2 Pitkittyneesti pienituloisia oli 423 000 vuonna 2014
Pienituloisuuden pysyvyyden tarkastelemiseksi paras tietolähde on tulonjaon kokonaistilasto, joka on koko väestön kattava rekisteriperusteinen tilasto. Se sisältää havainnot kaikista asuntoväestöön kunakin vuonna kuuluvista henkilöistä ja mahdollistaa sitten pienituloisuuden pitkäkestoisuuden tarkastelemisen luotettavalla tasolla. Tämä tilasto mahdollistaa myös pienituloisuustarkastelut tarkalla aluetasolla. Tulonjaon kokonaistilaston pohjalta lasketut pienituloisuusluvut eivät kuitenkaan täysin vastaa tulonjakotilaston julkaisemia lukuja käsite- ja aineistoerojen takia, eikä niitä voi suoraan verrata toisiinsa (tilastojen eroista ja vertailukelpoisuudesta, ks. tulonjakotilaston laatuseloste ja tulonjaon kokonaistilaston laatuseloste ). 1)
Henkilön katsotaan olevan pitkittyneesti pienituloinen silloin, kun hän on kuulunut pienituloiseen asuntokuntaan tilastovuoden lisäksi kolmen edellisvuoden aikana vähintään kaksi kertaa. Asuntokunta on pienituloinen silloin kun asuntokunnan ekvivalentti tulo on pienempi kuin 60 prosenttia koko väestön mediaanitulosta.
Tulonjaon kokonaistilaston mukaan Suomessa oli vuonna 2014 noin 423 000 pitkittyneesti pienituloista henkilöä. Vuotta aikaisemmin määrä oli 42 800 henkilöä enemmän. (Kuvio 4.) Pitkittyneesti pienituloisten osuus koko asuntokuntaväestöstä oli 7,9 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 8,2 prosenttia. Pitkittynyt pienituloisuus on vähentynyt jatkuvasti vuodesta 2009 lähtien.
Kuvio 4. Pitkittyneesti pienituloisten naisten ja miesten lukumäärä vuosina 1998–2014 tulonjaon kokonaistilaston mukaan
Tulotiedoissa aikasarjakatkos vuodesta 2010 alkaen, ks.alaviite.
Pitkittyneesti pienituloisista oli naisia 223 500, mikä on 8 900 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkittyneesti pienituloisten naisten suhteellinen osuus kaikista asuntokuntaväestön naisista oli 8,2 prosenttia. Pitkittyneesti pienituloisia miehiä oli 199 600, mikä on 3 400 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2013. Miehistä pitkittyneesti pienituloisia oli 7,6 prosenttia vuonna 2014. (Kuvio 5.) Lisää tietoa pitkittyneestä pienituloisuudesta sukupuolen mukaan ikäryhmittäin sekä kunnittain löytyy tulonjaon kokonaistilaston tietokantataulukoista .
Kuvio 5. Naisten, miesten ja koko väestön pitkittyneen pienituloisuuden aste vuosina 1998–2014
Tulotiedoissa aikasarjakatkos vuodesta 2010 alkaen, ks.alaviite.
1) Tulokäsitteessä tapahtuneen muutoksen vuoksi tulonjaon kokonaistilaston tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 1995–2009 ja 2010–2014 välillä. Tulonsaantivuodesta 2010 alkaen tuloihin sisältyvät Kelan lasten elatustuki, lasten elatusavut ja lisäksi metsämyyntitulojen laskentaa on muutettu. Näistä muutoksista erityisesti elatustuen lisäys vaikuttaa pitkittyneen pienituloisuuden indikaattoriin. Pitkittyneesti pienituloisten määrä on esimerkiksi vuonna 2013 noin 30 000 henkilöä (-0,5 prosenttiyksikköä) pienempi uudistetun tulokäsitteen mukaan. Muutos lisäksi pienentää miesten ja naisten pitkittyneen pienituloisuuden eroja sekä laskee lasten pienituloisuusasteita. Pitkittyneen pienituloisuuden trendi kuitenkin säilyy samana. Lisätietoja tulokäsitteen muutoksesta on tulonjaon kokonaistilaston julkaisuissa.
Lähde: Tulonjakotilasto 2014, Tilastokeskus
Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 21.12.2015
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Pienituloisuus 2014,
2 Pitkittyneesti pienituloisia oli 423 000 vuonna 2014
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2014/01/tjt_2014_01_2015-12-21_kat_002_fi.html