5. Koettu toimeentulo
Tulonjakotilaston tiedonkeruun yhteydessä on vuodesta 2004 alkaen kerätty Euroopan unionin harmonisoitua elinolotilastoa varten tietoja myös koetusta toimeentulosta . Koetulla toimeentulolla tarkoitetaan kotitalousvastaajan antamia subjektiivisia arvioita kotitaloutensa maksukykyisyydestä. Haastattelemalla on kysytty esimerkiksi, riittävätkö talouden tulot sen jäsenten tarpeisiin, minkä suuruisella rahamäärällä talous tulisi kohtuullisesti toimeen, selviytyisikö talous yllättävistä suurehkoista menoista, ovatko asumismenot tai talouden velat rasittavia. Seuraavassa tarkastellaan vastausjakaumia eri tulotasoilla.
Tulotasomuuttujaksi on valittu viisiluokkainen ryhmittely joka perustuu kotitalouksien mediaaniekvivalenttituloon vuonna 2008. Pienituloisiksi luokiteltiin taloudet, joiden ekvivalentit tulot olivat enintään 60 prosenttia mediaanista. Toiseksi pienituloisimpaan ryhmään kuuluvat keskituloiset, mutta mediaanin alapuolella olevat taloudet, joiden ekvivalenttitulot olivat 61 - 99 prosenttia mediaanista. Keskimmäiseen tuloryhmään kuuluvat taloudet, joiden ekvivalenttitulot olivat mediaanin yläpuolella 100 - 149 prosenttia mediaanista. Kaksi suurituloisinta ryhmää ovat 150 - 199 ja 200 tai sen yli prosenttia mediaanista. Euromääräiset luokkarajat kerrotaan kuvioissa.
Kuvio 5.1 Riittävätkö kotitalouden jäsenten yhteenlasketut tulot tavanomaisiin menoihin, kotitalouden tulotason mukaan, henkilöitä.
Kuviossa 5.1 esitetään väestömäärinä, minkä suuruisista ryhmistä on kyse. Pienituloisten kotitalouksienkin vastaajista noin puolet vastaa tulojen riittävän. Kysymystä ” riittävätkö kotitalouden jäsenten yhteenlasketut tulot kotitalouden tavanomaisiin menoihin ” tulkitaan usein vaihtoehtoisena köyhyysmittarina. Ei kuitenkaan ole aivan selvää, mitä rahojen riittäminen tarkoittaa tai ”tavanomaiset tarpeet” tarkoittavat. Voi olla että rahat pannaan riittämään tinkimällä kaikesta mahdollisesta. Yhdistämällä tähän kotitalouden säästämistä koskevat vastaukset (” Jääkö teille yleensä rahaa, jonka voisitte säästää? ”) saadaan vivahteikkaampi kuva kotitalouksien taloudellisesta tilanteesta (kuvio 5.2).
Kuvio 5.2 Kotitalouksien rahojen riittävyys ja säästämiskyky tulotason mukaan, %.
Tulonjakotutkimuskirjallisuudessa esitetään yhdeksi köyhyysmittariksi ns. subjektiivista köyhyyttä . Sen mittariksi on esitetty kotitalouden itse arvioidun välttämättömän tulotarpeen ja todellisen tulotason ristiriitaa, mikäli todellinen tulotaso jää arvioidun tarpeen alapuolelle. Tätä yritetään mitata Euroopan laajuisesti EU:n tulo- ja elinolotutkimusta tekevissä 27 maassa. Seuraavassa esitetään tuloksia Suomesta.
On kuitenkin syytä todeta, että ei ole tarkoituksenmukaista verrata havaintotasolla itse arvioitua tulotarvetta ja kotitalouden todellista tulotasoa sellaisessa maassa, jossa todellinen tulotaso selvitetään rekisteriperusteisesti. Vastaajilla ei voi olla tietoa tilastollisen tulokäsitteen määritelmästä eikä rekistereihin perustuva tulotieto aina vastaa tulonsaajan omaa käsitystä. Tulokset ovat tästä huolimatta mielenkiintoiset, joten ne raportoidaan tässä.
Haastattelussa kysyttiin, minkä suuruisella rahamäärällä kotitalous voisi tulla toimeen. Kysymyksen muotoilussa on epäselvyyttä sen suhteen, halutaanko vastaajan ajattelevan välttämättömyysmenoja vai juuri vastaajan talouden kannalta tavanomaisen elintason säilyttävää tulotasoa. Tulokset kuitenkin vaihtelevat melko vähäisesti vastaajan tulotason mukaan, joten useimmat vastaajat näyttäisivät ajattelevan toimeentuloon tarvittavaa vähimmäismäärää. On selvää, että tämä kysymys on vaikea monille vastaajille. Kuviosta on jätetty pois vastaamatta jättäneet, noin 15 prosenttia vastaajista.
Kuvio 5.3 Kotitalouden toimeentuloonsa tarvitsema vähimmäistulo ja todelliset käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden, mediaanit.
Pienituloisten vastausten mediaani oli noin 1000 euroa kuukaudessa, kun suurituloisimmissa kahdessa tuloryhmässä vastattiin noin 2000 euron riittävän kulutusyksikköä kohden. Kaikkien vastausten mediaaniarvo oli 1500 euroa. Vastaushajonta on suurta, mikä kertoo sekä kysymysten laatijoiden että vastaajien vaikeuksista hallita vastausavaruutta.
Lähde: Tulonjakotilasto 2008, ennakkotiedot, Tilastokeskus
Lisätietoja: Hannele Sauli (09) 1734 3497, Juha Honkkila (09) 1734 3651, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Päivitetty 26.1.2010
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. tuloerot (kansainvälinen vertailu) 2008,
5. Koettu toimeentulo
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2008/01/tjt_2008_01_2010-01-26_kat_005_fi.html