Etusivu > Tilastot > Rakennukset ja kesämökit > 2020 > Kesämökit 2020

Kesämökit 2020

Kuopio mökkivaltaisin kunta 2020

Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 kaikkiaan 508 289 kesämökkiä. Mökkivaltaisin kunta oli Kuopio, jossa oli 10 500 mökkiä. Seuraavaksi eniten kesämökkejä oli Mikkelissä, Paraisilla, Savonlinnassa ja Hämeenlinnassa. Tilastokeskuksen tiedot kuvaavat kesämökkien määriä uusimman kuntaluokituksen mukaan.

Taulukko 1. Kunnat, joissa eniten kesämökkejä vuonna 2020

	Kuntajako 1.1.2021	Kesämökkien lukumäärä
1.	Kuopio	10 507
2.	Mikkeli	10 345
3.	Parainen	9 665
4.	Savonlinna	8 765
5.	Hämeenlinna	8 636
6.	Lohja	8 255
7.	Kuusamo	7 518
8.	Kouvola	7 477
9.	Raasepori	6 848
10.	Salo	6 455
11.	Pori	5 141
12.	Naantali	4 946
13.	Kemiönsaari	4 889
14.	Mäntyharju	4 791
15.	Kangasala	4 506

Maakunnista eniten mökkejä vuonna 2020 oli Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla, molemmissa maakunnissa oli noin 50 000 kesämökkiä. Vähiten kesämökkejä oli Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Keski-Pohjanmaalla mökkejä oli noin 4 500 ja Ahvenanmaalla 7 500.

Kuvio 1. Kesämökkien määrä maakunnittain 2020

Kunnan mökkitiheyttä voidaan kuvata myös vertaamalla kesämökkien määrää vakinaisesti asuttujen asuntojen määrään. Tällöin mökkirikkaimpiin kuntiin nousevat väestömäärältään suhteellisen pienet paikkakunnat, joissa on paljon kesämökkejä. Kaikkiaan 63 kunnassa oli vuonna 2020 enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Tällaisia mökkimäärältään suuria kuntia olivat mm. Parainen, Kuusamo, Kemiönsaari ja Mäntyharju. Vakinaisten asukkaiden vähentyessä kesäasukkaiden määrä korostuu yhä useammassa kunnassa.

Kuvio 2. Kunnat, joissa 2020 oli enemmän mökkejä kuin asuttuja asuntoja (mökkimäärältään suurimmat)

Mökkikanta kasvoi eniten 1980–luvulla

Mökkien määrä on kasvanut nopeimmin 1980-luvulla. Vuonna 1990 mökkejä oli 368 000, mikä on 46 prosenttia enemmän kuin vuonna 1980. Vuodesta 1970 vuoteen 1980 lisäys oli 75 600 kesämökkiä eli 43 prosenttia. Vuodesta 2020 alkaen kesämökkikantaan ei enää lasketa niin sanottuja mummonmökkejä. Sen sijaan vuokrattavat lomamökit sisältyvät uuteen mökkikantaan

Kuvio 3. Kesämökkien lukumäärä 1970 - 2020

Muutama tuhat vapaa-ajan asuinrakennusta vuosittain

Vapaa-ajan asuinrakennuksia rakennetaan entistä vähemmän. 2000–luvulla vapaa-ajan asuinrakennusten uudistuotanto on ollut pääsääntöisesti yli 4 000 rakennusta vuodessa, mutta aivan viime vuosina enää noin 2000 vapaa-ajan asuinrakennusta vuodessa.

Viime vuosina uudisrakentaminen on ollut vilkkainta Lapissa, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa, maakunnassa, jonne 2000–luvulla on rakennettu keskimäärin noin 400–500 vapaa-ajan asuinrakennusta vuosittain.

Kesämökkien keskikoko 49 neliötä

Uudet kesämökit ovat pinta-alaltaan entistä suurempia. 2010–luvulla rakennettujen vapaa-ajan asuinrakennusten keskimääräinen pinta-ala oli 72 neliötä ja mediaani 64 neliötä. Vuosina 2000–2009 rakennettujen kesämökkien keskimääräinen pinta-ala oli 67 neliötä ja mediaani 57 neliötä. Kaikkien kesämökkien keskikoko vuonna 2020 oli 49 neliötä. Keskikokoon lasketaan vapaa-ajan asuinrakennusten tai loma-asumiseen käytettävien rakennusten tiedossa olevat neliöt (noin 13 000 mökin pinta-ala on tuntematon). Suuret mökit ja vapaa-ajan asuinrakennukset kasvattavat keskikokoa jonkin verran, sillä mökkien neliöistä laskettu mediaani on kaikkien mökkien osalta 40 neliötä. Kesämökeistä siis puolet on pinta-alaltaan edelleen 40 neliöisiä tai sitä pienempiä. Suurten, vähintään 60 neliöisten, mökkien osuus kaikista vapaa-ajan asuinrakennuksista vuonna 2020 oli 25 prosenttia. Vuonna 1970 näiden suurten mökkien osuus mökkikannasta oli 15 prosenttia.

Taulukko 2. Kesämökit pinta-alan mukaan 2020

Pinta-alaluokka, m2	Mökkien määrä	%
Mökkejä yhteensä	508 289	100,0
-19	49 694	9,8
20-39	182 571	35,9
40-59	134 989	26,6
60-79	64 054	12,6
80-99	31 476	6,2
100-	32 143	6,3
Tuntematon	13 362	2,6
Keskipinta-ala	49	.
Mediaani	40	.

Yli 780 000 suomalaista kuului kesämökin omistavaan asuntokuntaan

Kesämökeistä 422 000 oli yksityisten henkilöiden omistuksessa. Noin 85 800 mökkiä oli joko perikuntien, yritysten, yhteisöjen tai ulkomaalaisten omistamia. Kesämökin omistaviin asuntokuntiin kuului yhteensä lähes 782 300 henkilöä. Monessa kunnassa kesäasukkaat kaksinkertaistavat kunnan väkimäärän kesäisin.

Kesämökki sijaitsee yleensä lähellä asuinpaikkaa. Asuinmaakuntansa alueelta mökin omisti 64 prosenttia kaikista mökin omistajista. Ahvenanmaan ja Lapin mökinomistajista yli 90 prosenttia omisti mökin asuinmaakunnassaan. Sen sijaan uusmaalaisten omistajien mökit sijaitsivat pääosin muualla kuin asuinmaakunnassa. Vain 28 prosenttia uusmaalaisten omistamista mökeistä sijaitsi Uudellamaalla. Kaikista mökinomistajista kolmasosa omisti kesämökin kotikunnassaan.

Kesämökin omistajien keski-ikä 63 vuotta

Uusien, vuonna 2020 valmistuneiden kesämökkien omistajien keski-ikä oli 55 vuotta, kun taas kaikkien mökinomistajien keski-ikä vuonna 2020 oli 63 vuotta. Alle 40-vuotiaita omistajia oli noin 24 000 eli vain 7 prosenttia kaikista mökinomistajista.

Kaikista kesämökeistä lähes neljälläkymmenellä prosentilla oli omistajana kahden aikuisen henkilön asuntokunta ja 11 prosentilla mökeistä oli omistajatalouksissa alle 18-vuotiaita lapsia. Yksinasuva henkilö oli omistajana 15 prosentilla mökeistä ja 17 prosenttia kaikista mökeistä omisti perikunta, yritys, yhteisö tai omistaja oli tuntematon. Kesämökin omistajajoukosta lähes 60 prosenttia asui joko omakoti- tai paritalossa. Kerrostaloissa asui 28 prosenttia mökinomistajista. Rivitalosta mökkimatkalle suuntaa yksitoista prosenttia mökin omistajista.

Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mika Ronkainen 029 551 3425, Anu Rämö 029 551 3450, info@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 27.5.2021