Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2009 > Pienituloisuus > 3. Perusturvan varassa elävien pienituloisuus

3. Perusturvan varassa elävien pienituloisuus

Pienituloisuusasteita tarkastelemalla voidaan myös arvioida perusturvan riittävyyttä. Seuraavaksi määritellään perusturvaetuuksiksi ne etuudet, jotka eivät ole ansiosidonnaisia. Perusturvaetuudet luokitellaan seuraavasti: 1) kansaneläkkeet, 2) perheavustukset (kuten lapsilisä, kotihoidontuki) sekä asumis- ja toimeentulotuki, 3) sairauspäiväraha, 4) opintotuki ja 5) muut perusturvaetuudet (mm. työttömyysturvan peruspäiväraha, työmarkkinatuki, vammaistuki ja asevelvollisten päiväraha).

Vaikka perusturvaetuuksien perimmäinen tarkoitus on taata kaikille kotitalouksille kohtuullinen toimeentulo, ei niitä ole suunnattu pelkästään pienituloisimmille kotitalouksille. Kolme neljästä suomalaisesta asuu kotitaloudessa, jolle maksetaan jotakin edellä mainituista perusturvaetuuksista. Perheavustuksia tai asumis- ja toimeentulotukia maksetaan noin joka toiseen kotitalouteen. Perusturvaetuuksien osuus kaikkien kotitalouksien bruttotuloista oli vuonna 2009 kahdeksan prosenttia. Kaikkien perusturvaetuuksia saaneiden kotitalouksien pienituloisuusaste oli 17 prosenttia vuonna 2009, eli korkeampi kuin kaikkien kotitalouksien (taulukko 3.1).

Perusturvan riittävyyden arvioinnin kannalta on kuitenkin järkevintä kohdistaa tarkastelu niihin kotitalouksiin, joiden tuloista suurin osa koostuu perusturvaetuuksista. Niitä henkilöitä, joiden kotitalouksien bruttotuloista yli puolet koostuu perusturvaetuuksista, oli 372 000 vuonna 2009. Yli puolet tuloistaan perusturvaetuuksista saavien määrä kasvoi nopeasti 1990-luvun lamavuosina, mutta on pikku hiljaa pudonnut 1990-luvun alkuvuosien tasolle. Niitä henkilöitä, joiden kotitalouksien bruttotuloista valtaosa, yli 90 prosenttia, koostui perusturvaetuuksista, oli 128 000 vuonna 2009. Lähes kokonaan perusturvaetuuksien varassa elävien määrä melkein nelinkertaistui 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla, ja oli vuonna 2009 vielä kolminkertainen verrattuna vuoteen 1990. Yhä useampi kotitalous joutuu siis nykyään elämään pääasiassa perusturvaetuuksien varassa.

Köyhyysriski niillä henkilöillä, joiden kotitalouksien pääasiallinen tulo koostuu perusturvaetuuksista, on 2000-luvulla ollut suurempi kuin 1990-luvun alussa, ja selvästi suurempi kuin heti 1990-luvun lamavuosien jälkeen jolloin perusturvaetuuksien varassa elävien köyhyysriski oli alimmillaan. Perusturvaetuuksien varassa elävien kotitalouksien pienituloisuusaste nousi nykyiselle tasolleen 2000-luvun puolivälissä. Vuonna 2009 niillä kotitalouksilla, jotka saavat puolet tuloistaan perusturvaetuuksista, vain joka kuudennen tulot ylittivät pienituloisuusrajan. Niillä kotitalouksilla, joiden tuloista yli 90 prosenttia koostuu perusturvaetuuksista, oli tilanne vielä heikompi. Pelkkä perusturva on siis 2000-luvun puolivälin jälkeen riittänyt nostamaan vain murto-osan niiden varassa elävistä kotitalouksia yli pienituloisuusrajan.

Taulukko 3.1 Perusturvaetuuksien saajatalouksiin kuuluvien henkilöiden lukumäärä ja pienituloisuusaste perusturvaetuuksien tulo-osuuden mukaan (perusturvaetuudet / bruttotulot)

Vuosi	1990	1995	2000	2005	2007	2008	2009
Perusturvaetuudet > 0 %
Lukumäärä	4 282 000	4 442 000	4 201 000	3 998 000	3 909 000	3 904 000	3 920 000
Pienituloisuusaste	9	8	13	16	17	17	17
Perusturvaetuudet > 50 %
Lukumäärä	314 000	524 000	435 000	395 000	355 000	361 000	372 000
Pienituloisuusaste	52	39	65	76	82	81	83
Perusturvaetuudet > 90 %
Lukumäärä	42 000	157 000	128 000	128 000	115 000	95 000	128 000
Pienituloisuusaste	80	58	84	93	91	95	93

Lopuksi tarkastellaan vielä etuuslajeittain lähes kokonaan perusturvan varassa elävien ryhmää, eli niitä, joilla perusturvaetuudet kattavat yli 90 prosenttia bruttotuloista. Puolella tästä ryhmästä suurin yksittäinen tulonlähde vuosina 2000 ja 2009 olivat perheavustukset sekä asumis- ja toimeentulotuki. Kansaneläkkeet oli vuonna 2009 suurin tulonlähde 16 prosentilla. Osuus on pudonnut kuudella prosenttiyksiköllä vuodesta 2000. Vastaavasti pääasiassa opintotuen ja muiden etuuksien varassa elävien osuus on kasvanut.

Kuvio 3.1 Perusturvan varassa elävien talouksien (perusturvaetuudet yli 90 % bruttotuloista) rakenne pääasiallisen tulonlähteen mukaan

Etuuskohtaisia pienituloisuusasteita tarkastellaan kolmessa eri ryhmässä suurimman yksittäisen tulonlähteen mukaan: kansaneläkkeen, perheavustusten sekä asumis- ja toimeentulotukien ja muiden etuuksien (mukaan lukien opintotuki ja sairauspäiväraha). Vielä 1990-luvun alussa lähes kaikki kansaneläkkeistä suurimman osan tuloistaan saavat olivat pienituloisia. Vuonna 2009 tämän ryhmän pienituloisuusaste oli pienin kaikista perusturvaetuuksien varassa elävistä, toki sekin 84 prosenttia.

Perheavustusten sekä asumis- ja toimeentulotuen varassa elävien pienituloisuusaste pysyi varsin kohtuullisena aina 1990-luvun puoliväliin saakka, mutta nämä avustukset eivät enää 2000-luvun puolivälin jälkeen ole useimmille riittäneet pienituloisuusrajan ylittävän toimeentulon takaamiseen. Suurimmat pienituloisuusasteet ovat ryhmässä ’muiden perusturvaetuuksien varassa elävät’ – siihen sisältyvät mm. työttömyysturvan peruspäivärahat. Näiden tukien taso ei ole enää koko 2000-luvulla riittänyt pienituloisuusrajan ylittävään toimeentuloon kuin muutamalla prosentilla.

Perusturvaetuuksien varassa elävien korkeat pienituloisuusasteet eivät varmastikaan ole yllättäviä. Yllättävänä voidaan pitää sitä, että niinkin harva perusturvaetuuksien varassa elävä ylittää pienituloisuusrajan. Lähes kaikki taloudet, joissa perusturvaetuisuuksien osuus bruttotuloista on yli 90 prosenttia, jäivät pienituloisuusrajan alapuolelle vuosina 2005–2009 (taulukko 3.2). Pienituloisuus yleistyi erityisen voimakkaasti niissä talouksissa, joissa perusturvan päälähteenä olivat perheavustukset sekä asumis- ja toimeentulotuki.

Taulukko 3.2 Perusturvan varassa elävien (perusturvaetuudet yli 90 % bruttotuloista) pienituloisuusasteet pääasiallisen tulonlähteen mukaan

Vuosi	1990	1995	2000	2005	2007	2008	2009
Kansaneläke	93	73	79	92	88	85	84
Perheavustukset sekä asumis- ja toimeentulotuki	42	34	77	88	90	97	93
Muut perusturvaetuudet	53	74	99	97	93	98	96

Lähde: Tulonjakotilasto 2009, ennakkotiedot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannele Sauli (09) 1734 3497, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 26.1.2011