Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2016 > Pienituloisuus > 2 Ikä ja pienituloisuus

2 Ikä ja pienituloisuus

Pienituloisuus koettelee erityisesti nuoria ja yli 74-vuotiaita. Nuoret, alle 35-vuotiaat aikuiset ovat muita useammin pienituloisia myös tiukemmilla pienituloisuusrajoilla (40 % ja 50 %) mitattuna, pienituloisten nuorten tulot ovat keskimäärin matalammat ja köyhyyskuilu eli pienituloisten keskitulojen etäisyys pienituloisuusrajasta on suurempi kuin muilla ikäryhmillä. Kaikkein pienituloisimmasta ryhmästä (tulot alle 40 % mediaanista) yli puolet on 18–34-vuotiaita. 65 vuotta täyttäneet eli eläkeiän saavuttaneet pienituloiset puolestaan ovat valtaosin aivan pienituloisuusrajan tuntumassa, heidän tulonsa ovat paremmat ja köyhyyskuilu pienempi kuin muilla ikäryhmillä. Pienituloisten 65–74-vuotiaiden osuus ikäryhmästään on lisäksi pienempi kuin väestössä keskimäärin, ja osuus on myös laskenut muita ryhmiä enemmän viime vuosina. Myös 75 vuotta täyttäneiden pienituloisuus on laskenut selvästi kymmenen viime vuoden aikana.

2.1 Pienituloisuuden yleisyys ikäryhmittäin

Pienituloisuus on yleisintä nuorten ja vanhimpien keskuudessa. Nuorten aikuisten eli 18–24-vuotiaan väestön ja toisaalta vanhimman ikäryhmän, 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden pienituloisuusasteet ovat selvästi korkeammat kuin muulla väestöllä (taulukko 1).

Vuosina 2006–2011 koko väestön pienituloisuusaste pysytteli 13 prosentin yläpuolella, mutta vuonna 2012 pienituloisuus väheni selvästi. Vuonna 2016 pienituloisuusasteet laskivat kaikissa ikäryhmissä lukuunottamatta lapsia ja 75 vuotta täyttäneitä. Lasten pienituloisuusaste kasvoi 0,8 prosenttiyksikköä ja iäkkäiden 0,6 prosenttiyksikköä. Pienituloisissa kotitalouksissa asuvien lasten määrä kasvoi 9 000 ja iäkkäiden 7 000. Pienituloisuusaste laski eniten 25–34-vuotiailla, joilla se väheni 2,0 prosenttiyksikköä. (Taulukko 1; ks. myös tietokantataulukko 16 .)

Taulukko 1. Pienituloisuusasteet henkilön iän mukaan vuosina 1995–2016, prosenttia, sekä pienituloisten lukumäärä vuonna 2016

	1995	2000	2007	2010	2015	2016	Pienituloisia vuonna 2016
0–17 v	4,4	8,8	12,1	11,8	9,4	10,2	110 000
18–24 v	21,0	20,1	26,4	26,5	26,5	26,2	113 000
25–34 v	5,0	7,4	8,8	11,4	14,0	12,0	83 000
35–49 v	5,7	8,2	9,6	9,5	7,6	7,5	74 000
50–64 v	7,0	8,1	10,3	11,4	9,7	9,3	102 000
65–74 v	9,4	11,4	16,6	12,9	8,1	7,2	46 000
75 vuotta täyttäneet	15,6	23,0	30,8	26,9	18,6	19,2	93 000
Kaikki henkilöt	7,6	10,5	13,8	13,7	11,7	11,5	623 000

Alle 18-vuotiaiden lasten pienituloisuuteen alettiin kiinnittää huomiota 1990-luvun laman jälkeen, kun siihen asti matala lasten pienituloisuusaste kasvoi nopeasti. Vuosituhannen vaihteessa kotitalouden rahatulojen perusteella laskettu lasten pienituloisuusaste lähestyi koko väestön pienituloisuusastetta. 2000-luvulla lasten ja koko väestön pienituloisuusasteet ovat kehittyneet samalla tavoin. Vuoden 2008 jälkeen alle 18-vuotiaiden pienituloisuusasteen trendi on ollut laskusuuntainen. Vuonna 2016 lapsista 10,2 prosenttia kuului pienituloiseen kotitalouteen. (Taulukko 1).

Lasten pienituloisuus liittyy usein perhetyyppiin, sillä pienituloisuus – joka määräytyy kotitalouden kaikkien jäsenten yhteenlaskettujen tulojen pohjalta – on tavallisempaa yhden huoltajan talouksiin kuuluvilla lapsilla kuin kahden (tai useamman) aikuisen talouteen kuuluvilla lapsilla. Sekä yhden että kahden huoltajan kotitalouksiin kuuluvien lasten pienituloisuus alkoi kasvaa 1990-luvun lopulla muun väestön ohella, mutta yhden huoltajan perheiden lasten pienituloisuus kasvoi jyrkemmin (kuvio 6). Vuonna 2016 yhden huoltajan talouteen kuuluvista lapsista reilu viidennes kuului pienituloisiin kotitalouksiin kun kahden huoltajan perheiden lapsista taas hieman yli 8 prosenttia kuului pienituloisiin talouksiin.

Kuvio 6. Lasten pienituloisuusasteet huoltajien lukumäärän mukaan vuosina 1990–2016, prosenttia

Pienituloisuus on yleisempää niiden lasten keskuudessa, jotka kuuluvat monilapsisiin perheisiin (kuvio 7). Kolmen tai useamman lapsen perheisiin kuuluvien lasten pienituloisuusaste oli reilut 15 prosenttia kun kaksilapsisten perheiden lasten pienituloisuusaste oli hieman yli 6 prosenttia vuonna 2016. Yhden lapsen perheisiin kuuluvien lasten pienituloisuusaste, vajaat 9 prosenttia, oli puolestaan korkeampi kuin kaksilapsisissa perheissä asuvien lasten.

Kuvio 7. Lasten pienituloisuusasteet perheen lapsiluvun mukaan vuosina 1990–2016, prosenttia

18–24-vuotiaiden nuorten pienituloisuusaste on muihin ikäryhmiin verrattuna korkein (taulukko 1). 26,2 prosenttia nuorista kuului vuonna 2016 pienituloiseen talouteen. Nuorten pienituloisuus riippuu kotitalouden koostumuksesta ja siitä, millaista toimintaa nuorella on. Yli 70 prosenttia pienituloisista nuorista on opiskelijoita ja 89 prosenttia pienituloisista nuorista on muuttanut pois vanhempiensa luota.

Ikäluokasta, johon kuuluu noin 430 000 nuorta, noin 38 prosenttia on kotitaloudessa lapsen asemassa ja noin 60 prosenttia on jo taloudellisessa vastuussa itsestään (itse kotitalouden viitehenkilö, viitehenkilön puoliso tai vanhemman asemassa). Itsenäistyneistä yli kolmannes asuu yksin. Itsenäisesti asuvien nuorten pienituloisuus oli vuonna 2016 yli kuusi kertaa yleisempää verrattuna vanhempiensa kanssa asuvien nuorten pienituloisuuteen (kuvio 8).

Erityisesti nuorten opiskelijoiden toimeentuloa tarkasteltaessa on muistettava, että tulokäsitteestä puuttuvat kokonaan opintolainat. Opintoraha ja opiskelijan asumistuki huomioidaan tulona, samoin kuin kotitalouksien väliset tulonsiirrot – toisilta kotitalouksilta elämiseen, opiskeluun ja laskujen maksaminen saatu raha – jotka kerätään tulonjakotilastossa haastattelemalla.

Kuvio 8. Itsenäistyneiden ja vanhempiensa talouteen kuuluvien nuorten pienituloisuusasteet vuosina 1990–2016, prosenttia

75 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut voimakkaasti 1990-luvun alusta. Tulonjakotilaston tarkastelun kohteena on niin sanottu kotitalousväestö, eli yksityisasunnoissa asuvat. Vuoden 1990 jälkeen ikäryhmä on kasvanut 224 000 henkilöllä. Kotitalousväestöön kuului 485 000 yli 74-vuotiasta vuonna 2016. Heistä 19,2 prosenttia eli 93 000 henkilöä oli pienituloisia. (Taulukko 1 ja kuvio 9.) 75 vuotta täyttäneistä kotitalousväestöön kuuluvista henkilöistä 60 prosenttia on naisia. Heidän osuutensa on korkea myös pienituloisista, 77 prosenttia. Ikääntyneiden naisten pienituloisuusaste oli 24 prosenttia ja miesten 11 prosenttia vuonna 2016.

Puolet 75 vuotta täyttäneistä asuu yhden hengen talouksissa ja noin 42 prosenttia kahden hengen talouksissa. Loput noin 7 prosenttia asuu muissa talouksissa, esimerkiksi aikuisten lasten ja muiden sukulaisten kanssa. Yksin asuminen lisää köyhyysriskiä myös ikääntyneillä: ikääntyneistä yksin asuvista noin 32 prosenttia oli vuonna 2016 pienituloisuusrajan alla. Puolisonsa kanssa asuvien ikääntyvien pienituloisuus alittaa väestön yleisen pienituloisuusasteen: 75 vuotta täyttäneiden puolison kanssa asuvien pienituloisuusaste oli reilut 6 prosenttia vuonna 2016. 75 vuotta täyttäneiden pienituloisuus on vähentynyt viime vuosina selvästi, mutta edelleen pienituloisuusaste on muuhun väestöön nähden korkea yksinasuvilla (kuvio 9).

Kuvio 9. 75 vuotta täyttäneiden pienituloisuusasteet kotitalouden tyypin mukaan vuosina 1990–2016, prosenttia

2.2 Pienituloisuuden rakenne iän mukaan

Pienituloinen osa väestöä poikkeaa taustatekijöiltään koko väestöstä. Lisäksi väestöryhmät asettuvat eri kohtiin pienituloisten tulojakaumalla. Iän mukaan tarkasteltuna pienituloisten joukossa on väestöosuuteensa nähden suhteellisen paljon nuoria, 18–24-vuotiaita sekä 75 vuotta täyttäneitä. 18–24-vuotiaita henkilöitä on koko väestöstä noin kahdeksan prosenttia, mutta pienituloisista heitä on noin 18 prosenttia. Iäkkäiden 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on 9 prosenttia, mutta pienituloisista heidän osuutensa on vajaat 15 prosenttia.

Ikärakenne kuitenkin poikkeaa eri kohdissa pienituloisten tulojakaumaa. Kaikkein pienituloisimpien (tulot alle 40 % mediaanista) joukko on selvästi nuorempaa kuin juuri pienituloisuusrajan alla (50–59 % mediaanista) olevien joukko. Pienituloisimmista 57 prosenttia on 18–34-vuotiaita, ja 65 vuotta täyttäneitä on reilut neljä prosenttia. Pienituloisuusrajan tuntumassa olevista puolestaan hieman yli 30 prosenttia on 65 vuotta täyttäneitä. (Kuvio 10.)

Kuvio 10. Koko väestön ja pienituloisen väestön rakenne iän mukaan vuonna 2016

Ikäryhmittäiset erot sijoittumisessa pienituloisuusjakaumalle näkyvät myös pienituloisten tulotarkasteluissa. Pienituloisten mediaanitulot ovat 18–24-vuotiailla noin 10 810 euroa vuodessa ja 65–74-vuotiailla 13 190 euroa. Vuonna 2016 pienituloisilta nuorilta puuttui keskimäärin 25 prosenttia tuloista, joilla he olisivat nousseet pienituloisuusrajalle, 65–74-vuotiailta taas 8,6 prosenttia. (Taulukko 2.)

Taulukko 2. Pienituloisten mediaanitulo ja sen etäisyys pienituloisuusrajasta (köyhyyskuilu) iän mukaan vuonna 2016

	Pienituloisten mediaanitulo, €/kulutusyksikkö	Köyhyyskuilu, %
Kaikki	12 440	13,8
0–17	12 730	11,7
18–24	10 810	25,0
25–34	11 760	18,5
35–49	12 640	12,4
50–64	12 320	14,6
65–74	13 190	8,6
75+	13 100	9,2

Lähde: Tulonjakotilasto 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 02.03.2018