Etusivu > Tilastot > Siviilisäädyn muutokset > 2016 > 02 > Miehet avioituvat uudelleen naisia useammin

Julkaistu: 14.11.2017

Miehet avioituvat uudelleen naisia useammin

Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan uudelleenavioituvuus on miehillä yleisempää kuin naisilla. Miesten uudelleenavioituvuus on yleisempää myös ikäryhmittäin tarkasteltuna lukuun ottamatta kuitenkin alle 35-vuotiaita, joilla naisten uudelleenavioituvuus oli yleisempää kuin miehillä toisena vuonna peräkkäin. Uudelleenavioituminen vähenee vähitellen iän myötä.

Uudelleenavioituvuus ikäryhmittäin sukupuolen mukaan 2016

Vuonna 2016 uudelleen avioituneiden määrä pysyi lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna ollen naisilla 6 200 ja miehillä 6 500 avioitunutta. Viimeisen runsaan 10 vuoden aikana uudelleen avioituneiden vuosimuutokset ovat olleet määrällisesti pieniä. Vuoden 2008 jälkeen uudelleenavioituvuus aleni samoin kuin avioituvuus yleensäkin, mutta aivan viime vuosina uudelleenavioituvuus on taas hieman vilkastunut toisin kuin avioituvuus. Kuviossa esitetään naisten avioituvuuden ja uudelleen avioituvuuden kehitys, koska se on samanlainen kuin miesten. Miesten mukaan lasketut luvut ovat vain suuremmat kuin naisten.

Avioituvuus¹ ja uudelleenavioituvuus² 1990–2016

1. Avioliiton solmineet naiset vastaavan keskiväkiluvun 1 000 yli 15-vuotiasta ei-naimisissa ja ei-rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa naista kohden.
2. Uudelleen avioituneet naiset vastaavan keskiväkiluvun 1 000 naimisissa ollutta naista kohden.

Avioon aiempaa vanhempana

Vuosittain avioliiton solmineet ovat aiempaa vanhempia. Yhtenä syynä ensimmäisen avioliiton myöhentymiseen on se, että yhdeksälle kymmenestä ensimmäinen liitto on avoliitto. Lisäksi vähintään toista kertaa avioliiton solmineiden määrä ja osuus ovat kasvaneet, mikä on lisännyt esimerkiksi 35-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrää vuosittain avioliiton solmineissa.

Vuonna 1990 kaikista avioliiton solmineista naisista 80 prosenttia oli 20–34-vuotiaita, vuonna 2016 osuus oli enää 60 prosenttia. Vastaavan ikäisillä miehillä on samanlainen kehitys, prosenttiosuus pienenee 77:stä 52:en. Vuonna 1990 ensimmäisen avioliiton 35-vuotiaana tai sitä vanhempana solmineiden naisten osuus oli viisi prosenttia kaikista solmituista avioliitoista, vuonna 2016 osuus oli kasvanut 18 prosenttiin.

Ensimmäisen avioliiton alkamisen siirtyminen vanhemmalle iälle näkyy hyvin ikäryhmittäisten avioituvuuslukujen kehityksestä. Koska vanhemmissa ikäryhmissä avioituvuuden suunta on ollut voimakkaammin nouseva kuin nuoremmissa ja koska viime vuosina myös 25–34-vuotiaillakin jopa aleneva, niin ensimmäistä avioliittoaan solmivat ovat yhä vanhempia.

Vaikka avioituvuus ensimmäiseen liittoon on suhteellisesti lisääntynyt huomattavasti vanhemmissa ikäryhmissä, niin solmittujen liittojen määrä ei ole suuri: 50–64–vuotiailla oli 537 ensimmäisen avioliiton solmimista, mikä vastaa kolmea prosenttia solmituista ensimmäisistä avioliitoista vuonna 2016.

Avioituvuus ensimmäiseen avioliittoon 1990–2016

1980-luvun alusta ensimmäisen avioliiton solmineiden keski-ikä on noussut naisilla 25 vuodesta 31 vuoteen ja miehillä 27 vuodesta 34 vuoteen vuoteen 2016 mennessä.

Euroopan maiden vertailussa ruotsalaiset miehet ja naiset ovat vanhimpia solmiessaan ensimmäistä avioliittoaan. Ruotsalaismiehet ovat keskimäärin 36-vuotiaita ja naiset 34-vuotiaita ensimmäistä kertaa vihille mennessään. Vastaavasti nuorimpina ensimmäinen avioliitto solmitaan Romaniassa, jossa naiset ovat keskimäärin 27-vuotiaita ja miehet 29-vuotiaita. Ikävertailussa suomalaismiehet ovat kahdeksanneksi vanhimpia ja naiset seitsemänneksi vanhimpia 25 maan vertailussa.

Ensimmäisen avioliiton solmineiden naisten keski-ikä eräissä Euroopan maissa 2015

Lähde: Eurostat, tietokanta, Marriage indicators.

Ensimmäisen avioliiton solmineiden miesten keski-ikä eräissä Euroopan maissa 2015

Lähde: Eurostat, tietokanta, Marriage indicators.

Avioliitot ovat kansainvälistyneet

Suomalaiset naiset menivät naimisiin 120:a eri kansalaisuutta edustavien puolisoiden kanssa vuonna 2016. Puolisoiden kansalaisuuksien määrä voi olla vielä tätä jonkin verran suurempi, koska kansalaisuus puuttui lähes 100 henkilöltä. Vuonna 1990 suomalaiset naiset solmivat avioliittoja 84:ä eri kansalaisuutta edustavien sulhasten kanssa. Lähes 40 puolisolta puuttui tieto kansalaisuudesta, joten edellä mainittu määrä voi olla hieman suurempi.

Suomalaisten miesten puolisoiden kansalaisuuksien joukko on hieman pienempi kuin naisten, yhteensä 108 eri kansalaisuutta. Lisäksi pieneltä määrältä miesten puolisoita puuttui kansalaisuus, joten kansalaisuuksien kirjo voi olla edellä mainittua jonkin verran suurempi.

2 700 naista, joista 1 900 oli Suomen kansalaisia, ja 3 150 miestä, joista 2 000 oli Suomen kansalaisia, solmi avioliiton ulkomaan kansalaisen kanssa vuonna 2016. Naiset, joiden kansalaisuus oli Suomi, menivät useimmin naimisiin Irakin (135), Turkin (123) ja Britannian (111) kansalaisen kanssa.

Miehet, joiden kansalaisuus oli Suomi, menivät vihille useimmin Thaimaan (357), Venäjän (300) ja Vietnamin (121) kansalaisen kanssa vuonna 2016.

Suomalaisten ja ulkomaalaisten välisistä avioliitoista ja avioeroista on enemmän tietoa Maahanmuutto ja kotoutuminen teemasivuilla .

Avioerojen määrä on vaihdellut 13 000–14 000 eron tuntumassa vuodesta 1989 lähtien

Vuonna 2016 avioeroon päättyi 13 541 avioliittoa, mikä oli 398 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kun avioliittolakiin oli tehty eroamista helpottava muutos vuonna 1988, erojen määrä kohosi uudelle tasolle, jolla se on myös pysynyt. Ennen lainmuutosta erojen määrä vaihteli 9 000:n ja runsaan 10 000:n välillä vuodesta 1974 vuoteen 1987.

Vuonna 2016 koko maassa tuhatta naimisissa olevaa naista kohden erosi 14 naista. Vertailun vuoksi, ruotsinkielisten naisten avioeronneisuus on vain 8 naista tuhatta naimisissa olevaa kohden.

Kuinka suuri osa avioliitoista päättyy avioeroon?

Vuonna 2016 todennäköisyys, että naisen ensimmäinen avioliitto päättyy avioeroon, oli 39 prosenttia. Luku on samalla tasolla kuin vuosina 2005–2015, jolloin se vaihteli 38:n ja 40:n prosentin välillä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että ensimmäisen avioliiton päättyminen leskeyteen on hieman todennäköisempää kuin avioliiton päättyminen avioeroon. Edellä mainitut todennäköisyydet perustuvat yhden vuoden tapahtumiin, joiden avulla tuotetaan tapahtuman toteutumisen todennäköisyys. Tällöin esim. eronneisuus saadaan tiivistettyä yhteen lukuun. Samansuuntaisiin tuloksiin päästään seuraamalla eri vuosina solmittujen kaikkien avioliittojen päättymistä eroon keston mukaan, mutta tällöin eronneisuuslukuja on yhtä monta kuin avioliiton solmimisvuosia.

1990-luvulta lähtien avioeronneisuus avioliiton keston mukaan näyttää olevan hyvin samanlaista eikä siten riipu avioliiton solmimisvuodesta. Esimerkiksi vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005 solmituista avioliitoista viidesosa oli päättynyt eroon yhdeksässä vuodessa ja neljäsosa 12 vuodessa paitsi 2005 solmituissa avioliitoissa jo 11 vuodessa.

Eräinä vuosina avioliiton solmineiden naisten avioerokertymä vuoden 2016 loppuun mennessä

Toistaiseksi korkein eronneisuus on vuonna 1985 avioliiton solmineilla, joista 41 prosenttia oli päättynyt avioeroon vuoden 2016 loppuun mennessä. Mikäli eronneisuus pysyy samalla tasolla kuin se on jo pitkään ollut, niin on hyvin mahdollista, että myös muut 1980-luvun lopun ja 1990-luvun avioliittokohortit yltävät samalle tasolle eronneisuudessa kuin vuonna 1985 avioliiton solmineet.

Avioeron riski kasvaa jyrkästi heti avioliiton alkuvuosina. Riski on huipussaan kolmantena vuotena. Eroamisen huipun saavuttamisen jälkeen eron riski pienenee hyvin samalla tavalla kaikissa avioliittokohorteissa.

Avioerot avioliiton solmimisvuoden ja avioliiton keston mukaan, naiset

Naisparien osapuolet nuorempia rekisteröidessään ensimmäisen parisuhteensa kuin miesparien osapuolet

Ensimmäisen parisuhteen rekisteröineillä naispareilla nuoremman osapuolen keski-ikä oli 31,5 vuotta ja vanhemman osapuolen keski-ikä 36,3 vuotta vuonna 2016. Nuoremman osapuolen keski-ikä on vaihdellut 31:n ja 33:n välillä vuodesta 2007 vuoteen 2016. Vastaavasti vanhemman osapuolen keski-ikä on vaihdellut 35:n ja 38:n välillä.

Ensimmäisen parisuhteen rekisteröineillä miespareilla nuoremman osapuolen keski-ikä oli 34,6 vuotta ja vanhemman osapuolen 43,4 vuotta. Nuoremman osapuolen keski-ikä on vaihdellut 33:n ja 37:n välillä vuodesta 2007 lähtien. Vastaavasti vanhemman osapuolen keski-ikä on vaihdellut 41:n ja 46:n välillä.

Ensimmäisen rekisteröidyn parisuhteen vahvistaneiden miesparien osapuolten keski-ikä on vaihdellut ilman selvää suuntaa toisin kuin naisparien osapuolten. Naispareilla osapuolten keski-iällä on lievästi aleneva suunta, ts. osapuolet ovat hieman aiempaa nuorempia. Keski-iän kehitys on siis toisenlainen kuin ensimmäisen avioliiton solmineilla.

Ensimmäisen rekisteröityneen parisuhteen vahvistaneiden keski-ikä 2002–2016

Rekisteröityjen parien eronneisuus yleisempää kuin avioparien

Vuonna 2016 eronneisuus rekisteröidystä parisuhteesta oli 22 tuhatta paria kohden, kun vastaava avioeronneisuusluku oli 14 tuhatta paria kohden.

Mies- ja naisparien eronneisuuden välillä on ollut selvä ero, sillä naisparien eronneisuus on ollut huomattavasti yleisempää kuin miesparien vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2016 miesparien eronneisuus oli 17 tuhatta paria kohden, kun naispareilla se oli 24. Rekisteröidyillä pareilla eronneisuuden suunta on lievästi lisääntyvä, kun taas avioeronneisuus on pysynyt lähes muuttumattomana.

Rekisteröityjen parien eronneisuus ja avioeronneisuus 2003–2016

Lähde: Siviilisäädyn muutokset 2016. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Nikander 029 551 3250, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (356,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Avioituvuus ensimmäiseen avioliittoon iän mukaan sekä kokonaisavioituvuus 2006 - 2016 (14.11.2017)
• Liitetaulukko 2. Avioliiton solmineet naiset iän ja puolison iän mukaan 2016 (14.11.2017)
• Liitetaulukko 3. Avioituvuus maakunnittain 2006 - 2016 (14.11.2017)
• Liitetaulukko 4. Avioerot puolisoiden iän mukaan 2016 (14.11.2017)
• Liitetaulukko 5. Avioerot äidin iän ja alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 2016 (14.11.2017)

Laatuselosteet

• Laatuseloste, siviilisäädyn muutokset (14.11.2017)

---

Päivitetty 14.11.2017