Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2011 > Tuloerot (kansainvälinen vertailu) > 1. Tuloerot Euroopan maissa

1. Tuloerot Euroopan maissa

1.1. Tuloerojen taso Euroopan maissa vuonna 2010

Tuloerot ovat Suomessa edelleen Euroopan keskitasoa selvästi pienemmät, vaikka ne kasvoivat kansainvälisesti verraten nopeasti erityisesti 1990-luvulla (ks. tämän julkaisun katsaus 2). Suurituloisimman kymmenesosan keskitulot olivat Suomessa 5,3-kertaiset pienituloisimpaan kymmenykseen verrattuna vuonna 2010, kun suurten tuloerojen maissa ne ovat yli kymmenkertaiset.Yleisin tuloeromittari eli Gini-indeksi oli vuonna 2010 Suomessa 25,8, kun käytetään kansainvälisesti vertailukelpoista tulokäsitettä. Euroopan maiden Gini-kertoimien keskiarvo oli 30,7. Pienimmät suhteelliset tuloerot Euroopassa ovat Norjassa ja Islannissa ja suurimmat Bulgariassa ja Latviassa. Gini-indeksi saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Tiedot ilmenevät EU:n tulo- ja elinolotilastosta (EU-SILC), jossa Suomen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tulonjakotilaston aineistoon.

Kuvio 1. Suhteelliset tuloerot Euroopan -maissa vuonna 2010, Gini-indeksi (%).

Lähde: Eurostat, EU:n tulo ja elinolotilasto (EU-SILC 2011, tulojen viitevuosi 2010). * Irlanti 2009–2010.

Suhteellisia tuloeroja kuvaavat tunnusluvut eivät huomioi maiden välisiä elintasoeroja tai väestöryhmien euromääräisiä eroja maiden sisällä. Kuviossa 2 on esitetty tulotaso pieni-, keski- ja suurituloisilla Euroopan maissa vuonna 2010. Kuvio perustuu liitetaulukon 1 tietoihin. Tuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista ja tulonsiirroista. Erikokoisten kotitalouksien tulot on saatettu yhteismitallisiksi jakamalla ne kulutusyksiköillä ¹⁾ ja maiden väliset erot yksityisen kulutuksen hintatasossa on huomioitu ostovoimakorjauksella (ekvivalentit ostovoimakorjatut tulot).

Kuviossa 2 keskimmäinen viiva on mediaanitulo eli tulotaso, jota enemmän saa puolet väestöstä ja jota vähemmän saa puolet väestöstä . Kyse on koko väestöstä eli mukana ovat palkansaajien lisäksi eläkeläiset, työttömät ja muut väestöryhmät. Sveitsi, Norja ja Luxemburg erottuvat hyvin korkean tulotason maina, joista Norjassa on selvästi pienimmät suhteelliset tuloerot. Suomi asettuu sekä tulotasojen että tuloerojen suhteen ryhmään, jossa on pääosin Keski- ja Pohjois-Euroopan maita (mediaanitulo 20 000–25 000 euroa). Tulotaso on matalin Itä- ja Etelä-Euroopassa, joissa usein myös suhteelliset tuloerot ovat suuret. Poikkeuksia ovat Tsekki, Slovakia ja Slovenia, joissa tuloerot ovat verraten kapeat.

Kuvion 2 alimmainen viiva on pienituloisimman kymmenyksen raja, eli sitä vähemmän saa vuodessa tuloja 10 prosenttia väestöstä. Suomessa pienituloisimman kymmenesosan raja oli yhden hengen taloudella vuonna 2010 nimellisenä noin 12 200 euroa vuodessa. Tämä tekee noin 1 000 euroa kuukaudessa, kun raja Portugalissa oli kuukausitasolla noin 470 euroa ja Luxemburgissa noin 1500 euroa. Vastaavasti ylempi viiva on tulotaso, jota enemmän saa 10 prosenttia väestöstä. Suurituloisimman kymmenesosan raja oli Suomessa kuukausitasolla noin 3 100 euroa vuonna 2010. Portugalissa se oli noin 2 150 euroa ja Luxemburgissa noin 5 000 euroa. Muille kotitaloustyypeille kuin yhden hengen talouksille luvut on kerrottava ns. kulutusyksiköillä (ks. tulonjakotilaston laatuseloste).

Kuvio 2. Mediaanitulo ja suuri- ja pienituloisimman kymmenyksen raja Euroopan maissa 2010, euroa vuodessa. Ostovoimakorjatut kotitalouden ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot henkilöiden kesken.

Lähde: Eurostat, EU:n tulo ja elinolotilasto (EU-SILC 2011, tulojen viitevuosi 2010).

Pieniä maiden välisiä eroja ei ole syytä korostaa. Tiedot perustuvat otostutkimuksiin, joten ne sisältävät otantavirhettä. Lisäksi vertailukelpoisuutta heikentää, että tietyissä maissa tulotiedot perustuvat pitkälti rekisteritietoihin (Pohjoismaat, Alankomaat, Slovenia, Ranska, Sveitsi) ja muissa kokonaan tai suurelta osin haastattelutietoihin. Tulot eivät myöskään sisällä yhteiskunnan rahoittamien julkisten palvelujen arvoa, joiden arvo suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on suuri mm. Pohjoismaissa.

Kuvioiden 1 ja 2 tiedot on johdettu EU:n tilastoviraston Eurostatin tietokannasta ²⁾ . Eurostat julkaisee tiedot tiedonkeruuvuoden mukaisesti vuoden 2011 tietoina, mutta edellä on käytetty tulojen viitevuotta. Se on yleisesti tiedonkeruuvuotta edeltävä vuosi eli 2010. Eurostatin tietokannassa ostovoimakorjauksen perusta on EU:n yksityisen kulutuksen hintataso (EU-27=100). Edellä ostovoimakorjatut tiedot on skaalattu suhteessa Suomeen (Suomi=100) eli ”Suomen euroiksi”. Yksityisen kulutuksen hintataso oli lähtöaineistossa Suomessa noin 23 prosenttia korkeampi kuin EU:n keskiarvo.

1.2. Tuloerojen muutos Euroopan maissa vuosina 2005-2010

Tuloerojen muutoksesta voi saada erilaisen kuvan eri lähteistä. Tärkeimpiä lähteitä ovat Eurostat (EU-SILC) ja OECD (parhaat kansalliset tietolähteet). Suomen tiedot molemmissa perustuvat Tilastokeskuksen tulonjakotilastoon, vaikka käsite-erojen vuoksi myös Suomen tiedot näissä kansainvälisissä lähteissä poikkeavat. OECD käyttää esimerkiksi kulutusyksikköasteikkona henkilöluvun neliöjuurta, kun Eurostat käyttää muunnettua OECD-asteikkoa (jota OECD ei ole koskaan käyttänyt).

Taulukossa 1 kuvataan tuloerojen muutosta vuosina 2005–2010 Eurostatin tilastotietojen perusteella. Pohjoismaista tuloerot ovat kasvaneet Tanskassa ja kaventuneet Islannissa ja Norjassa. Norjassa muutosta selittää osinkoverouudistuksen vuoksi poikkeuksellisen korkea lähtötaso vuonna 2005. Tanskan lisäksi tuloerot kasvoivat ennen talouskriisiä merkittävästi Saksassa, mutta kasvu näyttää tasaantuneen. Ranska siirtyi käyttämään rekisteritietoja tuloista vuonna 2008, eivätkä sitä aiemmat tiedot Ranskan tuloeroista EU:n tulo- ja elinolotilastossa ole vertailukelpoisia.Suomessa tuloerojen muutokset tällä ajanjaksolla olivat vähäisiä kansainvälisesti verraten. Suomen tuloerot kasvoivat erityisesti 1990-luvun lopussa (ks. tämän julkaisun katsaus 2).

Taulukko 1. Tuloerojen kehitys 2005-2010 Euroopan maissa EU:n tulo- ja elinolotilaston (EU-SILC) mukaan, Gini-kerroin (%).

	2005	2006	2007	2008	2009	2010	Muutos 2005-2010
Pohjoismaat
Norja	31,1	23,7	25,1	24,1	23,6	22,9	-8,2
Islanti	26,3	28,0	27,3	29,6	25,7	23,6	-2,7
Ruotsi	24,0	23,4	24,0	24,8	24,1	24,4	0,4
Suomi	25,9	26,2	26,3	25,9	25,4	25,8	-0,1
Tanska	23,7	25,2	25,1	26,9	26,9	27,8	4,1
Keski-Eurooppa, Irlanti ja Iso-Britanni a
Alankomaat	26,4	27,6	27,6	27,2	25,5	25,8	-0,6
Itävalta	25,3	26,2	26,2	25,7	26,1	26,3	1,0
Belgia	27,8	26,3	27,5	26,4	26,6	26,3	-1,5
Luxemburg	27,8	27,4	27,7	29,2	27,9	27,2	-0,6
Saksa	26,8	30,4	30,2	29,1	29,3	29,0	2,2
Ranska	.	.	29,8	29,9	29,8	30,8
Iso-Britannia	32,5	32,6	33,9	32,4	33,0	33,0	0,5
Irlanti	31,9	31,3	29,9	28,8	33,2	.	1,3 1)
Etelä-Eurooppa
Kypros	28,8	29,8	28,3	29,1	29,2	28,8	0,0
Italia	32,1	32,2	31,0	31,5	31,2	31,9	-0,2
Kreikka	34,3	34,3	33,4	33,1	32,9	33,6	-0,7
Espanja	31,2	31,3	31,3	32,3	33,9	34,0	2,8
Portugali	37,7	36,8	35,8	35,4	33,7	34,2	-3,5
Itä-Eurooppa
Tsekki	25,3	25,3	24,7	25,1	24,9	25,2	-0,1
Slovakia	28,1	24,5	23,7	24,8	25,9	25,7	-2,4
Unkari	33,3	25,6	25,2	24,7	24,1	26,8	-6,5
Puola	33,3	32,2	32,0	31,4	31,1	31,1	-2,2
Romania	.	37,8	36,0	34,9	33,3	33,2	-4.6 2)
Bulgaria	31,2	35,3	35,9	33,4	33,2	35,1	3,9
Baltia
Viro	33,1	33,4	30,9	31,4	31,3	31,9	-1,2
Liettua	35,0	33,8	34,0	35,5	36,9	32,9	-2,1
Latvia	39,2	35,4	37,7	37,4	36,1	35,4	-3,8

1) Irlanti 2005–2009.
2) Romania 2006–2010

OECD:n aikasarjat tuloeroista ulottuvat pidemmälle kuin Eurostatin tiedot. Suomen tuloerojen kasvu 1990-luvulla oli OECD-maihin verrattuna suurta, joskin tuloerot kasvoivat tuolloin myös voimakkaasti muun muassa Ruotsissa. Viime vuosien talouskriisi on OECD:n mukaan yleisesti näkynyt työ- ja omaisuustulojen erojen kasvuna, mutta tulonsiirtojärjestelmät ovat pitäneet muutokset käytettävissä olevien tulojen eroissa vähäisempinä ( OECD, 2013 ). Kriisimaissa kehitys ei kuitenkaan ole ollut yhtenäistä eivätkä talouskriisin vaikutukset vielä kuvaudu tilastoissa, jotka ulottuvat vain vuoteen 2010 saakka. Talouskriisin maista Espanjassa ja Irlannissa käytettävissä olevien tulojen erot ovat kuitenkin selvästi kasvaneet.

1) Käytetty kulutusyksikköasteikko on muunnettu OECD-asteikko, jossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat painon 0,5 ja alle 14-vuotiaat painon 0,3.
2) Lähtötiedot on poimittu toukokuun alussa 2013 Eurostatin tietokannasta: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/income_social_inclusion_living_conditions/data/database

Lähde: Tulonjakotilasto 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 09 1734 3680

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 22.5.2013