Etusivu > Tilastot > Sektoritilit neljännesvuosittain > 2013 > 3. vuosineljännes > 1. Sektorikohtainen katsaus vuoden 2013 kolmannen neljänneksen tietoihin

1. Sektorikohtainen katsaus vuoden 2013 kolmannen neljänneksen tietoihin

1.1. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo lähes ennallaan

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuoden 2013 kolmannella vuosineljänneksellä noin 0,7 miljardia euroa, eli 2,5 prosenttia, edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut.

Kuvio 1. Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit

Vuodentakaisiin lukuihin verrattuna käytettävissä olevaa tuloa kasvattivat eniten palkkojen kasvu reilulla 0,4 miljardilla eurolla ja saatujen sosiaalietuuksien kasvu hieman vajaalla 0,6 miljardilla eurolla. Myös yrittäjätulot kasvoivat edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Menopuolella maksetut tuloverot kasvoivat 0,5 miljardia euroa, muissa menoerissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sekä korkotulot että -menot pienenivät edelleen edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna.

Kun kotitalouksien käytettävissä olevaan tuloon lisätään saadut luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot, saadaan kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo, joka on OECD:n suosittelema taloudellisen hyvinvoinnin mittari. Luontoismuotoisilla sosiaalisilla tulonsiirroilla tarkoitetaan mm. koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluja, jotka julkisyhteisöt sekä kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt tuottavat. Oikaistun käytettävissä olevan tulon reaalikasvu on viimeisen vuoden aikana ollut vaatimatonta ja myös kolmannella neljänneksellä volyymi kasvoi vain 0,6 prosenttia viime vuoden vastaavasta neljänneksestä. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava volyymi-indikaattori löytyy tämän julkaisun liitetaulukosta 3.

Kuvio 2. Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan tulon volyymin kehitys

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli vuoden 2013 kolmannella vuosineljänneksellä 2,9 prosenttia. Edellisellä vuosineljänneksellä se oli 3,1 prosenttia. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on negatiivinen, mikäli kotitalouksien kulutusmenot ovat suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo. Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä oli 11,9 prosenttia käytettävissä olevasta tulosta eli hyvin lähellä edellisen vuosineljänneksen vastaavaa tietoa, joka oli 12,0 prosenttia. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista.

Kuvio 3. Kotitalouksien säästämisaste

Kuvio 4. Kotitalouksien investointiaste

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkat kasvoivat 2 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Tässä tilastossa kotitaloudet -sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet -sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämis- ja investointiasteita.

1.2. Yrityssektorin voitot kasvoivat vähän, investoinnit vähenemään päin

Vuoden 2013 kolmannella vuosineljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste, eli toimintaylijäämän osuus arvonlisäyksestä, oli 23,2 prosenttia. Voittoaste nousi nyt vajaan vuoden tauon jälkeen. Kasvun taustalla oli arvonlisäyksen kasvu palkkamenojen pysyessä ennallaan.

Kuvio 5. Yrityssektorin voittoaste

Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus arvonlisäyksestä, jatkoi laskuaan. Vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä investointiaste oli 21,2 prosenttia, kun vastaava luku edellisellä vuosineljänneksellä oli 22,7 prosenttia.

Kuvio 6. Yrityssektorin investointiaste

Yleinen korkotaso on pysynyt matalana ja näkyy edelleen vahvasti rahoitus- ja vakuutussektorin luvuissa. Sektorin bruttoarvonlisäys laski vuoden kolmannella neljänneksellä kahdeksan prosenttia verrattuna viime vuoden kolmanteen neljännekseen, koska välituotekäyttö kasvoi vahvemmin kuin tuotos. Palkansaajakorvauksia maksettiin noin kolme prosenttia vuodentakaista vähemmän. Voittoja kuvaava toimintaylijäämä näytti 18 prosentin laskua. Arvonlisäyksessä ja toimintaylijäämässä eivät näy oman arvopaperikaupan kautta syntyneet hallussapitovoitot ja -tappiot, vaan käsitteet kuvaavat tuloja, jotka muodostuvat rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Sektorin omaisuustulot olivat vuoden kolmannella neljänneksellä 25 prosenttia ja omaisuusmenot 24 prosenttia pienemmät kuin viime vuoden kolmannella neljänneksellä.

1.3. Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni vuoden takaa

Julkisyhteisöjen sulauttamattomat kokonaistulot kasvoivat 1,1 miljardia euroa viime vuoden vastaavalta neljännekseltä. Kokonaismenot taas kasvoivat 1,4 miljardilla eurolla. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista. Sulauttamattomilla kokonaistuloilla ja -menoilla tarkoitetaan virtoja, joista ei ole eliminoitu alasektoreiden keskinäisiä eriä.

Kuvio 7. Julkisyhteisöjen nettoluotonannon komponentit

Kokonaistulojen ja -menojen erotuksena muodostuva julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) kasvoi 0,3 miljardilla eurolla vuoden takaa. Rahoitusasemaa heikensi erityisesti muille sektoreille maksettujen tulonsiirtojen kasvu ja tuoteverokertymän supistuminen. Maksetut sosiaalietuudet kasvoivat suurin piirtein yhtä paljon kuin kerätyt sosiaaliturvamaksut.

Alasektoreista paikallishallinnon rahoitusasema parani, kun taas valtion ja sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema heikkeni. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä julkaistaan tarkempaa tilastoa, jossa alasektorit on eritelty: http://www.stat.fi/til/jtume/index.html .

1.4. Ulkomaankauppa kolmannella vuosineljänneksellä tasapainossa

Ulkomaat-sektorin eristä olennaisimpia ovat tavaroiden ja palveluiden vienti ja tuonti. Käypähintainen vienti Suomesta ulkomaille oli 19,2 miljardia vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä. Tavaroiden vienti väheni 4,7 prosenttia, mutta palveluiden lisääntyi 10,2 prosenttia verrattaessa edellisvuoden vastaavan neljännekseen. Vienti väheni erityisesti elektronisten tuotteiden osalta ja lisääntyi jalostettujen öljytuotteiden osalta.

Kuvio 8. Ulkomaankaupan tavaroiden ja palveluiden taseen komponentit (ulkomaat-sektorin näkökulmasta)

Huom: Ulkomaat-sektorin luvut voivat poiketa Suomen Pankin julkaisemista maksutaseluvuista johtuen erilaisista laskenta-aikatauluista. Tämä pätee erityisesti tuoreimpiin vuosineljänneksiin.

Käypähintainen tuonti Suomeen oli 19,2 miljardia vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä. Vuoden takaisesta tavaroiden tuonti lisääntyi 0,4 prosenttia ja palveluiden tuonti väheni 1,6 prosenttia. Tuonti väheni eniten metallimalmien osalta ja lisääntyi jalostettujen öljytuotteiden ja kulkuneuvojen osalta.

Tavaroiden ja palveluiden tase oli näin ollen vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä lähes tasapainossa. Vuosi sitten tase oli 0,1 miljardia euroa ylijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden taseen heikkenemistä kompensoivat mm. ulkomailta Suomeen maksetut suuremmat omaisuustulot, joiden seurauksena vaihtotase oli vuodentakaisissa lukemissa, 0,1 miljardia euroa ylijäämäinen.

Kuvio 9. Vaihtotaseen komponentit (ulkomaat-sektorin näkökulmasta)

Huom: Ulkomaat-sektorin luvut voivat poiketa Suomen Pankin julkaisemista maksutaseluvuista johtuen erilaisista laskenta-aikatauluista. Tämä pätee erityisesti tuoreimpiin vuosineljänneksiin.

1.5. Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Neljänneksittäin tarkasteltuna suurempia revisioita syntyy toisen vuosineljänneksen julkaisussa syys–lokakuun vaihteessa, jolloin voidaan ensimmäisen kerran käyttää vuositilinpidon tuoreimpia heinäkuun tietoja. Julkaisun tiedot perustuvat 12.12.2013 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2012 tiedot vastaavat kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä, joskin vuoden 2012 osalta lähdeaineistojen päivittyminen aiheuttaa eroja vuositilinpidon edelliseen julkaisuun.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä mittaava volyymi-indikaattori ja sen muutosprosentit löytyvät tämän julkaisun liitetaulukosta 3. Tämä volyymi-indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.

Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jesse Vuorinen 09 1734 3363, Katri Soinne 09 1734 2778, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 19.12.2013