Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2016 > Tulot, asuminen ja asumismenot > 2. Kotitalouksien tulokehitys asunnon hallintasuhteen mukaan

2. Kotitalouksien tulokehitys asunnon hallintasuhteen mukaan

Kotitalouksien tulokehitys oli yleisesti heikkoa vuosina 2011–2016. Omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien reaalinen tulotaso oli vuonna 2016 noin yhden prosentin ja vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien 2,3 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2011. Omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien asumiskustannukset eivät kasvaneet yhtä voimakkaasti kuin vuokra-asunnoissa asuvilla, minkä seurauksena niiden jälkeinen tulokehitys oli omistusasunnoissa suotuisampaa kuin vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla. Vuodesta 2011 vuoteen 2016 asumiskustannusten jälkeinen tulotaso kohosi omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla reaalisesti noin 2,6 prosenttia, kun vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla tulotaso pysyi samana. (Kuvio 2; Tietokantataulukot 6 ja 24.)

Kuvio 2. Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 1995–2016, mediaani, vuoden 2016 hinnoin

Vuosina 2015–2016 vuokra-asunnoissa asuvien tulot kehittyivät kuitenkin hieman aiempaa paremmin. Vuosittainen reaalikasvu oli ennen asumiskustannuksia keskimäärin lähes 2 prosenttia ja niiden jälkeen yli 3 prosenttia. Vuonna 2016 kaikkien kotitalouksien asumiskustannusten jälkeinen ekvivalentti käytettävissä olevan rahatulon mediaani oli 18 600 euroa. Omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien tulomediaani oli 22 500 euroa: velattomilla 19 800 euroa ja velkaisilla 24 700 euroa. Vuokralla asuvien kotitalouksien asumiskustannusten jälkeinen ekvivalentti käytettävissä olevan rahatulon mediaani oli noin puolet (11 600 euroa) omistusasuntokotitalouksien tulotasosta.

Pitkällä aikavälillä, 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien taloudellisen kasvun aikana vuoteen 2011, omistusasunnoissa ja vuokralla asuvat kotitaloudet eriytyivät tulotason ja asumiskustannusten perusteella voimakkaammin. Viime vuosikymmenellä vuokra-asunnosta tuli aiempaa pienituloisempien kotitalouksien asunnon hallintasuhde. Tämän jälkeen etenkin asumiskustannukset ovat eriyttäneet omistusasunnoissa ja vuokra-asunnoissa asuvien tulotasoa. Vielä vuonna 1997 vuokra-asunnoissa asuvien asumiskustannuksia edeltänyt tulotaso oli 78 prosenttia omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien tulotasosta. Vuonna 2002, josta lähtien vertailukelpoiset tiedot asumiskustannuksista ovat saatavissa, tulot olivat 73 prosenttia ja asumiskustannusten maksamisen jälkeen 59 prosenttia omistusasuntokotitalouksien tulotasosta. Vuonna 2011 vuokralla asuvien kotitalouksien tulot olivat 68 prosenttia ja asumiskustannusten maksamisen jälkeen 53 prosenttia omistusasuntokotitalouksien tulotasosta.

Pienituloisten kotitalouksien ¹⁾ tulotaso oli asunnon hallintasuhteen mukaan niin ikään omistusasunnoissa asuvilla korkeampi kuin vuokra-asunnoissa asuvilla, joskin ryhmien välinen ero tulotasossa ennen asumiskustannusten maksamista oli suhteellisen pieni. Omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien ekvivalentti käytettävissä olevan rahatulon mediaani oli 12 600 euroa ja vuokra-asunnoissa asuvien 12 000 euroa. Tiedoissa ovat mukana asumistuet ²⁾ , joista tulonsiirtoina saadut asumistuet lisäsivät etenkin vuokralla asuvien kotitalouksien tuloja. Ilman asumistukia tuloerot pienituloisten, vuokra-asunnoissa ja omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien välillä olivat huomattavasti suuremmat. Asumistuet kattoivat osan vuokralla asuvien kotitalouksien asumiskustannuksista. Asumiskustannusten maksamisen jälkeen pienituloisten, omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien mediaanitulo oli 9 900 euroa ja vuokra-asunnoissa asuvien 6 600 euroa, eli noin 67 prosenttia omistusasunoissa asuvien tulotasosta. (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Pienituloisen kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2002–2016, mediaani, vuoden 2016 hinnoin

1) Pienituloisilla kotitalouksilla tarkoitetaan kotitalouksia ja niihin kuuluvia henkilöitä, joissa henkilöiden kesken laskettu käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohti eli ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo on alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
2) Tulonsiirtoina saadut asumistuet eli yleinen asumistuki, eläkkeensaajien asumistuki ja opintorahan asumislisä, sekä asuntolainan korkojen verovähennysetuus.

Lähde: Tulonjakotilasto 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marie Reijo 029 551 2547

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 28.03.2018