Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2011 > Väestöryhmittäiset tuloerot > 3 Kotitalouksien tulot kotitalouden elinvaiheen mukaan

3 Kotitalouksien tulot kotitalouden elinvaiheen mukaan

Seuraavassa tarkastellaan kotitalouksien ekvivalentteja tuloja kotitalouden elinvaiheen mukaan. Kotitalouksien rakenne on muuttunut vuodesta 1995 siten, että yhden ja kahden hengen kotitaloudet ovat yleistyneet ja lapsiperheiden osuus kaikista talouksista on pienentynyt. Yleisin kotitaloustyyppi on yhden hengen talous, joita on 40 prosenttia kaikista kotitalouksista. Lapsettomia pareja taas on 30 prosenttia kotitalouksista. Väestön ikääntyessä 65 vuotta täyttäneiden yhden ja kahden hengen talouksien osuus kasvaa jatkuvasti: niitä oli lähes 650 000 vuonna 2011 eli 190 000 enemmän kuin viisitoista vuotta sitten. Yhden ja kahden huoltajan lapsitalouksien yhteenlaskettu osuus oli 28 prosenttia vuonna 1995 ja 23 prosenttia vuonna 2011. Myös ”muiden talouksien” ryhmä on käynyt pienemmäksi: tähän ryhmään kuuluvat muun muassa usean sukupolven taloudet ja taloudet, joissa on vanhempien lisäksi täysi-ikäisiä lapsia. (Taulukko 5.)

Taulukko 5. Kotitalouksien lukumäärä ja osuus kaikista kotitalouksista elinvaiheen mukaan vuosina 1995, 2007, 2010 ja 2011

	Kotitalouksien lukumäärä				Osuus kaikista kotitalouksista
	1995	2007	2010	2011	1995	2007	2010	2011
Yhden henkilön taloudet	843 000	974 000	1 023 000	1 036 000	36,8	39,2	40,1	40,3
...ikä alle 35 v	218 000	228 000	220 000	225 000	9,5	9,2	8,6	8,8
...ikä 35–64 v	335 000	403 000	443 000	432 000	14,6	16,2	17,4	16,8
...ikä 65 tai enemmän	290 000	344 000	360 000	379 000	12,7	13,8	14,1	14,7
Yhden huoltajan taloudet	100 000	95 000	87 000	90 000	4,4	3,8	3,4	3,5
Lapsettomat parit	592 000	739 000	781 000	794 000	25,9	29,8	30,6	30,9
...ikä alle 35 v	142 000	160 000	180 000	173 000	6,2	6,4	7,1	6,7
...ikä 35–64 v	290 000	368 000	362 000	369 000	12,7	14,8	14,2	14,4
...ikä 65 tai enemmän	159 000	211 000	239 000	253 000	6,9	8,5	9,4	9,8
Parit, joilla lapsia	545 000	493 000	499 000	496 000	23,8	19,8	19,6	19,3
...kaikki alle 7 v	161 000	154 000	163 000	165 000	7,0	6,2	6,4	6,4
...nuorin alle 7 v	109 000	91 000	87 000	88 000	4,8	3,7	3,4	3,4
...nuorin 7–12 v	120 000	119 000	109 000	109 000	5,2	4,8	4,3	4,2
...nuorin 13–17 v	87 000	67 000	74 000	69 000	3,8	2,7	2,9	2,7
...sekä alle että yli 18-v. lapsia	68 000	63 000	66 000	65 000	3,0	2,5	2,6	2,5
Kotitaloudet, joissa lapsia	645 000	588 000	586 000	586 000	28,2	23,7	23,0	22,8
Muut kotitaloudet	210 000	183 000	161 000	155 000	9,2	7,4	6,3	6,0
Kaikki kotitaloudet	2 290 000	2 484 000	2 551 000	2 571 000	100,0	100,0	100,0	100,0

Rahatulojen taso kulutusyksikköä kohden on paras lapsettomilla pariskunnilla, joilla on kahden henkilön tulot, mutta ei lainkaan elätettäviä lapsia. Heillä tulot ovat myös kehittyneet suhteellisesti parhaiten. Parhaassa työiässä olevien 35–44- ja 45–64-vuotiaiden lapsettomien pariskuntien tulotaso on muita elinvaiheita parempi. Lapsiperheissä, joissa on kaksi huoltajaa ja vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi, tulot kulutusyksikköä kohden ovat olleet lapsettomien parien tason alapuolella, mutta kuitenkin keskitasoa korkeammat. Nuorten yksinasujien ja yksinhuoltajien tulotaso on heikoin. (Taulukko 6 ja kuvio 5.)

Yhden hengen ja yhden huoltajan talouksien tulotason ero muiden, monijäsenisten talouksien tuloihin on jatkuvasti kasvanut (kuvio 5). Koko tarkastelujaksolla selvästi heikoimmin kehittyivät yhden huoltajan talouksien tulot. Yhden hengen talouksien väestöllinen rakenne muuttuu ikääntymisen myötä yhä eläkeläispainotteisemmaksi.

Kuvio 5. Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden elinvaiheen mukaan vuosina 1993–2011, vuoden 2011 rahassa

Muutaman viime vuoden ajan tulotasot ovat pysyneet karkeasti ottaen reaalisesti ennallaan kaikissa elinvaiheissa. Vuosina 2010 ja 2011 tulojen muutokset ovat pysytelleet yhden kahden prosentin suuruisina pieniä satunnaisvaihteluja lukuun ottamatta. Tulotaso kasvoi kaikissa kotitalouksissa keskimäärin 0,5 prosenttia eli noin 100 euroa kulutusyksikköä kohden. Tämä on vähän verrattuna vaikkapa koko tarkastelujakson 1995–2011 tulojen kasvuun, joka oli keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa. Talouskriisin jälkeen tulokehitys on jatkuvasti hidastunut. Yhden hengen talouksissa tulokehitys oli viime vuosina negatiivista: työikäisten yksin asuvien tulot alenivat lähes kaksi prosenttia, ja iäkkäämpien tulot pysyivät reaalisesti ennallaan (taulukko 6).

Taulukko 6. Kotitalouksien tulotaso elinvaiheen mukaan vuosina 1995, 2007, 2010 ja 2011, kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot/kulutusyksikkö, mediaani, vuoden 2011 rahassa

	Tulotaso, €				Keskimääräinen vuosimuutos, %
	1995	2007	2010	2011	1995–2007	2007–2010	2010–2011	1995–2011
Yhden henkilön taloudet	12 200	15 500	16 600	16 400	2,3	2,4	-1,2	2,2
...ikä alle 35 v	12 500	16 700	16 500	16 700	2,8	-0,4	1,2	2,1
...ikä 35–64 v	13 600	19 300	20 800	20 400	3,5	2,6	-1,9	3,1
...ikä 65 tai enemmän	11 200	13 800	14 700	14 700	1,9	2,2	0,0	2,0
Yhden huoltajan taloudet	14 000	16 000	17 500	17 900	1,2	3,1	2,3	1,7
Lapsettomat parit	17 400	24 500	25 600	25 700	3,4	1,5	0,4	3,0
...ikä alle 35 v	16 600	24 600	25 200	24 900	4,0	0,8	-1,2	3,1
...ikä 35–64 v	19 900	28 900	30 800	30 700	3,8	2,2	-0,3	3,4
...ikä 65 tai enemmän	14 500	18 400	20 900	20 800	2,2	4,5	-0,5	2,7
Parit, joilla lapsia	16 800	22 900	24 100	24 300	3,0	1,7	0,8	2,8
...kaikki alle 7 v	16 400	23 200	23 200	23 200	3,5	0,0	0,0	2,6
...nuorin alle 7 v	16 400	21 200	22 300	22 900	2,4	1,7	2,7	2,5
...nuorin 7–12 v	17 600	24 400	25 700	26 400	3,2	1,8	2,7	3,1
...nuorin 13–17 v	17 900	24 100	25 700	25 300	2,9	2,2	-1,6	2,6
...sekä alle että yli 18-v. lapsia	16 100	22 300	22 900	24 300	3,2	0,9	6,1	3,2
Kotitaloudet, joissa lapsia	16 300	21 900	22 900	23 200	2,9	1,5	1,3	2,6
Muut kotitaloude t	16 800	23 200	24 100	23 800	3,2	1,3	-1,2	2,6
Kaikki kotitaloudet	15 200	20 400	21 400	21 500	2,9	1,6	0,5	2,6

Palkkatulot muodostavat suurimman osan bruttotuloista lähes kaikissa elinvaiheissa, ja vain yksin asuvilla palkkatulot jäävät alle puoleen bruttotuloista. Tulonsiirrot tuottavat yksin asuvien tuloista suuremman osan kuin muissa ryhmissä. Palkkatulojen osuus bruttotuloista on suurimmillaan nuoremmissa talouksissa, ja iän myötä omaisuustulot kasvattavat painoaan. Tulonsiirtojen osuus on suurimmillaan yli 64-vuotiailla, joilla tärkein tulonlähde ovat eläkkeet. (Taulukko 7, kuviot 6 ja 7.)

Taulukko 7. Kotitalouksien markkinatulojen ja saatujen tulonsiirtojen osuus bruttotuloista elinvaiheen mukaan 2007 ja 2011

	2007		2011
	Palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot	Saadut tulonsiirrot	Palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot	Saadut tulonsiirrot
Yhden hengen taloudet	60,2	39,8	58,0	42,0
Yhden huoltajan taloudet	69,2	30,8	71,9	28,1
Lapsettomat parit	71,4	28,6	68,2	31,8
Parit, joilla lapsia	88,0	12,0	87,5	12,5
Muut taloudet	78,4	21,6	77,0	23,0
Kaikki kotitaloudet	74,9	25,1	73,0	27,0

Kuvio 6. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne elinvaiheen mukaan vuonna 2011

Kuvio 7. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne tarkemman elinvaiheluokituksen mukaan vuonna 2011

Kun kotitaloudet sijoitetaan tulojakaumalle siten, että jakauma muodostetaan kulutusyksikköä kohden käytettävissä olevien rahatulojen perusteella, näkyy hyvin selvä ero pienten ja suurten kotitalouksien välillä: yhden hengen ja yhden huoltajan talouksista yli 60 prosenttia sijoittuu kahteen alimpaan tuloviidennekseen. Lapsettomien parien joukossa on eniten ylimpään tuloviidennekseen kuuluvia talouksia, lapsi- ja muissa talouksissa taas keskimmäisiin viidenneksiin kuuluvia. (Kuvio 8.)

Kuvio 8. Kotitalouksien jakautuminen tuloviidenneksiin kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2011

Lähde: Tulonjakotilasto 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannele Sauli 09 1734 3497, Kaisa-Mari Okkonen 09 1734 3408

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 10.4.2013