Etusivu > Tilastot > Sähkön ja lämmön tuotanto > 2012 > Sähkön ja lämmön tuotanto sekä polttoaineet 2012

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä polttoaineet 2012

Sähkön tuotanto laskussa, kulutus nousussa

Sähkön kokonaiskulutus kasvoi edellistä vuodesta prosentilla ollen 85,1 terawattituntia (TWh) eli miljardia kilowattituntia (kWh). Kulutuksesta 80 prosenttia katettiin kotimaisella tuotannolla ja 20 prosenttia sähkön nettotuonnilla, joka tarkoittaa tuonnin ja viennin erotusta. Sähköä tuodaan Suomeen Pohjoismaista, Venäjältä ja Virosta. Sähköä myös viedään Suomesta muihin Pohjoismaihin ja Viroon. Sähkön nettotuonti nousi 26 prosenttia edellisestä vuodesta.

Tuonti Ruotsista kasvoi edellisvuodesta yli 2,5 kertaiseksi, kun edullista vesisähköä oli hyvin tarjolla. Kesällä 2011 alkanut hyvä pohjoismainen vesitilanne jatkui koko vuoden 2012. Viimevuosien runsas sähkönvienti Ruotsiin loppui vuonna 2012 lähes kokonaan. Tuonti Venäjältä väheni 59 prosentilla. Vähennys johtui pääosin edullisen ruotsalaisen sähkön tuonnin lisääntymisestä, mutta myös Venäjän sähkön hinnan korotuksista, koska Venäjä on sisällyttänyt vientisähkönsä hintaan kapasiteettimaksun. Viroon vietiin vuonna 2012 ensimmäisen kerran enemmän sähköä kuin sieltä Suomeen tuotiin.

Kuvio 1. Sähkön, kaukolämmön ja teollisuuslämmön tuotanto 2000–2012

Alkuvuonna edellisen vuoden kaltainen viileä talvi piti sähkön kulutuksen edellisvuoden tasolla, mutta teollisuuden laskeva suhdanne madalsi sähkön tarvetta. Syksy 2012 puolestaan oli edellistä syksyä viileämpi, mikä lisäsi sähkön kulutusta. Teollisuus käytti myös syksyllä 2012 sähköä syksyä 2011 enemmän. Teollisuustuotanto Suomessa väheni yli kaksi prosenttia vuonna 2012 Tilastokeskuksen teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan. Sähköintensiivisestä teollisuudesta metsä- ja metalliteollisuuden ennakolliset vuosimuutokset olivat laskevia. Kemianteollisuuden osalta indeksin vuosimuutos puolestaan osoitti kasvua edellisestä vuodesta.

Sähköä tuotettiin vuonna 2012 Suomessa 67,7 TWh. Tuotanto laski edellisvuodesta neljä prosenttia. Sähkön erillistuotanto lauhdevoimalla väheni 47 prosenttia. Lauhdesähkön tuotannon määrä vaihtelee sähkönkysynnän ja Pohjoismaisen vesivoiman saatavuuden mukaan. Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tuotettu sähkö väheni yhdeksän prosenttia. Ydinvoimalla tuotettu sähkö pysyi melko vakiona noin 22 TWh:ssa. Ydinvoiman osuus Suomessa tuotetusta sähköstä vuonna 2012 oli 33 prosenttia. Vesivoimalla tuotettiin sähköä lähes yhtä paljon kuin ennätysvuonna 2008. Edellisestä vuodesta kasvua oli 36 prosenttia ja vesivoiman osuus sähkön tuotannosta nousi 25 prosenttiin. Tuulivoiman osuus tuotetusta sähköstä puolestaan pysyi alle prosentissa.

Fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkömäärä väheni lähes kolmanneksella, ja osuus sähkön tuotannosta laski 21 prosenttiin. Fossiilisista polttoaineista suurimmat olivat kivihiili ja maakaasu, kummallakin tuotettiin sähköstä 10 prosenttia. Turpeella tuotettu sähkö kattoi sähkön tuotannosta viisi prosenttia. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin Suomessa tuotetusta sähköstä 41 prosenttia. Tästä 60 prosenttia tuotettiin vesivoimalla ja lähes koko loppuosa puulla. Puuksi eli puuperäisiksi polttoaineiksi lasketaan puupolttoaineet, selluteollisuuden prosessiin liittyvät ns. metsäteollisuuden jäteliemet sekä muut puuperäiset polttoaineet kuten puunjalostusteollisuuden sivu- ja jätetuotteet (mm. paperi, mäntyöljy, metanoli, tärpätti, kuitupitoiset lietteet ja hajukaasut). Jäteliemillä ja muilla puupolttoaineilla tuotettiin kummallakin sähköstä yli 7 prosenttia eli yhteensä 15 prosenttia.

Kuvio 2. Sähkön tuotanto energialähteittäin 2012

Edellisvuotta viileämpi syksy lisäsi kaukolämmön tarvetta

Kaukolämmön tuotanto vuonna 2012 oli 36,7 TWh. Tuotanto kasvoi edellistä vuodesta kahdeksan prosenttia. Rakennusten lämmitysenergiantarve oli korkealla tasolla alkuvuoden kylmästä talvesta ja joulukuun viileydestä johtuen. Vuoden 2012 kaukolämmön kulutus edelliseen vuoteen verrattuna nousi, koska syksy 2012 oli edellistä viileämpi. Ilmatieteen laitoksen mukaan poikkeuksellisen leudon syksyn 2011 jälkeen syksy 2012 oli tavanomainen. Vuonna 2010 kaukolämmönkysyntä oli ennätyksellisen korkealla tasolla, sillä talven lisäksi myös syksy oli kylmä.

Kaukolämpöä tuotettiin 55 prosenttisesti fossiilisilla polttoaineilla. Tästä puolet tuotettiin maakaasulla ja lähes loput kivihiilellä. Turpeella tuotetun kaukolämmön osuus koko tuotannosta oli 17 prosenttia. Uusiutuvilla polttoaineilla tuotetun kaukolämmön osuus nousi 26 prosenttiin. Kaukolämmön tuotanto kasvoi erityisesti puupolttoaineilla.

Kuvio 3. Kaukolämmön tuotanto 2000–2012

Kuvio 4. Lämmön tuotanto 2000–2012

Teollisuuden suhdanteet pitivät teollisuuslämmön tarpeen matalalla

Teollisuuslämmön tuotanto vuonna 2012 oli 52,6 TWh. Tuotanto laski vain hieman edellistä vuodesta (-0,4 %), vaikka teollisuuden laskusuhdanne jatkui. Edellisvuosien tapaan teollisuuslämmön käyttö pysyi matalalla tasolla.

Teollisuuden käyttämä lämpö tuotettiin 68 prosenttisesti uusiutuvilla polttoaineilla. Fossiilisilla polttoaineilla lämmöstä tuotettiin 19 prosenttia ja turpeella seitsemän prosenttia. Suurin fossiilinen polttoaine teollisuuslämmön tuotannossa oli maakaasu, jonka osuus kokonaisuudesta oli 12 prosenttia. Metsäteollisuuden jäteliemillä katettiin vuoden 2012 teollisuuslämmön tuotannosta 46 prosenttia ja muilla puupolttoaineilla 21 prosenttia.

Teollisuustuotanto Suomessa väheni yli kaksi prosenttia vuonna 2012 Tilastokeskuksen teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan. Lämpöintensiivisestä teollisuudesta metsä- ja metalliteollisuuden ennakolliset vuosimuutokset olivat laskevia. Kemianteollisuuden osalta indeksin vuosimuutos puolestaan osoitti kasvua edellisestä vuodesta.

Kuvio 5. Teollisuuslämmön tuotanto 2000–2012

Lähes puolet käytetyistä polttoaineista uusiutuvia

Polttoaineiden käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa väheni kahdeksan prosenttia vuonna 2012. Polttoainekäytössä uusiutuvat polttoaineet nousivat jo lähelle puolta: ne kattoivat polttoainekäytöstä 47 prosenttia. Fossiilisten polttoaineiden käyttö kattoi 38 prosenttia ja turve 11 prosenttia. Loput neljä prosenttia saatiin ns. muista energialähteistä, joihin kuuluvat mm. vety, rikki sekä kemianteollisuudesta saatava teollisuuden reaktiolämpö. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö nousi edellisvuodesta vain kaksi prosenttia, mutta fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni 14 prosenttia ja turpeen käyttö 24 prosenttia.

Polttoainetarkastelussa jätetään huomiotta ns. polttoaineettomat energian tuotantomuodot vesi- ja tuulivoima. Myöskään ydinvoimaa ei rinnasteta tässä tarkastelussa polttoaineisiin. Kansainvälisen tilastointikäytännön mukaan ydinvoiman hyötysuhteen oletetaan olevan 33 prosenttia eli primäärienergiaksi lasketaan noin kolminkertainen määrä tuotettuun sähköön verrattuna.

Metsäteollisuuden jäteliemet pysyi suurimpana polttoaineena. Jäteliemien käyttö kasvoi hieman, vaikka metsäteollisuuden tuotannon liukuva vuosimuutos teollisuustilaston volyymi-indeksin mukaan oli -2,5 prosenttia. Turpeen, kivihiilen ja maakaasun käytöt vähenivät runsaasti. Puupolttoaineiden sekä yhdyskuntajätteen käytöt kasvoivat. Yhdyskuntajäte ja jätteistä valmistettu kierrätyspolttoaine lasketaan ns. sekapolttoaineiksi, jotka jaetaan uusiutuvaksi ja fossiiliseksi polttoaineeksi niiden sisältämän bio-osuuden mukaan. Laskennassa käytetään Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen mukaisia oletusosuuksia. Nämä polttoaineet löytyvät tästä tilastosta polttoainekokonaisuuksista, joiden nimet ovat muut uusiutuvat ja muut fossiiliset. Luokissa on mukana nimensä mukaisesti myös muita polttoaineita kuten biokaasu, muovijäte ja koksi. Muut energialähteet puolestaan sisältää mm. vedyn, rikin ja teollisuuden reaktiolämmön, jota saadaan lähinnä kemianteollisuuden eksotermisestä eli lämpöä luovuttavasta kemiallisesta reaktiosta.

Kuvio 6. Polttoaineiden käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa 2011–2012

Polttoaineiden käyttö sähkön erillistuotannossa tarkoittaa polttoaineiden käyttöä lauhdevoiman tuotannossa. Muu sähkön erillistuotanto, siis ydin-, vesi- ja tuulivoima, lasketaan ns. polttoaineettomaksi. Lauhdevoiman tuotantomäärä väheni 47 prosentilla, ja lauhdevoiman käyttämä polttoainemäärä väheni 45 prosentilla. Ero selittyy tuotannon hyötysuhteella eli tuotetun sähkön suhteella käytettyyn polttoainemäärään.

Lauhdevoiman hyötysuhde on tyypillisesti 35:n ja 45:n prosentin välillä, kun sähkön ja lämmön yhteistuotannolla saadaan polttoaineesta energiaa hyödynnetyksi noin 75-85 prosenttia ja lämmön erillistuotannolla noin 80-90 prosenttia.

Lauhdevoiman tuotannossa käytetyistä polttoaineista lähes 60 prosenttia oli fossiilisia polttoaineita. Turvetta puolestaan käytettiin 13 prosenttia. Merkittävin polttoaine oli kivihiili, vaikka sen käyttö väheni 49 prosenttia. Turpeen käyttö laski 64 prosenttia ja uusiutuvien polttoaineiden käyttö 34 prosenttia. Fossiilisten ja turpeen käytön sekä koko polttoainekäytön vähentyessä nousi uusiutuvien polttoaineiden käytön osuus 25 prosenttiin.

Kuvio 7. Polttoaineiden käyttö sähkön erillistuotannossa 2011–2012

Sähkön ja lämmön yhteistuotannon polttoaineissa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöt vähenivät 10 prosenttia kumpikin. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö puolestaan kasvoi kuusi prosenttia. Suurimmat muutokset olivat maakaasun ja öljyn käytön väheneminen sekä muiden puupolttoaineiden ja yhdyskuntajätteen käytön kasvaminen. Yhdyskuntajäte ja jätteistä valmistettu kierrätyspolttoaine lasketaan ns. sekapolttoaineiksi, jotka jaetaan uusiutuvaksi ja fossiiliseksi polttoaineeksi niiden sisältämän bio-osuuden mukaan. Laskennassa käytetään Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen mukaisia oletusosuuksia. Nämä polttoaineet löytyvät tilastosta polttoainekokonaisuuksista, joiden nimet ovat muut uusiutuvat ja muut fossiiliset. Luokissa on mukana nimensä mukaisesti myös muita polttoaineita kuten biokaasu, muovijäte ja koksi.

Fossiilisten ja turpeen käytön vähenemisen johdosta uusiutuvien polttoaineiden käytön osuus nousi yli 50 prosenttiin (54 %). Merkittävimpänä polttoaineena pysyi metsäteollisuuden jäteliemet, vaikka metsäteollisuuden suhdanne laski.

Kuvio 8. Polttoaineiden käyttö sähkön ja lämmön yhteistuotannossa 2011–2012

Lämmön erillistuotannossa kivihiilen käyttö kasvoi 87 %. Tosin käyttömäärä on edelleen melko pieni, ja kattaa kokonaisuudesta vain seitsemän prosenttia. Maakaasun käyttö nousi 51 prosentilla. Muut puupolttoaineet pysyi suurimpana polttoaineluokkana ja kattoi käytöstä neljänneksen. Öljyä käytettiin vielä vuonna 2010 eniten, nyt osuus kokonaisuudesta on laskenut viidennekseen. Fossiilisia polttoaineita kului kokonaisuudesta 52 prosenttia, kun uusiutuvien polttoaineiden osuus on 27 prosenttia.

Kuvio 9. Polttoaineiden käyttö lämmön erillistuotannossa 2011–2012

Lähde: Sähkön ja lämmön tuotantotilasto, Tilastokeskus ja Sähkötilasto, Energiateollisuus ry

Lisätietoja: Minna Niininen 09 1734 3549, energia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 5.11.2013