Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2014 > Pienituloisuus > 4 Kotitalouden elinvaihe ja pienituloisuus

4 Kotitalouden elinvaihe ja pienituloisuus

Köyhyysriskiin vaikuttaa suuresti kotitalouden koko, lasten lukumäärä ja tulonsaajina toimivien määrä. Yksinasuvien pienituloisuus on yleisempää kuin kahden aikuisen talouksien, samoin yksinhuoltajatalouksissa asuvien aikuisten ja lasten köyhyysriski on suurempi kuin kahden aikuisen lapsiperheisiin kuuluvien. Lapsiperheistä yhden huoltajan talouksien pienituloisuusriski on suurempi, mutta pienituloisten yhden vanhemman talouksien keskitulo on parempi kuin pienituloisten kahden huoltajan talouksien. Kahden huoltajan lapsiperheillä köyhyysriski on korkeampi ja pienituloisuus syvempää, jos kotitaloudessa on alle kouluikäisiä lapsia.

4.1 Pienituloisuuden yleisyys erityyppisissä kotitalouksissa

Elinvaiheella luokitellaan kotitalouksia ryhmiin kotitalouden koon, viitehenkilön iän ja kotitalouteen kuuluvien lasten iän perusteella. Yksin asuvat erotellaan monijäsenisistä kotitalouksista ja kahden huoltajan lapsiperheet nuorimman lapsen iän mukaan. Yhden huoltajan perheiden luokitteluun lasten iän perusteella ei ole tarpeeksi havaintoja tulonjakotilaston otoksessa.

Vuonna 2014 pienituloisten osuus pienentyi tai pysyi lähes ennallaan kaikissa elinvaiheryhmissä (taulukko 3). Ryhmien sisällä oli kuitenkin eroja iän mukaan. Eniten väheni yksinasuvien 64 vuotta täyttäneiden henkilöiden pienituloisuus (3,2 prosenttiyksikköä) ja 35–64-vuotiaiden yksinasujien pienituloisuus (2,6 prosenttiyksikköä). Myös perheissä, joissa on jo täysi-ikäisiä lapsia, pienituloisuusaste laski 1,9 prosenttiyksikköä. Nuorten yksinasujien pienituloisuus kuitenkin lisääntyi (2,3 prosenttiyksikköä), samoin kuin lapsettomien 35–64-vuotiaiden kaksinasujien (1,2 prosenttiyksikköä). ( Tietokantataulukko 5b. )

Taulukko 3. Pienituloisuusasteet henkilön kotitalouden elinvaiheen mukaan vuosina 1995–2014, prosenttia, sekä pienituloisten lukumäärä ja määrän muutos vuonna 2014

	1995	2000	2007	2010	2013	2014	Pienituloisia vuonna 2014	Määrän muutos edellisvuodesta
Yhden hengen taloudet	23,0	27,4	33,7	32,8	32,2	30,5	330 000	-15 000
Lapsettomat parit	4,9	5,4	7,2	7,2	6,3	6,4	105 000	3 000
Parit, joilla lapsia	4,0	6,6	8,6	9,1	7,9	8,0	157 000	3 000
Yhden huoltajan taloudet	6,2	15,6	26,4	22,2	20,1	18,1	44 000	-8 000
Kotitaloudet, joissa lapsia	4,2	7,7	10,6	10,5	9,3	9,1	201 000	-5 000
Muut	5,3	6,5	9,4	9,6	7,7	8,4	39 000	3 000

Viidesosa kotitalousväestöstä, runsaat miljoona henkeä, asui vuonna 2014 yhden hengen talouksissa , ja heistä vajaa kolmannes (30,5 %) oli pienituloisia. Pienituloisuus on erityisen yleistä nuorimmissa ja vanhimmissa yhden hengen talouksissa, mutta väestön keskiarvoon verrattuna myös keski-ikäisissä yksinäistalouksissa. Pienituloisuus on kasvanut kaikissa ikäryhmissä 1990-luvun puolenvälin jälkeen, mutta vuoden 2008 jälkeen vanhimman ikäryhmän pienituloisuusasteet ovat laskeneet. Nuorimman ikäryhmän pienituloisuusaste taas on jatkanut kasvuaan.

Lapsettomien parien pienituloisuus on koko väestön keskiarvoa vähäisempää (6,4 %). Ikäryhmien välillä on kuitenkin eroa niin, että nuorten, alle 35-vuotiaiden parien pienituloisuus on selvästi yleisempää (14,7 %) kuin vanhempien pariskuntien, joilla pienituloisuusaste on keskimäärin 4 prosenttia.

Yhden huoltajan talouksissa (joissa on huollettavia alaikäisiä) asuvien henkilöiden pienituloisuusaste on edelleen korkea (18,1 %) huolimatta siitä, että vuodesta 2008 alkaen se on laskenut. Yhden huoltajan talouksien asuvien pienituloisuus laski vuonna 2014 kahdella prosenttiyksiköllä.

Yhden huoltajan talouksiin verrattuna kahden huoltajan lapsiperheissä asuvien henkilöiden pienituloisuusasteet ovat keskimääräistä alempia (8,0 %). Niissä pienituloisuus on korkeimmillaan kun lapset ovat alle kouluikäisiä sekä silloin kun lapset ovat täysi-ikäisinä vielä vanhempiensa kotitalouksissa huollettavina. Kahden huoltajan lapsiperheidessä asuvien pienituloisuus pysyi ennallaan vuonna 2014.

4.2 Pienituloisuuden rakenne kotitalouden elinvaiheen mukaan

Koko väestöstä viidennes on yksinasuvia, mutta pienituloisista jopa puolet. Heidän osuutensa onkin suuri kaikissa pienituloisten tulojakauman kohdissa. Lapsettomiin pariskuntiin lukeutuvien henkilöiden osuus pienituloisista on puolestaan pienempi kuin heidän osuutensa väestöstä: koko väestöstä kahden aikuisen talouksiin kuuluu 30 prosenttia, mutta pienituloisista vain 16 prosenttia. (Kuvio 14.)

Lapsiperheisiin kuuluvien osuus pienituloisista on pienempi kuin heidän osuutensa koko väestöstä. Lapsitalouksien joukosta erottuvat kuitenkin yksinhuoltajien talouksissa asuvat henkilöt, joita on koko väestöstä alle 5 prosenttia, mutta pienituloisista 6,5 prosenttia. Yhden huoltajan talouksissa asuvien pienituloisuus ei kuitenkaan ole keskimäärin niin syvää kuin kahden huoltajan talouksiin kuuluvien, sillä yhden huoltajan talouksiin kuuluvien tulojen etäisyys pienituloisuusrajasta on pienempi (taulukko 4).

Kuvio 14. Pienituloisen väestön ja koko väestön rakenne vuonna 2014, prosenttia

Yksinasuvien henkilöiden pienituloisuutta tarkasteltaessa huomataan iän mukaisia eroja. Valtaosa ikääntyvistä, yksinasuvista pienituloisista on juuri pienituloisuusrajan alapuolella (tulot 50–59 % mediaanista) kun alle 35-vuotiaista suurin osa on kaikkein pienituloisimmassa ryhmässä (tulot alle 40 % mediaanista). Kaikkein pienituloisimpien joukosta yli kolmasosa kuuluukin nuoriin yksinasujiin (kuvio 15). Pienituloisten yksinasuvien nuorten pienituloisuuden syvyys näkyy myös tuloissa, sillä heidän mediaanitulonsa ovat muita ryhmiä pienemmät ja etäisyys pienituloisuusrajasta yli 30 prosenttia ( Tietokantataulukko 5b ).

Kuvio 15. Yksinasuvan ja muun pienituloisen väestön osuus pienituloisista henkilön iän mukaan vuonna 2014, prosenttia

Taulukko 4. Pienituloisten mediaanitulo ja sen etäisyys pienituloisuusrajasta (köyhyyskuilu) kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2014

	Pienituloisten mediaanitulo, €	Köyhyyskuilu, %
Kaikki kotitaloudet	12 390	13,4
Yhden hengen taloudet	12 110	15,3
Lapsettomat parit	12 270	14,2
Parit, joilla lapsia	12 780	10,6
Yksinhuoltajataloudet	12 330	13,8
Kotitaloudet, joissa lapsia	12 640	11,6
Muut taloudet	12 460	12,8

Lähde: Tulonjakotilasto 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 18.03.2016