Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2010 > Pienituloisuus > 4. Pienituloisuus henkilön sosioekonomisen aseman mukaan

4. Pienituloisuus henkilön sosioekonomisen aseman mukaan

Pienituloisuus on yleisintä työelämän ulkopuolella olevissa ryhmissä, ja pienituloiset ovat valtaosin muita kuin työssäkäyviä (kuvio 4.1). Pienituloisuusaste on suurin työttömillä, joista 45 prosenttia on pienituloisia. Pienituloisuus on yleistä myös opiskelijoilla ja joillakin eläkeläisryhmillä sekä muiden ammatissa toimimattomien ryhmään kuuluvilla. Työttömien pienituloisuusaste on laskenut selvästi vuoteen 2009 verrattuna, mutta lukumääräisesti pienituloisia työttömiä on yhtä paljon. Opiskelijoiden pienituloisuusaste on laskenut kahdella prosenttiyksiköllä samalla kun pienituloisten opiskelijoiden määrä väheni ja opiskelijoiden lukumäärä kaiken kaikkiaan kasvoi. (Taulukko 4.1.)

Kuvio 4.1 Pienituloisten ja koko väestön rakenne sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2010. Prosenttia.

Eläkeläisten välillä olevat erot pienituloisuusasteissa liittyvät eläkettä edeltävään toimintaan ja eläkettä tuottavan tulon eroihin. Pienituloisuusaste on matalin työstä eläkettä nauttivilla toimihenkilöillä ja korkein eläkkeellä olevilla maatalousyrittäjillä sekä muilla eläkeläisillä, joiden eläke koostuu lähinnä kansaneläkkeestä. Sekä entisten maatalousyrittäjien että muiden eläkeläisten ryhmän pienituloisuusasteet ovat nousseet selvästi 1990-luvulta, mutta ryhmien koot ovat samalla pienentyneet selvästi. Yhä suurempi osa eläkeläisistä on eläkkeellä työstä (kuvio 4.2). Aiemmin mainittu muutos elatustukitiedon keräämisessä vaikuttaa yksinhuoltajien ja lasten lisäksi eläkeläisten sijoittumiseen tulojakaumalla, sillä se muuttaa hieman pienituloisuusrajan tuntumassa olevien henkilöiden keskinäistä järjestystä. (Menetelmämuutoksesta ks. laatuseloste.)

Kuvio 4.2 Eläkeläisten rakenne vuosina 1990 ja 2010. Prosenttia.

Taulukko 2. Henkilöiden pienituloisuusaste henkilön sosioekonomisen aseman mukaan. Prosenttia.

Vuosi	1995	2000	2005	2006	2007	2008	2009	2010	Pienituloisia henkilöitä 2010
Yrittäjät	11,8	13,4	12,4	12,2	12,5	12,3	11,7	12,4	38 200
Maatalousyrittäjät	9,9	14,8	12,8	12,3	10,4	7,6	11,4	13,3	8 290
Työnantajayrittäjät	10,3	7,2	5,5	6,6	7,6	8,6	5,4	3,9	4 050
Yksinäisyrittäjät	14,8	17,3	17,3	16,6	17,1	16,9	16,6	18,1	25 850
Palkansaajat	1,5	2,8	2,7	2,7	3,4	3,0	3,1	3,3	63 020
Ylemmät toimihenkilöt	0,3	0,6	0,6	0,5	1,0	0,7	0,7	0,8	4 760
Alemmat toimihenkilöt	1,5	2,4	2,9	2,8	3,2	3,3	3,3	3,9	27 400
Työntekijät	2,1	4,6	4,2	4,2	5,5	4,5	4,9	4,9	30 860
Opiskelijat	19,8	23,7	31,1	29,7	29,7	31,6	32,2	30,1	120 530
Eläkeläiset	6,5	11,2	15,4	15,0	16,6	16,1	14,0	15,2	191 310
Eläkkeellä olevat maatalousyrittäjät	11,9	15,9	24,1	21,0	24,1	24,5	19,9	26,5	34 190
Eläkkeellä olevat muut yrittäjät	4,9	12,6	12,3	11,8	13,6	13,6	14,3	14,5	14 880
Eläkkeellä olevat toimihenkilöt	2,3	3,6	8,5	8,2	8,5	7,5	7,5	5,8	29 520
Eläkkeellä olevat työntekijät	5,3	12,8	18,1	18,8	21,2	21,7	17,3	20,7	95 440
Muut eläkeläiset	15,2	23,4	28,4	31,3	31,7	31,4	34,6	30,9	17 280
Muut ammatissa toimimattomat	12,0	21,6	25,7	25,4	26,0	26,5	24,6	26,0	47 300
Työttömät	19,8	38,3	44,4	43,7	48,1	52,5	49,4	45,8	127 390
Alle 16-vuotiaat	4,4	11,9	11,3	12,2	14,0	13,5	13,3	12,5	118 270
Kaikki	7,2	11,3	12,8	12,5	13,5	13,3	13,1	13,3	706 030

Pienituloisuusrajan alittavien keskitulot ovat kauimpana pienituloisuusrajasta opiskelijoilla (24,2 %) ja yrittäjillä (23,4 %). Myös muiden ammatissa toimimattomien ja työttömien köyhyysvaje on yli 20 prosenttia. Pienituloisten palkansaajien ja eläkeläisten köyhyysvaje on pienin. Nämä ryhmät sijoittuvat hyvin lähelle pienituloisuusrajaa: 70 prosenttia sekä pienituloisista palkansaajista että eläkeläisistä on 60 prosentin ja 50 prosentin pienituloisuusrajojen välissä. (Kuvio 4.3.)

Kuvio 4.3 Köyhyysvaje sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2010. Prosenttia pienituloisuusrajasta.

Edellä kuvataan pienituloisuusriskiä henkilön oman sosioekonomisen aseman mukaan. Palkansaajien ja yrittäjien pienituloisuusriski on matala verrattuna muissa sosioekonomisen aseman luokissa oleviin. Pienituloisuuteen vaikuttaa kuitenkin henkilön oman toiminnan ohella sekin, millaista toimintaa kotitalouden muilla jäsenillä on.

Suomen 5,3-miljoonaisesta väestöstä 1,5 miljoonaa kuuluu kotitalouksiin, joihin ei kuulu yhtään työssä käyvää jäsentä. Näistä suuri osa on yksin asuvia eläkeläisiä.

Kun tarkastelu rajataan sellaisiin monijäsenisiin talouksiin, joiden suurituloisin tulonsaaja oli työikäinen (18–64-vuotias), työssä käymättömiin talouksiin kuului noin 370 000 henkilöä vuonna 2010. Määrä oli vuonna 1994 korkeimmillaan lähes 585 000. Määrän pienetessä riski olla pienituloinen kuitenkin on lähes nelinkertaistunut. Kuviossa 4.4 kuvataan pienituloisuusriskiä tällaisissa talouksissa sen mukaan, montako työssä käyvää henkilöä talouteen kuuluu.

Kuvio 4.4 Pienituloisuusriski työssäkäyvien jäsenten lukumäärän mukaan monijäsenisissä työikäisten talouksissa vuosina 1990–2010. Prosenttia.

Työssä käymättömien monijäsenisten talouksien jäsenistä 49 prosenttia oli pienituloisia vuonna 2010. Myös niissä talouksissa joissa on yksi työssä käyvä, pienituloisuusriski on pitemmällä aikavälillä noussut.

Kahden tai useamman työssä käyvän talouksissa pienituloisuusriski on matalin. Vuonna 2010 se oli 2 prosenttia. Kahden tai useamman työssäkävijän talouksiin kuului vuonna 2010 yli kaksi miljoonaa henkilöä.

Lähde: Tulonjakotilasto 2010, ennakkotiedot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannele Sauli (09) 1734 3497, Kaisa-Mari Okkonen (09) 1734 3408, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 25.1.2012