Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2011 > Väestöryhmittäiset tuloerot > 4 Kotitalouksien tulot viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan

4 Kotitalouksien tulot viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan

57 prosenttia kotitalouksista oli vuonna 2011 työllisiä kotitalouksia eli sellaisia kotitalouksia, jonka viitehenkilö on joko yrittäjä tai palkansaaja. Väestön ikääntyminen näkyy sosioekonomisissa tarkasteluissa siinä, että eläkeläistalouksien osuus kaikista kotitalouksista on lähtenyt kasvuun viime vuosina. Vuonna 2011 joka kolmas kotitalous oli eläkeläistalous, ja niiden määrä on kasvanut edellisvuodesta 26 000:lla. (Taulukko 8.)

Taulukko 8. Kotitalouksien lukumäärä ja osuus kaikista kotitalouksista viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1995, 2007, 2010 ja 2011

	Kotitalouksien lukumäärä				Osuus kaikista kotitalouksista
	1995	2007	2010	2011	1995	2007	2010	2011
Maatalousyrittäjätaloudet	68 000	40 000	38 000	34 000	3,0	1,6	1,5	1,3
Muut yrittäjätaloudet	117 000	150 000	149 000	147 000	5,1	6,0	5,8	5,7
Ylempien toimihenkilöiden taloudet	272 000	419 000	449 000	447 000	11,9	16,9	17,6	17,4
Alempien toimihenkilöiden taloudet	377 000	407 000	413 000	426 000	16,5	16,4	16,2	16,6
Työntekijätaloudet	456 000	487 000	429 000	428 000	19,9	19,6	16,8	16,6
Opiskelijataloudet	71 000	81 000	86 000	97 000	3,1	3,3	3,4	3,8
Eläkeläistaloudet	696 000	760 000	816 000	842 000	30,4	30,6	32,0	32,7
Työttömien taloudet	202 000	107 000	136 000	126 000	8,8	4,3	5,3	4,9
Muut taloudet	31 000	32 000	34 000	25 000	1,4	1,3	1,3	1,0
Kaikki kotitaloudet	2 290 000	2 483 000	2 551 000	2 571 000	100,0	100,0	100,0	100,0

Kotitalouksien tulotaso on ekvivalenttituloilla mitattuna paras talouksissa, joiden viitehenkilö oli ylempi toimihenkilö. Ylempien toimihenkilöiden talouksien ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot olivat noin 32 000 euroa vuonna 2011. Heikoin tulotaso ja samalla hitain tulokehitys on ollut vuodesta 1995 opiskelijoiden talouksilla (noin 11 000 euroa vuonna 2011) ja työttömien talouksilla (noin 12 000 euroa vuonna 2011) sekä muissa kotitalouksissa. (Kuvio 9.) On kuitenkin hyvä muistaa, että kotitalouskohtainen kuvaus ei kerro kaikkien opiskelijoiden ja työttömien toimeentulosta, sillä ollessaan samassa kotitaloudessa työssäkäyvän henkilön kanssa opiskelija tai työtön henkilö kuuluu tämän suurituloisemman henkilön sosioekonomisen aseman mukaiseen kotitalouteen. Eläkeläistalouksien tulotaso on myös työssäkäyviä talouksia matalampi, mutta on kehittynyt suotuisammin kuin muiden ei-työssäkäyvien talouksilla. Valtaosa eläkeläisistä kuuluu eläkeläistalouksiin.

Kuvio 9. Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1993–2011, vuoden 2011 rahassa

Kotitalouksien tulot kehittyivät edellisvuodesta yleisesti ottaen heikosti. Työttömillä ja työntekijätalouksilla tulot pienenivät verrattuna vuoteen 2010, mutta yrittäjillä ja alemmilla toimihenkilöillä tulot kasvoivat. Ylemmillä toimihenkilöillä, eläkeläisillä ja opiskelijoilla tulotaso pysyi ennallaan. Otosaineiston tuloksia on kuitenkin syytä tutkia keskimääräisinä vuosimuutoksina pitemmillä aikaväleillä, sillä vuosituloksiin sisältyy aina enemmän tai vähemmän satunnaisvaihtelua.

Taulukko 9. Kotitalouksien tulotaso viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1995, 2007, 2010 ja 2011, kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot/kulutusyksikkö, mediaani, vuoden 2011 rahassa

	Tulotaso, €				Keskimääräinen vuosimuutos, %
	1995	2007	2010	2011	1995–2007	2007–2010	2010–2011	1995–2011
Maatalousyrittäjätaloudet	16 500	24 300	23 400	25 600	3,9	-1,2	9,4	3,4
Muut yrittäjätaloudet	17 400	26 200	26 900	27 600	4,2	0,9	2,6	3,7
Ylempien toimihenkilöiden taloudet	22 600	31 000	32 400	32 400	3,1	1,5	0,0	2,7
Alempien toimihenkilöiden taloudet	17 300	22 700	23 900	24 100	2,6	1,8	0,8	2,5
Työntekijätaloudet	16 800	22 000	23 100	22 700	2,6	1,7	-1,7	2,2
Opiskelijataloudet	8 600	9 500	10 900	10 900	0,9	4,9	0,0	1,7
Eläkeläistaloudet	12 700	15 200	16 600	16 600	1,6	3,1	0,0	1,9
Työttömien taloudet	10 900	11 600	12 000	11 800	0,5	1,1	-1,7	0,5
Muut taloudet	11 400	11 900	12 900	13 000	0,4	2,8	0,8	0,9
Kaikki kotitaloudet	15 200	20 400	21 400	21 500	2,9	1,6	0,5	2,6

Kaikkien väestöryhmien tulot ovat kasvaneet viimeisimmän talouskriisin aikana eli vuosien 2007 ja 2011 välillä. Alempia toimihenkilöitä ja muita kotitalouksia lukuunottamatta kaikissa väestöryhmissä markkinatulojen osuus bruttotuloista on kuitenkin pienentynyt ja saatujen tulonsiirtojen kasvanut (taulukko 10). Maksettujen tulonsiirtojen osuus bruttotuloista sen sijaan pieneni kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Tulonsiirtojen osuus bruttotuloista on luonnollisesti suurin ei-työllisissä talouksissa eli opiskelijoilla, eläkeläisillä, työttömillä ja muilla talouksilla. Omaisuus- ja yrittäjätulot ovat merkittäviä tuloeriä yrittäjätalouksille. (Taulukko 10 ja kuvio 10.)

Taulukko 10. Kotitalouksien markkinatulojen ja saatujen tulonsiirtojen osuus bruttotuloista viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan 2007 ja 2011

	2007		2011
	Palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot	Saadut tulonsiirrot	Palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot	Saadut tulonsiirrot
Maatalousyrittäjätaloudet	87,9	12,1	89,6	10,4
Muut yrittäjätaloudet	91,9	8,1	90,4	9,6
Ylempien toimihenkilöiden taloudet	93,4	6,6	93,0	7,0
Alempien toimihenkilöiden taloudet	88,4	11,6	89,4	10,6
Työntekijätaloudet	87,0	13,0	86,9	13,1
Opiskelijataloudet	47,7	52,3	38,0	62,0
Eläkeläistaloudet	16,3	83,7	15,3	84,7
Työttömien taloudet	21,0	79,0	16,8	83,2
Muut taloudet	26,4	73,6	48,4	51,6
Kaikki kotitaloudet	74,9	25,1	73,0	27,0

Kuvio 10. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2011

Pienituloisimman viidenneksen kotitalouksista 80 prosenttia on ei-työllisiä talouksia. Valtaosa, 53 prosenttia, pienituloisimman viidenneksen talouksista on eläkeläistalouksia, noin 15 prosenttia työttömien talouksia ja noin 13 prosenttia opiskelijatalouksia. Kaikista kotitalouksista työttömien talouksia on vain noin viisi prosenttia ja opiskelijatalouksia vajaat neljä prosenttia, mutta koska nämä ryhmät kasautuvat pienituloiseen päähän, työttömistä talouksista 80 prosenttia ja opiskelijatalouksista 87 prosenttia kuuluu pienituloisimpaan viidennekseen. Kaikista eläkeläistalouksista pienituloisimpaan viidennekseen kuuluu 42 prosenttia.

Työssäkäyvät kotitaloudet sijoittuvat muita useammin suurituloisimpiin viidenneksiin. Työntekijätaloudet kuuluvat useimmiten keskituloisiin ryhmiin, mutta ylemmistä toimihenkilötalouksista puolet kuuluu suurituloisimpaan viidennekseen. Tulot jakaantuvat yrittäjätalouksien kesken palkansaajatalouksia enemmän, joten yrittäjätalouksia on sekä pieni- että suurituloisimmassa viidenneksessä ja vähemmän keskituloisissa ryhmissä. (Kuvio 11.)

Kuvio 11. Kotitalouksien jakautuminen tuloviidenneksiin viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2011

Tämän julkaisun yhteydessä päivittyvät tietokantataulukot sisältävät tarkkoja tietoja kotitalouksien käytettävissä olevista rahatuloista erilaisten taustamuuttujien mukaan ja erilaisilla tulokäsitteillä aikasarjoina. Lukija voi niiden avulla muodostaa omia taulukoita ja käsitellä tietoja edelleen.

Lähde: Tulonjakotilasto 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannele Sauli 09 1734 3497, Kaisa-Mari Okkonen 09 1734 3408

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 10.4.2013