidentinvaalin I vaalissa. Haaviston osuus äänistä oli sen sijaan 6,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin hänen kannatuksensa vuoden 2012 presidentinvaalissa.

Kolmanneksi eniten ääniä sai Perussuomalaisten ehdokas Laura Huhtasaari (207 337 ääntä), hän sai 6,9 prosenttia annetuista äänistä.

Valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen sai vaalissa 185 305 ääntä ja 6,2 prosentin ääniosuuden. Väyrysen osuus äänistä oli 11,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin hänen osuutensa äänistä vuoden 2012 presidentinvaalissa. Tuolloin Väyrynen oli Suomen Keskustan ehdokas. Suomen Keskustan ehdokas vuoden 2018 vaalissa, Matti Vanhanen, sai 122 383 ääntä ja 4,1 prosenttia annetuista äänistä, mikä oli 13,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin puolueen ehdokkaan äänisaalis vuoden 2012 presidentinvaalissa.

SDP:n ehdokas Tuula Haatainen sai vaalissa kuudenneksi eniten ääniä, 97 294 ääntä ja 3,2 prosentin ääniosuuden. Haataisen kannatus oli 3,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin SDP:n ehdokkaan kannatus vuoden 2012 presidentinvaalissa. Vasemmistoliiton ehdokkaan Merja Kyllösen osuus äänistä oli 3,0 prosenttia, ääniä Kyllönen sai 89 977. Ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokas Nils Torvalds sai vaalissa 44 776 ääntä, mikä oli 1,5 prosenttia annetuista äänistä.

Äänestysaktiivisuus laski edellisestä presidentinvaalista

Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli 69,9 prosenttia, mikä oli 2,9 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuoden 2012 presidentinvaalin I vaalissa. Naisten äänestysprosentti oli 72,9 prosenttia ja miesten 66,8 prosenttia. Manner Suomen matalin äänestysprosentti oli Rautavaaralla (57,4 prosenttia) ja korkein Luodossa (84,5 prosenttia).

Äänioikeutetut, äänestäneet ja ennakolta äänestäneet (Suomessa asuvat Suomen kansalaiset) presidentinvaalissa 1994, 2000, 2006, 2012 ja 2018, I vaali

1994 2000 2006  2012  2018 
Äänioikeutetut 3 874 328 3 962 283 4 063 392 4 172 200 4 246 803
Miehet 1 853 447 1 906 441 1 964 073 2 021 365 2 064 032
Naiset 2 020 881 2 055 842 2 099 319 2 150 835 2 182 771
Äänestäneet  3 183 027 3 046 448 3 001 786 3 038 645 2 969 401
Miehet 1 493 908 1 394 915 1 375 575 1 415 471 1 378 029
Naiset 1 689 119 1 651 533 1 626 211 1 623 174 1 591 372
Äänestys %  82,2 76,9 73,9 72,8 69,9
Miehet 80,6 73,2 70,0 70,0 66,8
Naiset 83,6 80,3 77,5 75,5 72,9
Ennakolta
äänestäneet 
1 338 376 1 345 174 1 274 595 1 389 904 1 559 488
Miehet 594 201 575 463 541 503 610 379 686 060
Naiset 744 175 769 711 733 092 779 525 873 428
Ennakko-
äänestys %
(% äänestäneistä)
42,0 44,2 42,5 45,7 52,5
Miehet 39,8 41,3 39,4 43,1 49,8
Naiset 44,1 46,6 45,1 48,0 54,9

Äänestäminen oli koko maan tasoa aktiivisempaa Helsingin (72,1 prosenttia), Pirkanmaan (71,4 prosenttia), Uudenmaan (71,4 prosenttia), Varsinais-Suomen (71,3 prosenttia), Vaasan (71,2 prosenttia) ja Satakunnan (70,6 prosenttia) vaalipiireissä. Vaalipiireistä matalin äänestysprosentti oli Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä (58,7 prosenttia), Manner Suomen vaalipiireistä matalin äänestysprosentti oli Savo-Karjalassa (66,3 prosenttia).

Ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli 13,3, mikä oli 0,5 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuoden 2012 vaalissa.

Presidentinvaalissa 2018 oli äänioikeutettuja kaikkiaan 4 498 004. Suomessa asuvia äänioikeutettuja oli 4 246 803 ja ulkomailla asuvia 251 201.

Ehdokasanalyysi

Ehdokasanalyysissä tarkastellaan ehdokkaiden menestystä vuoden 2018 presidentinvaalin I vaalissa eri taustamuuttujien avulla luokitelluilla alueilla. Analyysissä käytetään taustamuuttujina alueen kaupungistumisastetta, lasten- ja eläkeläisten määrää, työttömyysastetta ja tulotasoa. Esimerkiksi suuren työttömyyden alueella työttömyys on maan keskiarvoa suurempaa ja päinvastoin. Käytetyt taustamuuttujat eivät ole toisensa poissulkevia, esimerkiksi alueen kaupungistumisen aste kuvaa osaltaan myös alueen tulotasoa.

Analyysissä käytetyt alueet on muodostettu äänestysalueiden pohjalta, analyysi perustuu 1 989 äänestysalueeseen. Äänestysalueet on ryhmitelty kunkin taustamuuttujan mukaan kolmeen luokkaan. Äänestysalueiden luokittelu perustuu äänioikeusrekisteristä saatuun tietoon äänioikeutetuista ja Tilastokeskuksen tilastoaineistoihin.

Analyysikuvioissa kerrotaan ehdokkaiden alueellisen kannatuksen suhteellinen ero heidän koko maan kannatukseensa verrattuna. Käytännössä kuvioissa raportoidut luvut kertovat sen kuinka monta prosenttia ehdokkaan kannatus alueilla oli suurempi tai pienempi suhteessa hänen koko maassa saamaansa kannatukseen. Tämä esitystapa valittiin, sillä annettujen äänien vahva painottuminen yhdelle ehdokkaalle hankaloittaa pelkkien kannatusprosenttien tai alueellisten kannatusprosenttien prosenttiyksiköissä lasketun eron tulkittavuutta. Valittu tarkastelutapa mahdollistaa ehdokkaiden alueellisen kannatuksen erojen tarkastelun riippumatta vaalissa saavutetun kannatuksen tasosta.

Vaalissa eniten ääniä saaneen Sauli Niinistön kannatus oli hyvin tasaista eläkeläisten määrän avulla rajatuilla alueilla, eikä eläkeläisten osuudella näytä olleen vaikutusta hänen kannatukseensa. Myös Laura Huhtasaaren kannatus ei vaihtele merkittävästi tällä tapaa rajatuilla alueilla. Pekka Haaviston ja Nils Torvaldsin kannatus oli koko maan kannatusta suurempaa alueilla, joilla eläkeläisten määrä on keskimääräistä pienempää. Matti Vanhasen ja Paavo Väyrysen kannatus näyttää eläkeläisten osuuden avulla tarkasteltuna keskenään samankaltaiselta, molemmat ehdokkaat saivat suhteellisesti enemmän ääniä alueilla, joilla eläkeläisten osuus on suurta. Myös Merja Kyllösen ja Tuula Haataisen kannatus painottui hieman alueille, joilla eläkeläisten osuus on suurta tai maan keskitasoa, tosin selvästi Vanhasta ja Väyrystä vähemmän.

Ehdokkaiden kannatuksen ero koko maan kannatukseen eläkeläisten määrän mukaan rajatuilla alueilla 2018 presidentinvaalissa, %

Ehdokkaiden kannatuksen ero koko maan kannatukseen eläkeläisten määrän mukaan rajatuilla alueilla 2018 presidentinvaalissa, %

Alle 7-vuotiaiden lasten lukumäärän avulla rajatut alueet jakavat ehdokkaiden saaman kannatuksen karkeasti kahteen ryhmään. Kyllösen, Haaviston ja Haataisen kannatus oli keskimääräistä suurempaa alueilla, joilla alle 7-vuotiaita lapsia on vähän. Sen sijaan Huhtasaari sai jonkin verran keskimääräistä suuremman kannatuksen alueilla, joilla alle 7-vuotiaita lapsia on maan keskiarvoa enemmän. Niinistön, Vanhasen ja Väyrysen kohdalla erot osuuteen koko maan äänistä eivät olleet suuria.

Ehdokkaiden kannatuksen ero koko maan kannatukseen alle 7-vuotiaiden lasten määrän mukaan rajatuilla alueilla 2018 presidentinvaalissa, %

Ehdokkaiden kannatuksen ero koko maan kannatukseen alle 7-vuotiaiden lasten määrän mukaan rajatuilla alueilla 2018 presidentinvaalissa, %

Kyllösen ja Väyrysen kannatus painottui alueille, joilla työttömyys on maan keskiarvoa suurempaa. Myös Huhtasaaren ja Haataisen kannatus painottui suuren ja keskisuuren työttömyyden alueille, mutta ei yhtä selvästi. Vanhanen keräsi koko maata suuremman kannatuksen keskimääräisen työttömyyden alueilla, mutta hänen kannatuksensa oli selvästi matalampaa pienen työttömyyden alueilla. Torvaldsin kannatus sen sijaan painottui vahvasti pienen työttömyyden alueille. Sen sijaan Niinistön kannatukseen ei alueen työttömyysasteella ollut suurta merkitystä.

Ehdokkaiden kannatuksen ero koko maan kannatukseen työttömyyden mukaan rajatuilla alueilla 2018 presidentinvaalissa, %

Ehdokkaiden kannatuksen ero koko maan kannatukseen työttömyyden mukaan rajatuilla alueilla 2018 presidentinvaalissa, %

Kyllösen ja Huhtasaaren kannatus oli samankaltainen tulotason avulla rajatuilla alueilla. Molempien ehdokkaiden kannatus oli hieman koko maan tasoa suurempaa keskimääräisen ja vähemmässä määrin myös matalan tulotason alueilla. Väyrysen ja erityisesti Vanhasen kannatus painottui selvemmin matalan tulotason alueille. Haataisen suosio oli koko maan tasoa hieman suurempaa keskimääräisen tulotason alueilla. Torvaldsin kannatus painottui korkean tulotason alueille, keskimääräisen tulotason alueilla hänen kannatuksensa oli selvästi koko maan tasoa matalampaa. Niinistön kannatukselle ei alueen tulotasolla ollut suurta merkitystä, alueilla saadut kannatusluvut eivät eroa merkittävästi koko maan tasosta.

Ehdokkaiden kannatuksen ero koko maan kannatukseen tulotason mukaan rajatuilla alueilla 2018 presidentinvaalissa, %

Ehdokkaiden kannatuksen ero koko maan kannatukseen tulotason mukaan rajatuilla alueilla 2018 presidentinvaalissa, %

Alueen kaupungistumisaste vaikutti erityisesti Haaviston, Vanhasen ja Väyrysen kannatukseen. Haaviston kannatus oli selvästi koko maan tasoa korkeampaa kaupunkiasutuksen alueilla, asutuskeskuksissa ja haja-asutusalueilla Haaviston kannatus jäikin selvästi alle koko maan tason. Vanhasen ja Väyrysen kannatusprofiili oli sen sijaan tällä taustamuuttujalla tarkasteltuna Haavistoon nähden lähes päinvastainen. Heidän kannatuksensa painottui selvästi haja-asutusalueille, erityisesti Vanhasen kohdalla tämä korostuu vahvasti. Muiden ehdokkaiden kohdalla alueen kaupungistumisasteella ei ollut suurta merkitystä heidän kannatukseensa. Haataisen kannatus oli hieman koko maan tason alapuolella haja-asutusalueilla, Huhtasaaren kannatus painottui lievästi kaupunkiasutuksen ulkopuolelle.

Ehdokkaiden kannatuksen ero koko maan kannatukseen kaupungistumisasteen mukaan rajatuilla alueilla 2018 presidentinvaalissa, %

Ehdokkaiden kannatuksen ero koko maan kannatukseen kaupungistumisasteen mukaan rajatuilla alueilla 2018 presidentinvaalissa, %

Tietokantataulukot

Vaalikarttapalvelu


Lähde: Presidentinvaalit 2018, I vaali, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (365,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 2.2.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Presidentinvaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=2242-3672. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/pvaa/2018/pvaa_2018_2018-02-02_tie_001_fi.html