2. Maarianhaminan seudulla suurimmat tuloerot

Haapavesi-Siikalatvan seutukunnassa tuloerot tasaisimmat

Tulonjaon kokonaistilaston historian (1995-2016) aikana tuloerot ovat olleet suurimmillaan vuonna 2007, jolloin käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kertoimen arvo oli 29,5. Tämän jälkeen tuloerot ovat tasaisesti supistuneet, viime vuonna Gini-kertoimen arvo oli 27,2. Tuloerojen kaventumista selittää ainakin osittain pitkittynyt taantuma; tuloeroilla on taipumus tasoittua taloustaantumien aikana ja kasvaa nopean talouskasvun olosuhteissa.

Seutukunnittain tarkasteltuna väestön tuloerot olivat suurimmat Maarianhaminan seudulla (seutukunnassa Marienhamns stad), missä käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kerroin sai vuonna 2016 arvon 30,9. Väestöltään suurimmassa seutukunnassa, Helsingin seutukunnassa, Gini-kerroin ylitti myös 30 prosentin rajan. Myös Turun seutukunnassa ja seutukunnassa Ålands skärgård väestön tuloerot olivat suuremmat kuin mitä ne olivat koko maassa.

Kaikki seutukunnat huomioiden tuloerot olivat viime vuonna tasaisimmat Haapavesi-Siikalatvan ja Itä-Lapin seutukunnissa, joissa käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kerroin jäi alle 22 prosentin. Lähes samalla tasolla tuloerot olivat myös Nivala-Haapajärven, Koillismaan, Kehys-Kainuun ja Kaustisten seutukunnissa, joissa käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kerroin oli 22 prosentin paikkeilla vuonna 2016.

Kuvio 2. Gini-kertoimet kymmenessä suurimman ja tasaisimman tuloeron seutukunnassa vuonna 2016

Gini-kertoimet laskettu ekvivalenteista käytettävissä olevista rahatuloista. Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo=asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo jaettuna asuntokunnan kulutusyksikköluvulla.

Kuviossa 3 kuvataan tuloerojen muutoksia seutukunnittain vuosien 2007 ja 2016 välillä. Tarkastelussa on mukana kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen seutukuntaa. Tarkasteluperiodi alkaa vuodesta 2007, jolloin Suomen taloudella vielä meni hyvin ja äskettäin päättynyt lähes kymmenen vuotta kestänyt heikon talouskehityksen ajanjakso oli vasta tuloillaan. Tämä näkyy myös tuloeroissa, ne olivat tulonjaon kokonaistilaston historian aikana (1995-2016) korkeimmillaan juuri vuonna 2007.

Kuviosta 3 voi hyvin havaita, että tuloerot ovat kaventuneet tarkasteluajanjakson aikana yhtä seutukuntaa lukuun ottamatta kaikissa muissa seutukunnissa. Poikkeus on Pietarsaaren seutu (seutukunta Jakobstadsregionen), jossa tuloerojen taso on ollut kumpanakin ajankohtana täsmälleen sama. Kaikissa muissa seutukunnissa alueiden sisäiset tuloerot ovat vuonna 2016 matalammat kuin vuonna 2007.

Kuvio 3. Gini-kertoimen muutos vuosina 2007–2016. Kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen seutukuntaa

Eniten tuloerot ovat supistuneet Torniolaakson seutukunnassa, missä tuloerojen taso käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kertoimella mitattuna oli viime vuonna 6,6 prosenttiyksikköä matalampi kuin mitä se oli vuonna 2007. Seutukunnassa Ålands skärgård ja Savonlinnan seutukunnassa tuloerot olivat Gini-kertoimen mukaan supistuneet samaan aikaan vajaat 5 prosenttiyksikköä.

Vähiten tuloerot ovat tasoittuneet edellä mainitun Pietarsaaren seudun (Jakobstadsregionen) lisäksi Vaasan ja Keuruun seutukunnissa, sillä kahden viimeksi mainitun seutukunnan Gini-kertoimet olivat vuonna 2016 vajaan prosenttiyksikön pienemmät kuin vuonna 2007.

Kaikkien seutukuntien Gini-kertoimet vuosille 1995–2016 löytyvät tämän julkistuksen yhteydessä julkaistavasta tulonjaon kokonaistilaston tietokantataulukosta 7.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Päivitetty 20.12.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. Tulokehitys alueittain 2016, 2. Maarianhaminan seudulla suurimmat tuloerot . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjkt/2016/02/tjkt_2016_02_2017-12-20_kat_002_fi.html